Saakohan lapseni edes yhtä hyvää ystävää milloinkaan?

niin erilainen verrattuna muihin ikäisiinsä. Tuntee ettei kelpaa kenenkään seuraan omana itsenään. Kaverit joita on löytynyt, ovat lopulta aina jyränneet pojan tekemään kaiken oman tahtonsa mukaan. Hän ei jaksa kauaa, kun ei saa koskaan omia ehdotuksiaan leikeissä läpi. Tekee ehdotuksia rohkeasti, mutta toiset ei vain koskaan suostu niihin.



t. ap

Monia kaveruusyrityksiä on ollut, mutta joutuu aina kiusatuksi tai syrjäytetyksi jonkun vilkkaamman kaverin löytymisen takia. Ikää 7v, mutta ei ole sotahenkinen eikä pidä tappeluleikeistä, ei turleseista eikä ylenpalttisesta räiskeestä. Ongelma on se että poika on kai liian aikuismainen, ei villi sählääjä, jollainen tuon ikäisen pitäisi olla pärjätäkseen poikaporukoissa. Leikkii kauko-ohjattavilla, rakentaa tekniikkaleegoilla, pelaa bakuganeilla jne. Mutta ei pidä jalkapallosta eikä ainaisesta kovasta kilpailusta joka on poikaryhmissä välttämätöntä. Olen huolissani hänestä, kun tuntuu että itsetunto on jo huono kun ei saa ketään kaveria pidettyä muutamaa kk:tta pitempään.

Eli etsii kavereita sellaisista tyypeistä, jollainen kokee, että hänen itsensä pitäisi myös olla.

Tiedätkö, kuten naiset etsivät puolisoa ihanneminälleen, eikä sille tyypille, millainen itse todellisuudessa on. Ja sitten kaikki on onnettomia, eikä mikään oikein toimi.

Ei poikasi varmasti ole ainoa laatuaan, meiltä löytyisi 6-v eskarilainen, joka varmasti pärjäisi ja tykkäisi leikkiä poikasi kanssa.

Minunkin poikani on samanlainen. Vanhassa päiväkodissa ei ollut kavereita, mutta uudesta löytyi ja nyt koulussa kavereita on paljonki. Samalla luokalla on paljon persoonallisia ja suvaitsevaisia tyyppejä, jotka ovat kavereita keskenään, vaikka ovatkin hyvin erilaisia. Voisikohan jonkun harrastuksen kautta löytää kavereita?

Minunkin poikani on samanlainen. Vanhassa päiväkodissa ei ollut kavereita, mutta uudesta löytyi ja nyt koulussa kavereita on paljonki. Samalla luokalla on paljon persoonallisia ja suvaitsevaisia tyyppejä, jotka ovat kavereita keskenään, vaikka ovatkin hyvin erilaisia. Voisikohan jonkun harrastuksen kautta löytää kavereita?

Ei hänen koululuokallaan ole maltillisempia poikia. Suosituimpia ovat nämä riehujat ja suuna päänä olevat nujakoinnista pitävät pojat. Lapsi kai jotenkin kokee että pitäisi olla sellainen pärjätäkseen:(

Toivoisin että tutustuisi vaikka edes vahingossa jossain kaltaiseensa tasaisempaan kaveriin. Varmaan joo hakeutuu itselleen vääränlaiseen seuraan.

Samat ongelmat ja melko yksinäinen. Missä päin ap asutte?

Meillä herkkä,kiltti tyttö,joka sai oikean ystävän vasta yläkoulussa-alakoulussa oli kiusattu ja syrjitty,luokka täynnä rääväsuisia pissiksiä ja kovanaamoja,jotka päättivät , kenen kanssa ollaan kenen ei..Nyt tilanne onneksi rauhoittunut!

Olen huolissani hänestä, kun tuntuu että itsetunto on jo huono kun ei saa ketään kaveria pidettyä muutamaa kk:tta pitempään.

[/quote]

Millainen lapsuus sinulla on ollut? Oletko lapsesi kaltainen?

poika 6 v. Rakentelee legoilla, lukee kirjoja, pelaa pleikkaa.

Ei tykkää jalkapallosta, eikä muista joukkue peleistä, ei myöskään riehumisleikeistä.

Pohdiskelee, piirtää..tulee toimeen aikuisten kanssa mutta ei oikein oman ikäisten kanssa.

Asperger-lapsi.

Ajoitko itse asiaa tutkimusten aloittamiseksi?

t. ap, jonka poika pärjää myös loistavasti aikuisten kanssa, ei lasten

poika 6 v. Rakentelee legoilla, lukee kirjoja, pelaa pleikkaa.

Ei tykkää jalkapallosta, eikä muista joukkue peleistä, ei myöskään riehumisleikeistä.

Pohdiskelee, piirtää..tulee toimeen aikuisten kanssa mutta ei oikein oman ikäisten kanssa.

Asperger-lapsi.

vaan sinnikkäästi lapsia leikkimään kotiisi ja tutustu heihin itsekin

Miten eskari on mennyt? Normaaliluokalla? Onko saanut kavereita, ketään?

Mun poika on saanut yhden kaverin, jonka kanssa menee joten kuten. Muihin ei halua tutustuakaan, jos tämä kaveri on pois koulusta jättäytyy yksin. Sanoo tykkäävänsä mieluummin olla yksin.

Ihmissuhteet yleensäkin vaikeita. Kielellisesti lahjakas lapsi jolla hoksottimet pelaa, tuo sosiaalinen kanssakäyminen vain tökkii.

ap.

poika 6 v. Rakentelee legoilla, lukee kirjoja, pelaa pleikkaa.

Ei tykkää jalkapallosta, eikä muista joukkue peleistä, ei myöskään riehumisleikeistä.

Pohdiskelee, piirtää..tulee toimeen aikuisten kanssa mutta ei oikein oman ikäisten kanssa.

Asperger-lapsi.

vaan sinnikkäästi lapsia leikkimään kotiisi ja tutustu heihin itsekin

Olen huolissani hänestä, kun tuntuu että itsetunto on jo huono kun ei saa ketään kaveria pidettyä muutamaa kk:tta pitempään.

Millainen lapsuus sinulla on ollut? Oletko lapsesi kaltainen?

Asperger lapsen äiti vastailee.



Eskarissa..ei oikein suju. Siellä nämä "ongelmat" huomattiin, kun ei leiki muiden kanssa, ehkä jos on yhden kanssa esim.pelaamassa lautapeliä, niin menee hyvin. Jos porukassa on useampi, niin harmihan siitä tulee. Naapurustossa on yksi lapsi kenen kanssa leikkii ja leikit sujuu hyvin, jos porukkaan tulee useampi, siis ihan yksikin lisää, niin poikani jättäytyy ulkopuolelle.



Jalkapalloa yritti eskarissa pelata... ei ollu kivaa.

Sen aspergerin äiti jatkaa.. Siis muuten tosi lahjakas lapsi, osaa lukea, kirjoittaa, laskea kerto ja jakolaskuja, pyöräilemään oppi 4 v, samoin luistelemaan.



On hyvä asioissa joista on kiinnostunut. Dinosaurukset, tähdet, eläimet, hyönteiset.. Tietää paljon "nippelitietoa" noista asioista.

t. ap

Sen aspergerin äiti jatkaa.. Siis muuten tosi lahjakas lapsi, osaa lukea, kirjoittaa, laskea kerto ja jakolaskuja, pyöräilemään oppi 4 v, samoin luistelemaan.

On hyvä asioissa joista on kiinnostunut. Dinosaurukset, tähdet, eläimet, hyönteiset.. Tietää paljon "nippelitietoa" noista asioista.