Ahistaa, kun lapseni 1,5v ottaa toisilta kädestä leluja, ja huutaa kuin syötävä jos joku

toinen samanlainen tosin meidän taapero on vasta 1v 3kk ja on jo neljäs lapsi mutta voi luoja jos joku koskee hänen leluihinsa tai muiden sellaisiin leluihin joista on kiinnostunut. :/

juuri tämän takia me emme käy puistoissa tai kerhoissa.



käy tosiaankin ottamassa muiden kädestä lelut ja kun kielletään niin voi luoja mikä huuto.



Niin ja vanhemmat leimataan melkein aina huonoiksi vanhemmiksi jotka ei osaa kasvattaa jos piltti on vähänkään uhmakkaampi.



tsemppiä ap.eiköhän se siitä ohi mene aikanaan.



meillä kun oli kakkonen samanlainen omistushaluinen hirmu ja meni ohi 3 ikävuoteen mennessä

ei ne äidit mitään ajattele, etenkin jos kerran toimitte niin että otatte lapsen ottaman lelun pois ja annatte takaisin sillä leikkineelle. Näkevät vaan että yritätte tosissaan opettaa ja oikeasti, ei sitä asiaa kovin moni osaa ilman OPETTAMISTA. Eli teette ihan oikein ja se vaihe nyt vaan kestää jonkin aikaa että lapsi karjuu. Itsekin häpesin esikoisen kanssa tuota samaa asiaa, mutta pikku hiljaa siihen nolostumiseen alkoi tottua ja kas; siinä vaiheessa lapsi olikin jo pikkuhiljaa alkanut ymmärtää asian! Tsemppiä

ei ne äidit mitään ajattele, etenkin jos kerran toimitte niin että otatte lapsen ottaman lelun pois ja annatte takaisin sillä leikkineelle. Näkevät vaan että yritätte tosissaan opettaa ja oikeasti, ei sitä asiaa kovin moni osaa ilman OPETTAMISTA. Eli teette ihan oikein ja se vaihe nyt vaan kestää jonkin aikaa että lapsi karjuu. Itsekin häpesin esikoisen kanssa tuota samaa asiaa, mutta pikku hiljaa siihen nolostumiseen alkoi tottua ja kas; siinä vaiheessa lapsi olikin jo pikkuhiljaa alkanut ymmärtää asian! Tsemppiä

Meidän lähellä olevissa kerhoissa mammoilla on naama aina norsun veellä kun poika alkaa huutaa.

muutenkin mulkoilevat pahasti vaikka taatusti näkevät että otan lelun lapselta pois jos on sen toiselta ottanut yms

tämä on se syy miksi mieluiten olenkotona :/

T:nro2

Ja epänormaalin tuntuisia äitejä mutta sinä luultavasti liiottelet kun häpeät 1- vuotiastasi, et voi mitenkään tietää mitä muut ajattelee niin silloin helposti kuvittelee että muut katsoo kieroon lasta.

Luultavasti jos joku katsoo kieroon on se sinun käytös kun taaperon pitäisi käyttäytyä kuin koululainen.



Relaa vähän!

Meidän 1,5-vuotias poika lyö ja tonii kumoon kaikki, jotka uskaltautuvat hänen kanssaan samalle lelulaatikolle tai yrittävät ottaa hänen lelunsa ja huuto on myös kova. Koko ajan saa olla vahtimassa tilanteissa. Hankala suhtautua, kun toisaalta toki on hyvä puolustaa omaansa, mutta ei saisi käyttää väkivaltaa. Monestihan toiset lapset yrittävät vain tehdä tuttavuutta ja leikkiä "yhdessä". Kieltää tietysti pitää ja yrittää ohjata yhteisleikkiin, mutta vielä ei meillä ainakaan ole näkynyt tuloksia tällä. Varmaan vähitellen puheen kehityksen myötä tilanne helpottuu.

Se oli vain joku vaihe, meni sitten ohi. Aikamme kun selitimme ja selitimme miksi ei saa repiä toiselta lelua pois ja jos hän ei enää jollakin lelulla leikkinyt, saa muut sen ottaa yms. Kyllä välillä teki mieli vain antaa pojan mennä repiä, siihen väsyy yllättävän nopeaa kun samaa jankkaa.

niin, että esikoinen ei vielä ymmärrä itsekseen enimmäkseen olleena lelun "arvoa" eli meilläkin esikoinen vain hymyillen antoi lelun pois, jos joku lapsi sitä tuli ottamaan. seuraavat lapset taas tiesivät hyvin jo pienestä pitäen mistä pitää puolensa ja osaavat hyvin pitää puolensa ja ovat omistushaluisia taistelijasieluja, kun ovat isomman sisarruksen kanssa siihen oppineet.



Ja meilläkin vastaava 1v 3kk tapaus parhaillaan, mutta tilanteita vaan eteen ja itse vanhempana valppaana puutu tilanteeseen kiellä ja näin pois päin niin aikanaan alkaa ymmärtämään. Kyllä se elämä joo opettaa...eikä siinä ole mitään hävettävää. ei lapsi ole paha vaan mitä se tekee muista se! täysin luonnollista melkein kaikille lapsille. tilanteiden välttely ei asiaa auta

niin, että esikoinen ei vielä ymmärrä itsekseen enimmäkseen olleena lelun "arvoa" eli meilläkin esikoinen vain hymyillen antoi lelun pois, jos joku lapsi sitä tuli ottamaan. seuraavat lapset taas tiesivät hyvin jo pienestä pitäen mistä pitää puolensa ja osaavat hyvin pitää puolensa ja ovat omistushaluisia taistelijasieluja, kun ovat isomman sisarruksen kanssa siihen oppineet.

Kolmas lapsi onkin sitten kaikkein äänekkäin omaansa puolustaessaan :roll: Tyttö on nyt 1v7kk. Ei tosin ole kovin hanakka viemään toisilta leluja, mutta sitä mikä tytöllä on kädessä ei ihan noin vaan otetakaan...

En minä ainakaan ota esinettä poikani puolesta toiselta lapselta mikäli ei kykene ottamaan itse esinettään takaisin. Pitäköön lelun ansaitusti.



T: Isä

löytyy lapsia ja meitä aikuisiakin joka lähtöön. Enemmän suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta tarvittaisiin meiltä aikuisilta, mutta taitaa olla toiveunta. Minun poikani taas 1v9kk on ainut lapsi, mutta luovuttaa liiankin helpolla mielestäni, koska antaa aina lelun toiselle, ei pistä hanttiin vaikka toinen haluaisi kasata kaikki lelut itselleen jne... Mutta voin omasta puolestani sanoa, ettei mieleenikään tulisi katsoa kieroon, jos lapsi on kuriton ja huutaa. Enemmän katson kieroon suvaitsemattomia mammoja!

ja tuli sitten mahdollisesti meille sitä itkemään. Itse ei pitänyt puoliaan tuntemattomien seurassa, mutta tuttujen kanssa uskalsi kyllä karjaista EI.



Kolmas lapsemme taas on ollut tietoisempi, mikä on hänen ja niin kuin joku kirjoittikin, oppinut jo pienestä pitäen sisaruksiltaan, että tämän on sinun ja tämä on minun ja omia tavaroita pitää puolustaa.



Toki lapsen luonteesta riippuu, kuinka voimakkaana tämä piirre ilmenee, mutta eiköhän kaikki tuon ikäisen ole enemmän tai vähemmän itsekkäitä, sinun lapsesi sitten enemmän.



Jatka samaan malliin, kiellät häntä ottamasta muilta, tulipa sitten miten kova huuto tahansa. Ymmärrän, ettei ole hauskaa olla muiden kanssa, jos muut äidit katsovat kieroon. Itse en kyllä ymmärrä tätä, eikö heillä ole mitään käsitystä lasten henkisistä kyvyistä tuon ikäisenä?



Tilanne paranee ihan varmasti lapsen iän karttuessa, mutta vain jos jaksat johdonmukaisesti kasvattaa lasta, kuten olet tehnyt.

ei ne äidit mitään ajattele, etenkin jos kerran toimitte niin että otatte lapsen ottaman lelun pois ja annatte takaisin sillä leikkineelle. Näkevät vaan että yritätte tosissaan opettaa ja oikeasti, ei sitä asiaa kovin moni osaa ilman OPETTAMISTA. Eli teette ihan oikein ja se vaihe nyt vaan kestää jonkin aikaa että lapsi karjuu.

Arvostan todella vanhempia, jotka ojentavat lapsiaan myös ihmisten ilmoilla. Se osoittaa, että tahtoa opettaa lapselle tapoja on olemassa. Jatka siis samaan malliin! 1,5-vuotiaan empatiakykyhän ei ole luonnostaan vielä kummoinen, mutta on todella hyvä, että opetat sitä!

juurikaan ole näitä ongelmia mutta lähtien n. 1 v 3 kk - n 2 v. saakka päivittäin sanoin about n. 1000 kertaa "ei saa ottaa kädestä", palautin lelun alkuperäiselle omistajalle ja tyttöni kirkui ja huusi kuin palosireeni, sai itkupotkuraivarin yms. joten tiedän ihan tasan miltä tuntuu mutta siihen ei vaan auta kuin aina vaan toistaa samat kiellot ja olla johdonmukainen niin kyllä se sitten jossakin vaiheessa loppuu....