Onko muita eskari-ikäisiä jotka EI vielä osaa ajaa ilman appareita?

Ei vaan poikaa kiinnosta polkupyöräily.

etteikö oppisi, mutta kun itku ja kammo tulee heti ekasta kaatumisesta niin opettelu jää siihen.

En usko että ne kaikki oppii ennen eskaria.

ap

On se kumma kun näille mammapalstoille pakkaantuu kaikki joiden lapset ajaa 2v ilman appareita ja kirjoittaa novelleja 4-vuotiaina.

Ei tarvi sentään liioitella. Käyn harvoin täällä vauvalla, kun vastaukset on aina pelkkää vittuilua joka asiaan, mutta kyllä se on jo oikeasti vanhempienkin laiskuutta mikäli lapsi ei vielä 6-7 vuotiaana osaa ajaa ilman apupyöriä. Oikeesti.



Kieltämättä hämmästelisin, jos itse näkisin vielä eskari-ikäisen polkevan apurattailla opin tielle. Outoa.

Potkuttelun kautta tuli varmuus ja eipä siinä kauan mennyt, kun mentiin jo täyttä vauhtia. Huonoa aikaisin oppimisessa on tietysti se, että järki ei ihan aina kulje mukana tuolla liikenteessä :/

ensi syksynä eskarin aloittava lapsi, joka ei osaa ajaa ilman appareita ja SE laiska äiti joka ei ole pakottanut lastaan ilman apupyöriä ajamiseen...

Kauheaa tappelua. Minä yritän hyvällä ja isänsä huutaa, kun ei voi käsittää tuollaista saamattomuutta/nynnyilyä.

Hommattiin apupyöräinen jo 2-vuotiaalle. Ei suostunut ajamaan. 3v itki ja vinkui pyörän päällä. Joka päivä koko kesän vähän yriteltiin. Tuli kammo ilmeisesti koko hommaan. 4v edelleen pyöräily oli inhottavaa, typerää, kamalaa. Olin raskaana enkä joka kesäpäivä jaksanut köykkiä ja pakottaa harjoittelemaan mutta pari kertaa viikossa ainakin. Ostimme työntökahvan jolla avitin polkemista. 5v joka päivä harjoiteltiin kun säät salli. Tyttö keräsi kesän aikana parisataa tarraa " hyvistä yrityksistä" . Edelleen vaan suurimmaksi osaksi vihasi pyöräilyä ja pyöräily tuskaa. 5v kuitenkin oppi vihdoin apparien kanssa polkemaan ihan kivasti. Nyt 6v ja eskarissa ja ajaa muutaman metrin itsekseen kun lykin ensin vauhtia, kiemurtelee ja vinkuu ja märisee kovin. Joka päivä aiotaan tänäkin kesänä treenata.

Meillä on nähty paljon enemmän vaivaa kuopuksen pyöräilyn vuoksi. Esikoinen oppi tuosta noin vaan ilman että nähtiin minkäänlaista vaivaa. Kuopusta avitettu, kehuttu, kannustettu, painostettu, pyöräilytetty todella paljon mutta silti ei vielä osaa.

Kohta 6-v osaa joten kuten ilman apupyöriä. Opettelu on ollut hankalaa, koska poika on turhan arka&lyhyt pinnainen. Pienikin vastoinkäyminen ja pyörä kirjaimellisesti lentää tien sivuun, eikä siihen kosketa moneen viikkoon vaikka kuinka maanittelisi.



Nyt hän on jotenkuten oppinut ajamaan 12-tuumaisella ilman apupyöriä, mutta ajo on tosi hankalaa pyörän pienen koon takia.

Varastossa on kaksi vähän eri runkoista isompaa pyörää, mutta hän ei kerrassaan uskalla edes kokeilla niitä ilman apupyöriä...

Osalla ne on sitä 3v ja osalla 7v. Siinä ei auta kuin aika.

Neuvolan kokenut th sanoi että suurin osa oppii 5-6 vuotiaana. Lapset kehittyvät motorisesti eri tahtiin. Monet myöhään liikkeelle lähteneet oppivat myöhemmin ajamaan myös ilman apupyöriä. ja toiset lapset on vaan varovaisempia, minusta ihan turha itkun kanssa asiaa opetella

meillä esikoinen(poika) oppi 4vuotiaana kerrasta, eli samana päivänä veti jo taloa ympäri kun otettiin apupyörät pois...

kuopus(tyttö,kesällä 6v), ei vaan halua edes opetella, häntä jostain syystä vaan pelottaa se kaatuminen.

hän ei oikein mielellään aja edes apupyörien kanssa...

meillä 2 pyörää, pienempi josta apparit pois ja isompi jossa ne apparit, eli itse saa valita kummalla liikkeelle lähtee, jos lähtee...

mutte mielestäni minä en voi lasta pakottaa itkun kanssa jamaan, ei se ole maailmaa kaatava asia! oppii kun oppii!!!