Pitäisikö jättää mies oman ylipainon ja ikääntymisen takia?
Jotta hän voisi olla jonkun nuoremman ja nätimmän ja energisemmän kanssa?
Mulle on tullut reilusti ylipainoa ja olen kasvoista ikääntynyt ja rupsahtanut todella dramaattisesti viimeisen noin viiden vuoden aikana (vaihdevuodet). Ulkonäkö on siis muuttunut suhteellisen nopeasti siten, että ei mua oikein enää tunnista samaksi henkilöksi. Tämän lisäksi musta on tullut paljon väsyneempi ja hermo menee pienistäkin asioista. HKH on mutta se on auttanut vain vähän.
Mies on itseäni muutaman vuoden vanhempi, mutta edelleen melko timmi ja hyvännäköinen, toki kasvoiltaan vanhentunut hänkin.
Uskoisin, että hän kärsii tästä tilanteesta ja ei varmasti enää koe mua haluttavaksi, mutta ei tietenkään sano sitä. Ei kuulemma halua erota. Minusta vaan tuntuu hirveältä, että hän joutuu olemaan kanssasi vaikka saisi helposti jonkun ainakin 10v nuoremman naisen rinnalleen.
Mietin ihan vakavissaan pitäisikö mun kuitenkin päättää suhde tämän takia. Tiedän että voi kuulostaa pinnalliselta, mutta haluan että mieheni voisi nauttia (intiimi)elämästä jonkun viehättävän kanssa. Tuntuu, että riistän häneltä sen mahdollisuuden.
En tiedä. Tuskaileeko kukaan muu saman aiheen kanssa?
Kommentit (62)
Mitä v i t t u a nyt. Jos mies ei itse lähde nuoremman mukaan niin vaimo suurinpiirtei laittaa menemään..voihan s a a t a na
Juu, jätä vaan. Ansaitset parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Juu, jätä vaan. Ansaitset parempaa.
Häh? Kyse olisi nimenomaan siitä, että mies ansaitsisi parempaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä v i t t u a nyt. Jos mies ei itse lähde nuoremman mukaan niin vaimo suurinpiirtei laittaa menemään..voihan s a a t a na
Uusfeminismi ja some ovat mädättäneet useiden naisten ajatusmaailman aivan totaalisesti.
Entä jos mies tosissaan rakastaa sinua? Eikä halua erota. En itse lähtisi jättämään. Ehkä keskustelisin noista epävarmuuksista miehen kanssa.
Alistut olosuhteisiin? Noille asioille ei voi tehdä mitään?
Anna miehellesi lupa käydä vieraissa ja etsiä uutta kumppania ja lupaa itse pysyä uskollisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, jätä vaan. Ansaitset parempaa.
Häh? Kyse olisi nimenomaan siitä, että mies ansaitsisi parempaa.
ap
Ja millaisella mentaaliakrobatialla saat itsellesi selitettyä, että miehelle olisi parempi, että rakastamansa nainen hylkää hänet ja joutuu rakentamaan tuolla iällä uuden elämän, koska naisella on huono itsetunto?
Luin juuri jutun, jossa kerrottiin että varsinkin miehille kumppanin ylipaino on isoin "turn-off". En haluaisi että mieheni joutuu tyytymään minuun.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että tämä aloitus saattaa kuulostaa typerältä provolta, mutta ei sitä ole. Tämä on mulle tosi kipeä aihe jonka kanssa olen taistellut jo muutaman vuoden.
ap
Taistellut miten? Kiivennyt ristille ja lyönyt naulat ranteisiin?
Vierailija kirjoitti:
Alistut olosuhteisiin? Noille asioille ei voi tehdä mitään?
Tarkoitat varmaan ylipainoa? Olen yrittänyt laihduttaa, mutta en ole onnistunut. Pitänee varmaan seuraavaksi yrittää saada laihdutuslääke.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, jätä vaan. Ansaitset parempaa.
Häh? Kyse olisi nimenomaan siitä, että mies ansaitsisi parempaa.
ap
Ja millaisella mentaaliakrobatialla saat itsellesi selitettyä, että miehelle olisi parempi, että rakastamansa nainen hylkää hänet ja joutuu rakentamaan tuolla iällä uuden elämän, koska naisella on huono itsetunto?
Ajattelen siten, että se olisi toki aluksi vaikeaa. Mutta kiittäisi mua myöhemmin kun löytäisi uuden naisen.
ap
Se on miehen tehtävä, ei sun jos rakastat häntä. Et voi päätellä hänen tunteitaan sen perusteella mitä itse koet itsestäsi.
En osaa ajatella kuin oman tilanteeni kautta. Mieheni on minua toistakymmentä vuotta vanhempi. Jos hän vaikkapa sairastuisi, niin minusta tuntuisi aivan hirveältä, jos hän potkisi minut viereltään metsästämään nuoria miehiä! Hänen kanssaan minä haluan olla, enkä minkään kauniin esineen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että tämä aloitus saattaa kuulostaa typerältä provolta, mutta ei sitä ole. Tämä on mulle tosi kipeä aihe jonka kanssa olen taistellut jo muutaman vuoden.
ap
Taistellut miten? Kiivennyt ristille ja lyönyt naulat ranteisiin?
Taistellut mielessäni. Yrittänyt kasvattaa itsetuntoa ja ajatella positiivisesti jne. Mutta sitten aina tulee romahdus ja ihan itkettää kun mietin millainen kompromissi olen ulkoisesti miehelle.
ap
Vierailija kirjoitti:
En osaa ajatella kuin oman tilanteeni kautta. Mieheni on minua toistakymmentä vuotta vanhempi. Jos hän vaikkapa sairastuisi, niin minusta tuntuisi aivan hirveältä, jos hän potkisi minut viereltään metsästämään nuoria miehiä! Hänen kanssaan minä haluan olla, enkä minkään kauniin esineen kanssa.
Kiitos. Tämä antoi ajattelemisen aihetta.
ap
Tämä on ehdottomasti provo. Ei noin tyhmää ihmistä olekaan. Kaikki keksittyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, jätä vaan. Ansaitset parempaa.
Häh? Kyse olisi nimenomaan siitä, että mies ansaitsisi parempaa.
ap
Ja millaisella mentaaliakrobatialla saat itsellesi selitettyä, että miehelle olisi parempi, että rakastamansa nainen hylkää hänet ja joutuu rakentamaan tuolla iällä uuden elämän, koska naisella on huono itsetunto?
Ajattelen siten, että se olisi toki aluksi vaikeaa. Mutta kiittäisi mua myöhemmin kun löytäisi uuden naisen.
ap
Älä määrittele miehesi tunteita oman heikon itsetuntosi vuoksi. Sinä saatat kokea huonommuutta, mutta miehesi voi rakastaa sinua kaikedta huolimatta. Usein huono itsetunto ja itsensä syyllistäminen saa miettimään että varmaan toinen ajattelee samalla tavoin, mutta niin ei välttämättä ole.
Sen sijaan että alat eroa suunnitella, voisit koittaa saada apua oman mielesi ja itsetuntosi vahvistamiseen.
Ymmärrän, että tämä aloitus saattaa kuulostaa typerältä provolta, mutta ei sitä ole. Tämä on mulle tosi kipeä aihe jonka kanssa olen taistellut jo muutaman vuoden.
ap