Hitto että ottaa päähän! Tytöllä suht tavallinen nimi ja kaikki kuulee väärin!

ihana nimi :) ja jos mulle tyttö suodaan niin Kiia nimen tulee saamaan, millasta palautetta oot saanut nimestä?

joka ihan tosissaan luulee että jos lapsen nimeksi antaa " Kasper" " Alex" tms. niin kukaan suomenkielinen ei koskaan laita sinne sitä iitä perään. Kyllä puhekielessä todella Kasperista tulee Kasperi. Ja Alexista Aleksi.

KASPER on nimi, joka on kulkenut miehen suvussa jo jokusen sukupolven. Ei mikään hienostelukikka. Suvusta löytyy myös perintönimet Sem ja Peik. Serkkupoika Peik muuttuu aina väännökseksi Peikki ja Sem-serkku on Semi. Miksi se on niin vaikeaa tajuta, että siinä ei sitä iitä ole??? Ja tuo Peikki on kaiken huippu.



Saa puolestani ääntää miten vaan, mutta voisi esim. korttiin yrittää kirjoittaa oikein.

minusta on ihan sama mistä nimi tulee tai pidänkö siitä vai en. Kyllä jokaisen nimi kuitenkin tulee osata oikein lausua. Jonkinnäköistä tyhmyyttä kertoo se, että ei osaa nimiä sanoa.

nimen juuri siten, miten se omasta itsestä on oikein.

Hanna on joskus Anna ja Maria on mitä yleisimmin Marja. Samoin yhden ystäväni nimi on Maria ja häntäkin kutsutaan yleensä Marjaksi. Mutta tuo taitaa johtua ihan siitä, että J ja I ovat niin lähellä toisiaan (siis lausutaan samalla lailla), että menevät sekaisin.

Oma nimeni on Teija ja joka helkkarin kerta saa olla oikomassa, että se Teija EI EIJA. Siis jos puhun puhelimessa ym. Rasittavaa. Jopa koulussakin oli sama ongelma, opettajilla meni toooooooooodella pitkä aika ennen kuin sanoivat nimeni oikein. Ja nimessäni ei ole mielestäni mitään erikoisuuden tavoittelua tms.

Niinhän suomen kielessä tehdään vierassanoista suomalaisempia, lisätään vokaali perään.

Nimi on ilmeisesti tarpeeksi suomalainen ja tavis: Maija.



Muistan muutaman kerran, kun on sotkettu Marjaan, mutta muuten olen saanut olla ihan rauhassa. :)

mutta kun sukunimeni alkaa A kirjaimella on ihmisten todella vaikea kuulla tai tajuta, että nimeni todella loppuu I kirjaimeen.



Pojalleni valitsin nimen, joka taipuu suomalaiseen suuhun helposti, Mutta sitten muutimme ulkomaille. Sielä oli vain pakko sopeutua siihen, ettei kukaan paikallinen sano hänen nimeään oikein. Pian poikakin oppi, että kaikki eivät osaa sanoa hänen nimeään oikein, ja nykyään hän esittelee itsensä Suomessa suomalaiseen tapaan ja ulkomailla paikalliseen tapaan.

peräisin Raamatusta ja kristinuskon mukanaan tuomia.

Sanon asiasta aina kun näen nimen väärin kirjoitettuna.



Miehen ruotsinkieliset sukulaiset lunnollisesti kirjoittavat nimen oikein. Ja emme siis asu suomenkielisellä paikkakunnalla.



Ei asia ole mitenkään suuresti häiritsevä tietenkään, mutta kyllä esim. vanhempani mielestäni voisivat vaivautua opettelemaan oikean kirjoitusmuodon.

Harvassa ovat ne, jotka sanovat sen oikein. Aina se on Miikka tai Mika ja mielessämme ei käynytkään, että Miika-nimessä olisi jotain erikoista.

Usein häntä kutsutaan Sanniksi. Ja huvittavuuden huippu oli taannoin puhelimessa, kun sanoin tytön nimen, niin sieltä vastattiin, että " niin joo Jenni siis" . Minä korjasin, eikun Senni ässällä. Ja kun näimme nimen kirjoitettuna, siellä luki:" Penni" ;-)

Mutta kun sukulaisetkin aina sanoo nimet Kasperi, Peikki ja Semi. Kyllä ne tietää, mikä on nimen alkuperä ja taatusti pitäisi tietää, miten esim. sedän nimi on kirjoitettu. En vaan tajua.



Tai meidän ystävät! Suurin osa niistä kirjoittaa esim. joulukorttiin Kasperi. Ystäväni tytär on Saga. Kyllä minä nyt sen verran olen kuunnellut, että tiedän sen olevan Saga eikä Saaga, kuten lapsen mummi nimen kirjoittaa.

entä jos nämä sukulaiset ajattelevatkin sen KASPERIn eräänlaisena hellittelynimenä? Ajattelevat että Kasper on se virallisempi muoto ja kun lapsesta on kyse, niin kivempi sedän tai mummin on kysyä että MITÄS SE KASPERI TIETÄÄ?



Näin mä sen kuvittelen.

Että tuskin kiusallaan pahoittavat sun mieltäsi :)



Mä itse olen kuullut ikäni että Eeerika vaikka nimeni kirjoitetaan Erika...

Välillä se ottaa päähän mutta mistäpä nuo voisivat sen tietää, kun Erikaakin lausutaan Eerikana. Mutta mielestäni Erika sanotaan Erika ja Eerika sanotaan Eerika.

Mutta mulla on erikoinen nimi ja oon aina tykännyt sen tuottamasta huomiosta. Joutuuhan sen aina tavaamaan, mutta minut varmasti muistetaan seuraavallakin tapaamisella. Erikoisesta nimestä on ollut minulle vain hyötyä ja iloa, kiitos äiti!

Vierailija:

Minä pidän nimestä Heidi, mutta täällä ulkomailla kaikki tuntemani Heidit ovat Haidi.

Ainoa Heidiä kuullostava nimi enkussa on sitten Hayley.

Mutta sellaisia on jo miehen suvussa 2.

eikä kukaan ole kerran nimen kuultuaan sitä väärin kirjoittanut tai sanonut. Saati unohtanut. Yksi lukihäiriöinen hammashoitaja kyllä luki papereistaan koko ajan LISKI, vaikka nimi oli papereissa ihan oikein.



Ristiäisissä sukulaiset kommentoivat ensin naurun pyrähdyksillä ja sen jälkeen mummo 86v kiteytti tunnelmat: " Kyllähän se on ihan hyvä nimi, kunhan siihen tottuu!" Ja miksei tottuisi, rehellinen ja perinteikäs suomalainen nimi.

mun oma nimi on aino-maija ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan osoittautunut aivan älyttömän vaikeaksi nimeksi kenenkään muistaa oikein. tottelen sujuvasti ainakin nimiä anna-kaisa, eeva-liisa, maisa-katriina, anni-helena jne.



mä en tajua, aino ja maija, varmaan tavallisimmat suomalaiset naisen nimet, mutta annas olla kun ne pistää peräkkäin niin jo on vaikeeta.

nimen perään sen iin eli Samueli tai sitten sanovat Samuli.. Aargh.. Oon muutenkin tarkka pojan nimestä etteivät esim isovanhemmat kutsu pojaa Sampaksi tmv. koska emme itsekään kutsu sillä nimellä. POika on Samuel ja sillä siisti!