Hurahtanut kaveri tuputtaa arvojaan minulle.
Kaverini hurahti joku aika sitten ekologisuuteen. Ihan hyvä juttu ja niin edes päin, mutta ärsyttää välillä se tuputtaminen ja saarna! Meilläkin eletään melko luontoystävällisesti: ei tuhlailla, jätteet lajitellaan jne. Mutta auta armias, eikö tämä kaveri kuitenkin löydä valittamista aina jostakin.
Esim. kerran lapsi 2v. oli pistänyt vessapaperihylsyn vessan roskikseen niin eikös siitä nousut hirveä meteli. Tutkii monesti myös siivousaineitani, kosmetiikkatuotteitani ym. ja aloittaa hirveän saarnan kuinka epäekologisia ovat. Ja minun pitäisi alkaa kuulema käyttämään kuukuppia ja lapseni kestovaippoja. Ja jogurttipurkin kannen jos heittää tavalliseen roskiin niin se se vasta itse saatanasta on.
Alkaa mitta täyttyä tuosta jatkuvasta käännyttämisestä. Ja huomautan vielä, etten tosiaankaan ole mikään ympäristörikollinen, mutten todellakaan meinannut siirtyä kymmenen kertaa kalliinpien ekotuotteiden käyttäjäksi tms.
Kommentit (4)
ja sanonut ettet tarvitse hänen neuvojaan, eikö niin. Ja nyt hän kuitenkin jatkaa sitä.
Keskustele uudestaan.
kiihkoava toiminta perustuu usein siihe, että toiminnalla yritetään laskea ahdistuneisuutta.
paitsi mun kaverini hurahtaa vähän väliä uuteen asiaan ja sitten taas mennään.. Hurahti tiettyyn ruokavalioon ja siitä sitten saarnasi mulle joka hiton käynti, miten kaikki muu on suoraan saatanasta ja pitäisi lailla kieltää plaaplaaplaa.
Sitten juuri tämä ekolokisuus, voi auta armias sitä saarnaa kun mun pyyhkeetkin olis pitäny uusia jne. Ei vaan tahtonut loppua.
Sitten joku uusi liikuntajuttu, sinne on lähes väkisin viemässä kun se on uusi tie autuuteen ja onneen eikä mitään muuta usko.
Sanon aina ystävällisesti asiasta kun alkaa tosissaan häiritsemään, mutta ei se perille mene. Nämä taukoajat taas ovat kyllä kivaa aikaa ja hän on hieno ja hyvä ystävä, mutta uutta humputusta odotellessa..
Moni uskontoonkin hurahtanut on alkuvaiheessa tuommoinen, mutta lopulta löytävät tasapainon.