Varakas suku, työura johtajantasoisissa tehtävissä ja kotiapulaiset.

Suomessa elää naisia, jotka ovat hankkineet itselleen akateemisen koulutuksen ja aloittaneet työuransa menestyksekkäästi heti varsin korkeassa asemassa. He ovat kasvaneet perheissä, joissa heidän äitejään ovat auttaneet kotiapulaiset. Äidit ovat monesti olleet kotirouvia.



Nämä naiset ovat edenneet työelämässä huomattavan nuorina. Sukutausta on taannut hyvän aloituksen uralle. Omilla avuillaan he ovat ohittaneet naiset, jotka ovat olleet yhtä kyvykkäitä, mutta perhetaustaltaan vain keskivertosuomalaisia.



Lapsia on saatu. Kynnys hankkia kotiapua on ollut pieni (oikeastaan itsestäänselvyys) ja ei koskaan taloudellinen kysymys. Samaa kotiapulaista pyritään pitämään vuosikymmeniä, jotta lapsilla olisi se tunnepuolen aikuinen vielä nuorina aikuisinakin olemassa.



Työpäivät ovat pitkiä ja illat menevät monesti edustustehtävissä. Omien lasten kanssa ollaan sivistyneesti ja laadukkaasti silloin kun ollaan. Tavallisten ihmisten ongelmat ovat heille aivan vieraita. Käsitys tavallisista ihmisistä on ehkä, että he ovat parhaimmillaan sellaisia kuin lapsuuden turvallinen kotiapulainen (äitihahmo!), jonka luona on vielä aikuisenakin mukava käydä kerran vuodessa kyläilemässä tai kutsua hänet brunssille.