Lue keskustelun säännöt.
Suokaatten anteeksi, kun avauduin itseäni helpottaakseni
17.06.2010 |
16-v poikamme surkeasta todistuksesta ja siitä ettei tullut valituksi mihinkään yhteishaussa.
Se oli selvästi virhe, mutta tulipa nyt opittua että
a) olen epäonnistunut kasvattajana enkä ole muistanut katsoa peiliin tarpeeksi usein
b) poikani on tyhmä kusipää, joka ei jatko-opintopaikaa edes tarvitse
c) meillä on kehnot kotiolot ja olen vastuuton
Kaiken tuon moni pystyi päättelemään pelkästään avaukseni lukemalla, mikä tosin on aika pätevää! No, mun on kuitenkin elettävä tän nuoren kanssa teidän mielipiteistä riippumatta ja olihan siellä vastausten joukossa monta asiallistakin. Kiitos siitä kansanopistovinkistä, rupean googlettamaan linkkejä.
t: äiti joka valitti poikansa tilanteesta pari tuntia sitten
Kommentit (12)
erilaisia mielipiteitä. Tai olisit sanonu heti että meidän pitää olla samaa mieltä mun kanssa. Vituttaa tämmöset tapaukset jotka ensin tekee avauksen ja sitten suuttuu kun toiset on eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo moni on aika nopeesti tuomitsemassa täällä ennenku ees tietää asiasta mitään ym. Ja tuntuu et täällä lähes jokainen täydellinen. Mutta älä välitä ja kyllä se koulupaikka vielä löytyy!! Voimia ja jaksamisia ja hyvää kesää!!
Äitini pääsi peruskoulusta pois ehtojen kanssa, ei päässyt jatkokoulutukseen jne. No, kulki sitten omaa polkuaan ja etsikkoajan jälkeen päätyi kiertoreittiä pitkin akateemiselle uralle ja väitteli äskettäin. Ei ole edelleenkään ylioppilas.
Että kyllä se elämä kantaa ja voi olla, että sen oman polun löytämiseen menee hetki jos toinenkin. Älä kuitenkaan päästä sitä 16-kesäistä veltostumaan, vaan opeta siihen, että elämästään on ihan itse vastuussa. Kotiin ei jäädä makaamaan täysylläpidolla, mutta saa itse valita, mikä se vaihtoehto on.
että rakentavaa keskustelua ei saada aikaiseksi vaan ensin hutkitaan. Ja kunnolla! Että aikuiset ihmiset osaa.
Voimia ap! Perässä tullaan, saapa nähdä millainen vanhempi minusta vielä tulee...
asioista kunnolla.
Tämä on niin monelle sellainen paikka, minne tullaan purkamaan pahaa oloa ja hutkimaan ja haukkumaan, miettimättä aloitusta tarkemmin.
Tsemppiä sulle. Yks murkkujen äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa oikein neuvoa miten tulisi toimia.
Mut uskon että kohta alkaa pojalla pahin murkkuaika helpottamaan. Kun ikää nyt vähän tulee lisää, niin eiköhän jo poika osaa ajatella fiksummin. Eikös se työkkärikin järjestä koulutusta sitten kun on 18 niin johonkin ammattiin?
Tärkeää olisi ettei poika nyt sotkeennu mihinkään hämäriin juttuihin ja päihteisiin...
on parhaillaan, pääsisiköhän 10-luokalle kypsymään ja parantelemaan numeroitaan? Itsekin olin ihan lapsi peruskoulusta päästyäni ja usein olen murehtinut sitä kun ei vastaavaa silloin ollut olemassa. En vieläkään tiedä mikä minusta tulee isona.
Anna pojallesi kuitenkin myönteistä palautetta. Ja huolehdi siitä että hänellä on paljon tekemistä. Pieni kesätyökin voisi olla poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älähän hättäile, kyllä ne asiat järjestyy.
Keskustelkaa (älkää tapelko) ja alkakee järjestellä asioita mallilleen.
erilaisia mielipiteitä. Tai olisit sanonu heti että meidän pitää olla samaa mieltä mun kanssa. Vituttaa tämmöset tapaukset jotka ensin tekee avauksen ja sitten suuttuu kun toiset on eri mieltä.
sitä että kaikki eivät ole samaa mieltä aloittajan kanssa. Ja tämä ap:han veti heti herneen nokkaansa kun sai toisenlaista palautetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei pääse sinnekään, niin sitten aikuiskouluun "kympille".
Itse sain 5.7 keskiarvon päättötodistukseeni. En päässyt edes päväkympille. Levyseppähitsauslinjalle tuli kutsu, vaikken sinne ollut hakenut.
Itkuhan siinä tuli. En ollut oikeasti edes ajatellut koko opintoasiaa ennen sitä amatsun kutsua. Silloin tajusin, että jotain pitäisi varmaankin tehdä ja hain iltalukioon kympille.
Nostin numeroni muutamassa kuukaudessa ja menin seuraavana vuonna lukioon. Lukiosta yliopistoon ja nyt akateemisia opintojani vastaavassa työssä.
Ja mun äitini syy huono keskiarvo ei ollut. Toiset on vain kovapäisempiä kuin muut. Kantapään kautta.
Tsemppiä pojallesi ja sinulle myös!
Oma tyttö kävi vuosi sitten kympin, kun ei päässyt ammattikouluun haluamalleen linjalle. Eikä minnekään muuallekaan.
Ja tämä vuosi teki tytölle NIIIIIIIIN hyvää :)
Keskiarvo nousi KAKSI numeroa!
Ja nyt on hyväksytty haluamalleen linjalle!
siellä olis voinut silmät aueta ja kirkastua, mitä haluaisi tehdä ja mikä kiinnostaa, tai mihin on lahjoja
tsemppiä
kahden 16 v äiti