Miesystävä sanoo et joko erotaan tai sit mennään kihloihin... Vähän kriisiä tässä.
Kommentit (12)
Jos olette jo vuosikaudet olleet yhdessä niin miksei sitä saa jo vähän kysellä, että onko tarkoitus naimsiiin vai ei. Jotkut miehet haluaa naimisiin, eikä elellä ikuisesti avossa. Jos se on tärkeää, niin paras erota jos nainen ei ole valmis sitoutumaan.
Eli mielikuvituksellisiin kihloihin.
Me olemme mieheni kanssa naimisissa. Päätimme niin. Emme silti mene naimisiin virallisesti kenenkään muun "ulkopuolisen" tahon kautta. Menimme naimisiin kahdestaan.
Ihan uteliaisuudesta kysyn.
Herkuttelimme ja ostimme toisillemme sormukset. Oli hauska päivä. Pitää ehkä toistaa kesällä
te ette ole naimisissa oikeasti. Olette pakanoita!
Jumalan siunaama avioliitto on ainoa oikea keino.
oikeassa rakkaudessa ei tarvitse "päättää" että ollaan yhdessä, seukataan tai mennään kihloihin, kumpikin luottaa toiseen ja tietää että yhdessä ollaan vanhuuteen vaikka ei kihloja ostettaisi.
te ette ole naimisissa oikeasti. Olette pakanoita!
Jumalan siunaama avioliitto on ainoa oikea keino.
Ai siviilivihkimys ei sitten ole mitään kirkossavihkasun rinnalla. Salli mun nauraa.
vaikka koko maailman edessä, ilman takaportin pitämistä auki.
Sano että rakastit häntä, mutta hän paljasti todellisen luonteensa. Kuvottavan pakottajan. Eli kerro miten tunteesi kuihtuivat tuota lurppaposkea kohtaan ja pakkaa tavarasi.
Ehkä hänellä tulee hätä ja toivottavasti pyytää anteeksi julkeaa käytöstään. Sinulla on harvinaisen ylimielinen mies.
Kyllä mä ajattelen, että miksei noin voisi sanoa? Ehkä huonosti ilmaistu, mutta en mä sitä kiristyksenä sentään ottais! Ehkä mies ajattelee, että jos et halua hänen kanssaan kihloihin, niin mitä järkeä teidän on olla yhdessä, jos et halua sitoutua?
Kerronpa tähän oman juttuni, toki vähän eroavan. Mutta mun mielestä sama pointti. Me siis oltiin miehen kanssa ystäviä ennen seurustelua. Ystävinä kun juteltiin paljon, niin mies sanoi, että on aina ollut sitä mieltä, ettei halua naimisiin eikä lapsia ikinä. No, minunpa mielestäni on aika turha edes miettiä sellaista suhdetta, jolla ei olisi tulevaisuutta, itse kun olen aina halunnut lapsia (ja naimisiin).
Mies sitten kuitenkin jossain vaiheessa alkoi olla sitä mieltä, että haluaisi kuitenkin näitä asioita minun kanssani. Eka mulle oli aika vaikee ajatella ystävää eri lailla, vaikka siis aiemminkin meillä jotain oli meneillään ja oli tunteita tietty.
Mutta nyt ollaan sitten oltu 2,5v. yhdessä, 2v. kihloissa ja lapsikin on. Enkä tosiaan ole painostanut näin nopeaan toimintaan. Mulle siis riitti se, että tiesin, että suhde voisi edetä, eihän koskaan voi tietää etukäteen, että toimiiko se. Mutta jos oltais pitkään oltu yhdessä ja kosintaa ei olisi kuulunut, niin olisin varmaan vetänyt omat johtopäätökseni. Sehän olisi sitten kuin mikäkin teinisuhde. Toki on eri asia, jos vaikka ideologiat avioliitosta ovat erit, jne.
Tommonen on kiristystä, joka ei perustu rakkauteen. Jos rakastaa ni ei tarvii uhkailla erolla vaan voi odottaa rauhassa jos ei toinen haluu vielä kihloihin. Tää mun mielipide