Lue keskustelun säännöt.
G: Raskain asia joka sinulla on omalla tunnollasi?
Kommentit (70)
Paljon.
Teininä oli sellainen vaihe. Taustalla mm. koulukiusaamista, huono itsetunto jne. Kadun paljon. Enää en tuota tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hän asui kanssamme :( Olin todella nuori, ei mitään kokemusta lapsista ja masentunutkin päälle. Aina vaan yritin ja tein mielessäni päätöksen, että nyt kaikki muuttuu, mutta ei onnistunut... Onneksi meillä on edes tätä nykyä jo hyvätä välit. Kadun kauheasti ja tunsin syyllisyyttä jo silloin kun tilanne oli päällä.
Tuskin, mutta voin kertoa, että minäkin olen iloinen hyvistä väleistä nykyään. Tosin vieläkin odotan, koska ryhdyt taas minua kiusaamaan. Mutta aikaa myöten sekin ehkä korjaantuu.
vaikka uuden vuoden lupaus oli syödä karkkia ainoastaan lauantaisin :(
paitsi tietenkin nuo suklaapalat...:(
vaikka uuden vuoden lupaus oli syödä karkkia ainoastaan lauantaisin :(
oon vasta 24v, että en ole kauheesti kerennyt huonoa omaatuntoa kerryttämään varsinkin kun oon aina ollut semmonen kiltti tyttö :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valehtelen. Petän. Käytän työnantajaani hyväksi. Käytän ylipäänsä ihmisiä sumeilematta hyväksi. Leikin rakkaudella. En pidä yhteyttä läheisiini ja ystäviini paitsi jos haluan heiltä jotain. Olen melko narsistinen ja häikäilemätön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä ei tiennyt kuin mies ja mieskin luuli, että poltan 1-3 tupakkaa/päivä. Todellisuudessa meni ainakin 5, joskus jopa 10. Vieläkin joskus pelkään, että ilmenee jotain haittoja... Lapsi on jo 7v., erittäin terve, fiksu, keskittyvä jne. MUTTA: niitä ongelmia voi vieläkin myöhemmin ilmetä.
lapsilleni, että heidän isänsä (mieheni) yritti itsemurhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurasin sivusta kun erästä tyttöä kiusattiin vuosikausia. En kertonut tai puuttunut. Kadun todella.
yritän koko ajan muuttua ja olen jo muuttunutkin, mutta tuo on oikeastaa ainoa asia joka oikeasti vaivaa mieltäni:/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riidellessä. Esim. kaadoin reilusti currya hänen kanansa päälle/ kskoin verhot alas. Tosin hän teki vielä pahempie minulle, ja olen pyytänyt häneltä vilpittömästi anteeksi jälkikäteen, jo erottuamme. Hän ei edes muista noita. Ja nykyisessä suhteessa en ole tehnyt mitään, mikä painaisi mieltäni. Tämä suhde on terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. kaadoin reilusti currya hänen kanansa päälle
Ei tuo minusta ihan kauhean pahalta kuulosta! Kyllä sinä olet varmaan saanut jo anteeksi! :D
Tätini miehen toimesta. Muutaman kerran vuodessa ollessani 5-17 -vuotias.
Jos kerron jollekulle, on sana sanaa vastaan. Suku jakautuisi kahtia ja läheiseni joutuisivat valitsemaan kumpaa uskoisivat. Iloista mieltä ei ainakaan seuraisi kellekään.
Nyt tädilläni ja hänen miehellään on lapsenlapsiPUOLI. Viisivuotias tyttö. Ja minä niin pelkään hänen puolestaan, mutta jos sanon kellekään, niin rikon koko suvun. Minulla ei ole ns. turvaverkkoja muita kuin sukulaiseni, ja jos avaan suuni, saatan menettää joka ikisen.
Tämä asia painaa minua todella paljon.
Harkitse nyt kumminkin kertomista,sillä et kai halua,että tuon lapsen mahdollinen hyväksikäyttää jäisi omalletunnollesi?mitä jos saat myöhemmin kuulla,että häntä hyväksikäytettiin etkä tehnyt ilmoitusta?Lapselle ei jää mitään mahdollisuutta paeta tms.Hän on ansassa..Entä tarvitsetko itse sellaisia sukulaisia,jotka hylkäisivät sinut tiukan paikan tullen?
Minun vaari käytti minua.
En ole kertonut, nuorempana ajattelin että ei uskoisi tai just toi jakaantuminen. Mutta todellisuudessa: ei se ketään jakaisi ja sinua ymmärrettäisiin.
En vaan halua tätä tuskaa vanhemmilleni. Pidän sen itselläni.
Toi syyllistämisesi on perseestä!
Ei tällästä asiaa niin vaan kerrota vanhemmille.
Syö elävältä, ajattele miltä tuntuu jos oma lapsesi niin sanoisi sulle?
Se, että on uhri, ei pakota kertomaan. Ja itse ei ole koskaan vastuussa jos olisi kertonutkin.
Oma vaari tekee kuolemaa. Pääsen pian haudalle tanssimaan. Jos olisin mies niin kusisin siihen, naisena ei moinen oikein onnistu.
Teininä päätin etten mene naimisiin ennenkö ukko kuolee. Tämä pitää. Olen aidosti onnellinen kun aika siitä jättää.
21
hän asui kanssamme :( Olin todella nuori, ei mitään kokemusta lapsista ja masentunutkin päälle. Aina vaan yritin ja tein mielessäni päätöksen, että nyt kaikki muuttuu, mutta ei onnistunut... Onneksi meillä on edes tätä nykyä jo hyvätä välit. Kadun kauheasti ja tunsin syyllisyyttä jo silloin kun tilanne oli päällä.