Kummina ei oo kiva olla.

että kummin tehtävät = lahjominen loppuu ripille pääsyyn

Ei ainakaan kaikille. Mulla on 2 kummilasta, toiselle on kiva olla kummi ja toiselle ei. Nyt tämä toinen kummilapsi pääsee ripille. Sinne pitää matkustaa ja antaa rahaa. Kurjaa on sekin että mä olen sen pojan ainoa kummi joka on aina muistanut poikaa, sekin tuo paineita jotenkin. Ikinä en oo kuitenkaan kiitosta saanut lahjoista tai rahoista. Vois sitä joskus soittaa ja kiittää. Oliko se niin että kun lapsi pääsee ripille, niin kummin "työt" on täytetty? vai muistelenko nyt ihan omiani?

ja tiedän tunteen kun ei edes valokuvaa saa...



Onneks poika nyt juuri 18 v täyttäneenä on itse ihan hiton fiksu aikuinen ja haluaa pitää yhteyttä kummitätiinsä vaikka minäkään en ole verisukulainen vaan kyseessä exän siskonpoika.

ja tiedän tunteen kun ei edes valokuvaa saa... Onneks poika nyt juuri 18 v täyttäneenä on itse ihan hiton fiksu aikuinen ja haluaa pitää yhteyttä kummitätiinsä vaikka minäkään en ole verisukulainen vaan kyseessä exän siskonpoika.

Ja olen pyytänyt, en vaan olettanut että se mulle automaattisesti lähetettäisiin, mutta ilman olen jäänyt. Miksi lupauduin kummiksi? silloin olin hyvää pataa lapsen äidin kanssa ja asuttiin lähekkäin, vietettiin paljon aikaa yhdessä. Perhe muutti kuitenkin 200 kilsan päähän ja yhteyden pito harveni. Mulle ei ole lapseen oikeen mitään tunnesidettä, on vaa tää velvollisuus joka sekin tuntuu vaan taakalta.