Lue keskustelun säännöt.
Siis miksi pitää kolmevuotiaalle puhua ristiinnaulitsemisesta?
09.04.2009 |
Ei se muutenkaan vielä ymmärrä kuolemasta mitään ja on hämillään. En sinällään vastusta kristillistä kasvatusta, vaikken itse uskokaan. Mutta pitäisi lasten ikäkaudet jotenkin huomioida.
Tämä siis päiväkodissa.
Kommentit (46)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivähoidossa. Jatkakaa nyt vaikka tähän ketjuun koska aihe kiinnostaa.
Mulle selitettiin ettei sellaista enää nykypäivänä tehdä, etten siis voi joutua sellaisen kohteeksi, mutta jotenkin se ajatus, että joillekin joskus on noin tehty aiheutti suurta ahdistusta pienelle lapselle.
Lapsille ei pitäisi korostaa sitä ristiinnaulitsemista, vaan ennemmin sitä ylösnousemista - jos siis Jeesuksesta pitää puhua.
jos joku haluaa lapselle uskontoa opettaa - se olkoon perheen sisäinen asia. ei mitään järkeä kertoa kaikenmaailman satuja TOTENA pienille lapsille.
Kerroin, että Jeesus ristiinnaulittiin, hän kuoli ja hänet haudattiin.
3 päivän kuluttua hän lensi taivaaseen ja on nyt siellä enkelinä ja sen vuoksi me juhlimme pääsiäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerrotaan jo pienestä pitäen pelottavia tarinoita toteta ja näin rivien välistä opetetaan, miten käy jos ei usko (en tarkoita nyt ristiinnaulitsemista). Näin opetetaan lapset jo pienenä pelon ilmapiiriin ja siihen, ettei uskonasioita saa kyseenalaistaa. Jos uskoo niin on positiivista, mutta jos ei usko tai epäilee niin...
Tämän näkee käytännössä uskovaisten perheiden lapsista.
Kerroin, että Jeesus ristiinnaulittiin, hän kuoli ja hänet haudattiin.
3 päivän kuluttua hän lensi taivaaseen ja on nyt siellä enkelinä ja sen vuoksi me juhlimme pääsiäistä.
Jos nyt kristinuskoa haluaa opettaa niin kannattaisko opettaa Raamatun mukaan, eikä jotain itse sävellettyä versiota. Tosta vasta lapsi sekaisin menee.
- Jeesus nousi taivaaseeen ja istuu siellä Jumalan oikealla puolella - ja on edelleen ihan JEESUS eikä mikään luotu enkeli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että Jeesus on Jumalan poika ja enkeli Jumalan luoma olento, viestinviejä. Ihan eri asioita siis.
Onhan se länsimaisen sivistyksen perustaa ja yleissivistystä. Itse kerron lapselle (4v.) "sensuroiden" raamatun tarinoita tai uskontoon liittyviä asioita (siis lapsen ymmärrystason mukaan, sensuroin väkivaltaisuudet) mutta kerron samalla, että osa ihmistä ajattelee näiden juttujen olevan totta, jotkut taas uskovat, että ne eivät ole totta ja kerron, ettei kukaan varmasti tiedä miten on. Ja sitten kerron, miten minä ja isi asioista ajattelemme - ja lapsi haluaa sitten ajatella asioista omalla tavallaan eli usein eri tavalla kuin vanhempansa:-).
No, yhtä mieltä olemme (minä siksi, että jakaisimme saman lohdullisen uskomuksen), että muutama kuollut sukulaisemme ovat tähtenä taivaalla ja heille voimme vilkutella ja rakkaus yhä edelleen kulkee välillämme, mutta tätä uskomusta on ollut kyllä aika liittää muuhun maailmankuvaani...
Ja uskotaanhan meillä yhä joulupukkiin ja pääsiäispupuunkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta päiväkoti-ikäiset lapset ovat aivan liian nuoria käsittelemääns sellaista asiaa kuin uskonto, jos häntä ei varta vasten olla kasvattamassa johonkin uskontoon. Itse uskon ehdottomaan vapauteen valita itse oma uskontonsa tai uskonnottomuutensa ja haluan tukea lapseni mahdollisuutta valita itse, kun on siihen riittävän iso.
Päiväkodissa ei voida puhua kaikista suurimmista uskonnoista, koska pienet lapset eivät ymmärrä sellaisia asioita. Miksi tänään puhutaan Jumalasta ja huomenna Allahista. Se on liian monimutkaista. Näin ollen päiväkodissa uskontokasvatus on vain ja ainoastaan kristillistä meillä Suomessa.
Minun nähdäkseni se taas vaikeuttaa sen valinnan vapauden antamista lapselle, koska hänelle on pienestä alkaen puhuttu vain ja ainoastaan kristinuskosta. Ja lapsen maailma on hyvin mustavalkoinen, on vain Oikea Uskonto ja sitten ne muut sadut toisissa maissa. Vaikkei siis lapselle ikinä suoraan näin sanottaisikaan.
Omat lapseni tulevat saamaan nk. vapaan uskontokasvatuksen. Heille kerrotaan kotona uskonnoista kunkin ikä- ja kehitystason mukaan, kun koen sen itse tarpeelliseksi/ajankohtaiseksi.
Kuitenkin olen sitä mieltä, että kristillisten juhlapyhien alla olisi asiallista kertoa lyhyesti ja liikoja dramatisoimatta, miksi meillä vietetään pääsiäistä. Se kuuluu jo pienten lasten yleissivistykseen. Samoin kuin "miksi tänään liputetaan" tai "miksi kirkon kellot soivat nyt".
Pääsiäinen on Jeesuksen ylösnousemuksen muistojuhla. "Mikä on ylösnousemus". ...Ja sitten voidaan kertoa, että Jeesus kuoli (ei ristiinnaulittu tai kärsinyt pahoja tuskia), jotta me saamme syntimme anteeksi. Kolmantena päivänä Jumala nosti Jeesuksen kuolleista ja... Sillä tavalla minä näkisin asioita voitavan käsitellä ikään kuin puolueettomasti unohtamatta meidän kulttuuritaustaamme, joka tänäpäivänä on vahvasti kristillinen.
Varsinaiseen aloitukseen sanoisin, että 3vuotiaat ovat niin erilaisia. Toinen ei reagoi ristiinnaulitsemiseen, koska ei luultavasti ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Toinen taas pelästyy ja voi nähdä pitkäänkin painajaisia. Siksi minusta ei päiväkodissa pitäisi pienille lapsille kertoa lainkaan Raamatun niistä osista, joissa kivitetään, ristiinnaulitaan tai hirtetään. Voidaan puhua "rangaistuksista" tai vastaavista. Mutta ei varsinaisista tapahtumista.
Ja meillä ei olla kuin ihan tapakristittyjä, joten mihinkään pelottavaan uskonnollisuuteen en lapsia kasvata.
Vastasin vain kysymykseen, että miksi ihmiset juhlivat pääsiäistä.
t. se joka teki jeesuksesta enkelin...
että Jeesus on Jumalan poika ja enkeli Jumalan luoma olento, viestinviejä. Ihan eri asioita siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeit acurling-vanhempia siis.
Ei tartte pelotella ja maalata mustaksi kaikkea, silti lapsi voi aivan hyvin nähdä ristiinnaulitun kuvan ja hänelle voidaan selitää miksi pääsiäistä vietetään. Se kun on kristillien juhla ja tuo ristiinnaulitseminen siihen kuuluu.
Itseäni nyppiii toi asenne, että lapselle ei voi /saa/tarvi uskontoa selittää tai tuputtaa - ei se lapsi kasva umpiossa uskonnonkaan suhteen. Kukaan ei ole ateisti syntyessään sen enempää kuin uskovainen. Molemmat asiat opitaan vanhemmilta ja ympäristöstä. Lasta ei voi kasvattaa vaikka 18vuotiaaksi asti ilman uskontoa ajatellen että päättää sen sit itse silloin kun haluaa.... Tyhjiötä kun ei ole olemassa.
Ihan naurettavaa, tiedät itsekin - ristiinnaulitun sensuroimisella ei ole tekemistä curling-vanhemmuuden kanssa. Olet nyt oppinut muotisanan, hienoa.
Ei kolmivuotiaan pidä nähdä tai kuulla ehdoin tahdoin mistään naulitsimisista. Kyllä minä sensuroin lapseni elämästä kaiken tuollaisen äärimmäinse väkivaltaisuuden ja liian rankat visuaaliset esitykset. Ne eivät ole hyväksi noin pienen ihmisen psyykeelle.
Raamattu on yksi väkivaltaisimmasta kirjallisuudesta mitä on, kyllä sitä sietää vähän siistiä.
Väittäisin myös, että myös aika pienille voi kertoa uskonnoista vertailevasti ja kiihkottomasti, ilman tunnustuksellista otetta. Meillä ainakin lapsi ymmärtää jo nyt ihan hyvin, että eri puolilla maailmaa ihmiset uskovat, että on jokin olento joka huolehtii maailmasta, ja että tämä jumaluus vaihtelee alueettain. Ja että jotkut eivät usko sellaiseen ollenkaan. Ei kovinkaan monimutkaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ero ja muut kaameat asiat traumatisoivat enemmän kuin pääsiäisen tapahtumat. Anteeks vaan..
kyllähän tuo jo osaa kyselläkin: miksi huomenna on pitkäperjantai, mikä ihmeen pitkäperjantai?
Mun mielestä ihan ok että päiväkodissa opetetaan perusasioita kristinuskosta, koska oma kulttuurihistoriamme on niin vahvasti kristillisyyden värittämää. Pyhäpäivät ym. saavat taustoituksena.
Muita uskontoja voi käsitellä tarkemmin sitten koulussa.
kyllä meillä ainakin 4v. television katselu on hyvin säänneltyä ja vähäistä.
Muitakin liian rankkoja asioita yritetään eliminoida pois päiväjärjestyksestä, kuten nyt vaikka avioero - mutta eihän sitä tietenkään kaikkeen pysty itse vaikuttamaan, vaikka kuinka yrittäisi. Mutta kun kerran ristiinnautitsemisesta ei tarvitse ehdoin tahdoin puhua, niin jätän sen mielelläni pois tarinarepertuaaristani. Ei kaikkea tarvitse selittää niin yksityiskohtaisesti ja silti asia tulee riittävästi ymmärretyksi.
Miksi sitten lapset saa katsoa TV:stä mitä milloinkin? Ja ero ja muut kaameat asiat traumatisoivat enemmän kuin pääsiäisen tapahtumat. Anteeks vaan..
Eivätkä eroakaan ole vielä kokeneet. Jos ero tulee, niin se on sitten pakko käsitellä - ristiinnaulitsemista ei ole PAKKO käsitellä vielä vuosikausiin.
esim on aika pienten lasten suosioissa sen mitä kuuntelen puistossa tarhaikäisten juttuja! Ja salkkareita tulee 5 x viikossa ja mitä olen ohjlemaa katsonut niin kyllä siellä aika rajuja juttuja tapahtuu noin pienten lasten katsottaviksi!
naputteleminen ristille on sopivampaa katsottavaa lapselle kuin joku hömppä, mikä on nykyaikaa?
Toki.
Onneksi olen kirkosta eronnut.Tosin lapsemme osallistuu uskonnon opetukseen, kuuluu mielestämme "yleissivistykseen" mutta tällaiset tarinat ja järkky väkivalta meillä keskustellaan ja jätetään unholaan.
Olen samaa mieltä kanssasi - asioista voi ja pitää puhua ikätason mukaisesti!