kertoisitteko, millaista on aloittaa alusta?
Jos eroaa, niin paraneeko elämänlaatu?
Jäisin yksin, ei uutta suhdetta olemassa.
Onhan tämä tyhmä kysymys, kun jokainen kokee tavallaan, mutta olisiko kokemuksia?
Kommentit (3)
niin niistä saattaa joutua luopumaan. Mutta jos se on esimerkiksi sitä, että saa päättää asioista itsenäisesti niin sitten se paranee.
Minä muutin erottuani vuokrakaksioon lasten kanssa ja sitäkös jaksettiin tuttavapiirissä ihmetellä kuinka VOIN jättää NIIN hienon talon ja kaiken! Olin kuitenkin paljon onnellisempi kun pääsin eroon ahdistavasta avioliitosta, vaikka joidenkin mielestä elämänlaatuni oli aivan surkea.
Yksinolo oli minulle helppoa ja osin jopa tervetulluttakin. Siinä mielessä jouduin alkamaan alusta, että ex piti kaikki huonekalut ja suuren osan muistakin tavaroista ja minun oli ostettava uudet. No, onneksi oli Ikea :-)
heitin ulos alkoholistimiehen. Okt meni myyntiin, muutettiin lasten (2 kpl) kanssa aluksi vuokrakolmioon vuodeksi, jonka jälkeen ostin oman asunnon, rivarikolmion.
Voin sanoa, että päivääkään en ole eroa katunut, eikä mun mielestä elämänlaatua voi mitata materiassa. Mun mielestä hyvä elämänlaatu on sitä, että voi henkisesti hyvin, on terve ja nauttii elämästä.
Alustahan sä et aloita, koska tulet aina kantamaan menneisyyttäsi mukanasi. Se on eletty eikä siitä eroon pääse.
Elämänlaadun paraneminen riippuu ihan siitä, mikä sun nykyinen elämänlaatu on ja pääsetkö erolla eroon sen huonoista puolista vai et. Jos ongelma on että olet yksinäinen etkä saa seksiä niin se tuskin paranee eron jälkeen. Jos ongelma on, että puoliso vittuilee ja hakkaa ja ryyppää niin siitä kyllä pääsee eroon.