Milloin lapsi oppii tajuamaan mitä missäkin tilanteessa voi puhua?
Kertooko jostain häiriöstä että vajaa 5 v sanoo kaiken ihan suoraan. Esim. jos vierailupaikka tai lahja ei miellyttä, niin sanoo sen. Samoin kyllä jos miellyttää. Ja miljoonia kertoja on ohjeistettu ettei niin ja niin saa tehdä, mutta aina tilanteen tullessa unohtaa opit. Auttakaa, miten toimia tällaisen suupaltin kanssa, joka kertoo mielipiteensä aina ja kaikkialla.
TERV. NIin paljon hä
Kommentit (6)
Sai synttärilahjaksi sukkahousut ja kun inhoaa sukkahousujen laittoa niin menihän se naama väärinpäin.
Empaattinen ja hyväkäytöksinen kyllä muuten, mutta ei tuossa iässä vielä pettymyksiä oikein osaa peitellä.
Mutta toisaalta, jos todellakin olette "miljoona" kertaa sanoneet, ettei ruokaa saa haukkua pahaksi tai että lahjasta pitää aina kiittää - ja HUOM: itse noudatatte samoja sääntöjä eli ette omalla esimerkillänne toimi sitä vastaan - silloin viisivuotiaalta voi jo odottaa jonkin sortin "pelisilmää".
Mutta lapset kehittyvät yksilöllisesti. Onhan osa aikuisistakin "höläyttäjiä"...
Ja sitten on vielä joukko erityisongelmaisia, joilta tuo töpeksintä "onnistuu" aina, esim. meidän asperger-lapsemme ei varmaan ikuna opi teeskentelemään ;-)
Meillä minä olen todellakin panostanut asiaan, koska pidän hyvää käytöstä tärkeänä asiana. On käyty keskusteluja ja on aina möläytyksen jälkeen puututtu asiaan jne. Lapsi on ollut itsekin harmissaan ja on luvannut seuraavalla kerralla käyttäytyä paremmin. On sen tyyppinen ettei tahallaan kyllä äidille tuottaisi pahaa mieltä, ei vaan minusta ymmärrä mitä voi sanoa ja mitä ei. Älykäs on kyllä sitten taas noissa nk. akateemisissa taidoissa.
Kotioloissa on varmasti huonona esimerkkinä ollut se että olen alusta asti painottanut että kaikesta pitää puhua vanhemmille ja äidille uskaltaa aina kertoa kaiken. Ja kertookin. Mutta myös vieraille :(.
Ap
väitä, että sinun lapsellasi on asperger. Kunhan vaan sanon, että joissakin neurologisissa ongelmissa tuollainen on yleistä, siis ääriesimerkkinä mainitsin.
Asperger on autismikirjoon kuuluva sosiaalisten taitojen puute. Eli juuri puuttuu pelisilmää sen suhteen, mitä voi missäkin tilanteessa sanoa ja tehdä. Todetaan lastenneurologisissa tutkimuksissa, tosin joillain keskussairaala-alueilla lastenpsykiatrit ensisijaisia tutkijoita. Meilläkin ekaluokkalainen assi on hyvin älykäs ja akateemisesti lahjakas - mutta muiden lasten kanssa toope ;-)
Aiheutti paljon hämminkiä möläyttämällä kaiken näköistä mitä oli nähnyt, kuullut, mistä tykkää ja mistä ei. Pojan vanhemmat taistelivat asian kanssa kaikin keinoin mutta eskarissa vasta hellitti kun kanssa lapsien keskuudessa tuli nolostumisia.
Terv. Niin paljon jo käytöstään hävennyt ap.