Yksilapsiset perheet - onko lapsi alkanut kaivata sisarusta?

ala-asteella olisin halunnut kaksossiskon kun olin lukenut Lise ja Lotte-kirjan



ja yläasteella isoveljen joka olisi puolustanut mua ja jolla olisi komeita kavereita joihin ihastua

Oltiin puhuttu hänelle, että on erilaisia perheitä, meidän perhe on 1-lapsinen jne. Tyttö ei ollut ääneen kaivannut sisaruksia mutta kun toinen lapsi sitten lopulta sai alkunsa ja ultran jälkeen kerroimme esikoiselle niin esikoinen itki ja nauroi ääneen ilosta ja sanoi ettei hän uskonut että hänelle koskaan kävisi niin hyvin.



Ääneen ei siis kuitenkaan koskaan ollut toivetta esittänyt eikä me oltu annettu toisaalta aihettakaan tuohon toiveeseen, kun ajateltiin silloin itsekin että yksi riittää...

keksi itselleen mielikuvitusveljen nimeltä Phan, ja samoihin aikoihin kyseli että saako pikkuveljiä ostettua kaupasta... Nyt on 5-v ja pikkuveli syntyy ensi viikolla, todella innoissaan odottaa :)

ja toivonut aina sisaruksia, vielä aikuisenakin.

Kyselee toisinaan miksi hällä ei ole pikkusiskoa. Naapurirapussa asuu samanikäinen tyttö joka leikkii paljon pikkusiskonsa kanssa ja huomaan että tyttö välillä kadehtii häntä kun on yksinäisiä hetkiä.

3 v jää meidän ainooksi ja kovasti kaipailee pikkuveljeä, kun kavereille ja ystäville on tullut pikkuveljiä ja -siskoja. Sai kesälomalla uuden pehmolelun, jonka nimeksi tuli Pikkuveli :)

on iloinen siitä, että olen vain hänen äitinsä, enkä kenenkään muun :) Ei ole ainakaan vielä kaivannut sisarusta, mikä on hyvä, koska toista lasta ei saada.

päinvastoin on tyytyväinen asemaansa. Itsekin olen ainoa lapsi enkä osaa kaivata sellaista mitä ei ole ollut.

Mielikuvituskavri löytyy myös, mutta niin on ollut myös minulla, vaikka on sisaruksia.

Surettaa asia joskus lapsen vuoksi, mutta en enää jaksa/kestä uutta raskautta ja parisuhdekin vetelee viimeisiään :(

isoveljen

Ajattelinkin, että se vaihe on edessä joku päivä. Meillä ei ole "varmaa" päätöstä, etteikö toista yritettäisi ikinä, nyt vaan tuntuu tämä yksi olevan oikein hyvä.



-ap

ainut lapsi ja aina,vielä kolmekymppisenäkin kaipaan sisarusta.Yksi lapsi pitäisi olla lailla kielletty!Siksi minulla tulee ainakin olemaan 5 lasta..Laiskat,itsekkäät ja mukavuuden haluiset hankkivat vain yhden lapsen perijäksi!

mutta on kyllä erittäin pitkästynyt jos ei saa seuraa muista lapsista. Minun kanssani kotona on sen mielestä aivan tappavan tylsää.

sisarusta ollessaan noin 4-5v. mutta se meni nopsaan ohi ja nyt ollessaan isompi on sanonut, ettei haluaisikaan enää siskoa tai veljeä. Hyvä niin, sillä me ei saadakaan enää toista lasta.Meidän lapsi on aina viihtynytkin hyvin yksin,vaikka kavereitakin on. Meillä ei siis asia ole ollut koskaan mikään ongelma.

ja olin sen jälkeen vuosikausia yksin, joten eipä siinä tullut lapsia hankittua. Nykyinen mies taas ei välttämättä biologista lasta halua, eikä itselläkään sen suurempaa hinkua.

Kerroin, et ne on rasittavia kun ne ei ota leikkiin mukaan. Totes, et no pikkusisko. Sanoin, et ne vasta rasittavia onkin kun ne änkee mukaan. Neiti oli sit, et ok. Tää on hyvä näin. Huumorilla vastasin tietysti :D

Ei kaikki voi vaan "antaa" sisarusta.

3 v jää meidän ainooksi ja kovasti kaipailee pikkuveljeä, kun kavereille ja ystäville on tullut pikkuveljiä ja -siskoja. Sai kesälomalla uuden pehmolelun, jonka nimeksi tuli Pikkuveli :)

Esikoinen sai serkun ja kysyi, eikö me äiti voitais katsoa sinne sun vatsaan, että olisiko siellä minullekin pikkuveli. Pienten hidasteiden jälkeen pikkuveli sitten aikanaan syntyi ja ylpeämpää isosiskoa ei olisi voinut kuvitella, puhelimeen vastasi 'isosisko puhelimessa'. Kun pikkuveli oli sitten muutaman vuoden ikäinen alkoivat yhdessä rukoilla, että eikö saataisi oikea vauva... En luvannut, koska olin jo ajatellut että meidän lapset on siinä, kunnes sitten lasten rukoukset kuultiin ja meidän yllärivauva näki päivänvalon. Ja apua... Nyt tuo nuorimmainenkin on alkanut puhua, että pikkuveli olisi tosi kiva.



Varsinkin nyt kun omat vanhemmat on vanhoja ja sairaita, sisarusten arvon huomaa. Eräs kaverini oli taannoin aivan epätoivoisessa tilanteessa kun itsellä oli 3 pientä lasta, äiti syöpäsairaana yhdessä sairaalassa, isäpuoli (jonka kanssa oli kasvanut) toisessa ja oma isä heikossa kunnossa satojen kilometrien päässä. Oli kuulemma ensimmäinen kerta kun hän toivoi että olisi edes sisarpuolia.

isonsiskon.