Epäilen, että ystäväperheen 13- vuotias tytär on " ihastunut" mieheeni. ov

ei taideta kotona kovasti välittää muutenkaan.

ihastumalla mitä oudoimpiin miehiin. Ihastukset olivat siis lähinnä haaveilua ja sellaista perhosten lentelyä mahassa, kun mies oli lähellä.



Menivät kyllä aina nopeasti ohi, kun en saanut vastakaikua.

anna tytön olla.

ei ole kotona kaiketi tarjota tuollaista aikuiskontaktia, tai sitten oma isä ei ole noin ystävällinen ja turvallinen hahmo.



eikö ole kivaa, että voi tarjota toiselle ystävällisyyttä ja hyväksyntää, kenties apua?



vai pelkäätkö tosiaan jossain aivolohkoissasi, että jos annat tilanteen jatkua, miehesi panee teinityttöä??? haloo?



antakaa tytön käydä teillä, kenelle siitä haittaa on?

Tuon ikäiset tytöt ihastuvat usein ja helposti. Kuuluu normaaliin kehitykseen.



T. Yläkoulun opettaja

Sellainen " kaukorakkaus" tai lähinnä ihastus. Turvallisen välimatkan päässä. Menee ajallaan ohi. Tuskin kannattaa suurta numeroa tehdä.

ei varmasti ole syytä puuttua siihen mitenkään. Ja vaikka kyse olisi ihastumisesta (siis tyttö kokisi puhdasta ihastumista) niin taustalla voi kuitenkin olla turvallisen isähahmon etsiminen tms.



Eräs lapsuusajan kaverini on myöhemmin kertonut, että hän viihtyi kodissamme lapsena niin hyvin siksi, että meillä oli kotona niin rauhallinen, hyvä tunnelma, toisin kuin hänen kotonaan. Ehkä ko. tyttö tosiaan aistii jotain vastaavaa teillä?



Mutta ilman muuta sinun tulee kuitenkin laittaa rajaa siihen, KUINKA PALJON tyttö teillä on!! Minä en ainakaan jaksaisi yhtään, että meillä olisi vieras lapsi tuntikaupalla JOKA päivä! Kyllä voit aivan ystävällisesti joku kerta sanoa, että tänään ei voi tulla, haluatte olla oman perheen kesken tms.. Ja sanoa, että olet kyllä tervetullut taas toiste.

Eli naapurin 14v tyttö käy kylässä. Mutta ei minun tai 10v lapsemme luona, toki meidänkin kanssa puhuu, mutta mieheni luo hän yleensä menee työhuoneeseen tai autotalliin.



Mieheni ei koe tilannetta kiusalliseksi, sanoi vain että tytölle tuntuu tämä vaihe olevan tärkeä. No, mieheni on itse seiskalaisten luokanvalvoja ja ope ja hän oli surullinen siitä, että tyttö hakee " hyväksyntää" häneltä.



Toki hyväksynnän hakeminen, oman minä-kuvan rakentaminen ja aikuiskontakti asioiden selvittelyyn kuuluvat tuohon ikään, mutta mieheni mielestä tytön pitäisi saada joltain mieheltä myös " sormilleen" , koska sinisilmäinen luottamus miehiin ei ole ollenkaan hyvä asia naiselle.

Ja se, että 14-vuotiasta vaikka joku mies kohtelisi törkeästi ei tarkoita sitä, että tyttö siitä yhtään mitään oppisi, päin vastoin saattaa alkaa kuvitella, että niin häntä kuuluukin kohdella, ja että esim. seksuaalinen ahdistelu on se oikea tapa, jolla aikuiset miehet nuoria tyttöjä huomioivat. Tiedän sen itse, koska oman isäni kaverit antoivat kyllä minulle huomiota, mutta aivan vääränlaista sellaista. Ja kyllä, olin heihin siitä huolimatta kovin ihastunut, tuo huomio vaan vahingoitti omaa seksuaalisuuttani todella pitkäksi aikaa.

Joten ap ja muut, jos miehenne ovat järkeviä aikuisia ihmisiä, niin ilman muuta ennemmin kannustakaa luomaan hyvä ja luottamuksellinen suhde siihen teiniin. Totta kai rajat teillä vierailulle voi ja pitää laittaa, jos sen tuntee tarpeelliseksi, mutta tuo suhde voi olla noille tytöille ihan äärimmäisen tärkeä osa oman minän rakentamista. Ja mieskuvan rakentamista.

Vierailija:

Eli naapurin 14v tyttö käy kylässä. Mutta ei minun tai 10v lapsemme luona, toki meidänkin kanssa puhuu, mutta mieheni luo hän yleensä menee työhuoneeseen tai autotalliin.

Mieheni ei koe tilannetta kiusalliseksi, sanoi vain että tytölle tuntuu tämä vaihe olevan tärkeä. No, mieheni on itse seiskalaisten luokanvalvoja ja ope ja hän oli surullinen siitä, että tyttö hakee " hyväksyntää" häneltä.

Toki hyväksynnän hakeminen, oman minä-kuvan rakentaminen ja aikuiskontakti asioiden selvittelyyn kuuluvat tuohon ikään, mutta mieheni mielestä tytön pitäisi saada joltain mieheltä myös " sormilleen" , koska sinisilmäinen luottamus miehiin ei ole ollenkaan hyvä asia naiselle.

yksi jos toinenkin tyttö oli ihastunut johonkin opettajaan, urheiluvalmentajaan tai muuhun mukavaan mieshenkilöön, iällä ei juuri ollut merkitystä... harvemmin yksittäinen ihastus kesti muutamaa kuukautta pidempään

tuo on niin luonnollista, tunne-elämä alkaa kehittyä. Ja ollaan menossa pikku hiljaa kohti nuoruutta ja aikuisuutta.









Minun mies on viettänyt paljon tuon ikäisenä naapurissa aikaa. On kokeunut kotona olon niin ahdistavaks et on pitänyt hakea niitä turvallisia aikuisia muualta. :(



Veiläkin tykkää kovasti käydä siellä ja he sanovatkin että mieheni on heille kuin oma poika.



Ei varmaa olisi selvinnyt rankasta kotitaustoista ilman näitä tasapainoisia ihmisiä.

ei kenenkään tarvitse sietää vieraita kotonaa joka päivä. Samoin teinille voisi tehdä selväksi sen, että miehellesi on OMA parisuhde kuitenkin tärkein, eli minusta voisitte esim. halailla tämän tytön nähden, ja muutenkin korostaa sitä, että kuulutte toisillenne.



Muistan itse tuon iän, olin jatkuvasti ihastunut johonkin mieheen. Ja tottakai kuvittelin (siis toivoin) että tunne olisi molemminpuolinen. Luullakseni kuvitelmiini olisi tullut reaaliteettia jos olisin nähnyt omin silmin, että oma vaimo on näille ihastuksilleni erittäin tärkeä ihminen.

Ihan kuin se 13-vuotias olisi joku suurikin uhka. Lapsihan se vielä on, lapsen tunne-elämällään. Ei sille tarvitse ruveta opettamaan elämän realiteetteja oikein erikseen, eiköhän se opi ne siinä kaikessa rauhassa ajan kanssa.

Ja jos nyt yhtään pystyy ajattelemaan omaa napaansa pidemmälle, niin tuollaiselle lapselle ne naapurin turvalliset aikuiset voivat olla elintärkeitä! Niin on ollut mullekin aikanaan, kun omassa kodissa kaikki oli ihan perseestä. Onneksi, ONNEKSI meidän naapurin, mun rakkaan ystävän äiti jaksoi katsella muakin niiden ruokapöydässä ja näyttää mulle, että toisellakin tavalla voi olla vanhempi kuin mitä omat vanhempani olivat. Sillä on ollut todella suuri merkitys siinä, millaiseksi ihmiseksi kasvoin.

Kyllä niitä vierailuja voi ystävällisesti rajoittaa, jos siihen on ihan oikeasti tarvetta. Jos ei ole muuta kuin äidin mustasukkaisuus tms. niin silloin ehkä olisi syytä vähän kasvaa ihmisenä. Siis jos se tyttö ihan oikeasti ei häiritse ketään, ja on kivaa seuraa jne. Sen voi sen sijaan ottaa vaikka messiin perheen toimintoihin, varmaan auttaisi mielellään.

Ja ei se tosiaan teille muuttamassa ole, tuo vaihe menee kuitenkin aika nopeasti ohi.

Vierailija:

ei kenenkään tarvitse sietää vieraita kotonaa joka päivä. Samoin teinille voisi tehdä selväksi sen, että miehellesi on OMA parisuhde kuitenkin tärkein, eli minusta voisitte esim. halailla tämän tytön nähden, ja muutenkin korostaa sitä, että kuulutte toisillenne.

Muistan itse tuon iän, olin jatkuvasti ihastunut johonkin mieheen. Ja tottakai kuvittelin (siis toivoin) että tunne olisi molemminpuolinen. Luullakseni kuvitelmiini olisi tullut reaaliteettia jos olisin nähnyt omin silmin, että oma vaimo on näille ihastuksilleni erittäin tärkeä ihminen.

Ei minusta ap kuullosta mustasukkaiselta! Lähinnä kai tuollainen tilanne on aluksi lähinnä hieman hämmentävä huomio. Voisin itsekin kuvitella, että tuollainen tilanne tuntuisi alkuun oudolta. Muuten olen samaa mieltä kuin sinäkin, että tyttö olkoon vaan menossa mukana, mutta silti minusta on oikeasti ihan hyvä (ihan tytön itsensäkin vuoksi) laittaa rajoja: ei voi ottaa itsestään selvyytenä, että voi majailla päivästä toiseen jonkun toisen kotona, ottamatta huomioon, että ehkä perheet haluavat joskus olla kotosalla ihan ilman vieraita.



24 toi minusta tuossa esiin tosi hyvän pointin: sen, että ko. tytön on hyvä nähdä kahden aikuisen ihmisen/aviopuolisoiden välistä huomioonottamista ja rakkautta. Ei mitään teennäistä ja tehtyä juttua tietenkään, mutta pienistä asioistahan sen huomaa, jos kaksi ihmistä toisistaan välittää. Ainakaan sitä ei tarvitse peitellä!'



Ap, toivottavasti jaksat ottaa tyttöä huomioon!





t. 19

Olkoon sitten ihastunut mieheeni tai meidän tiskikoneeseen, niin kauheaa tuollainen toisilla loisiminen!

Eli, en kirjoittanut tuota aloitusta mustasukkaisuudesta. Niinkuin sanoinkin, tyttö on vielä lapsi ja mukava sellainen. Tilanne on vaan jotenkin outol

Kotona tyttö kuulemma tiuskii ja äksyilee vanhemmilleen, täällä on mukava kuin mikä.

Mutta mutta, äsken mietittiin miehen kanssa, kumpi meistä lähtee pihalle lumitöihin. Mies antoi minulle vapaat kädet päättää. Tämä tyttö oli meillä taas ja sanoi minulle, että käske " Timon" lähteä, mä kun haluun olla ulkona sen kanssa.

Olivat sitten pihalle lähdössä ja meidän muut lapset halusivat mukaan, niin tämä tyttö tuntui kysyvän " Timolta" , että onko noikin pakko ottaa mukaan?!!

Ei minusta ihan normaalia ole enää, mutta niinkuin jo sanoin, etten mitään turhia traumoja tuonikäiselle halua aiheuttaa sekaantumalla.

Mutta provo tämä ei valitettavasti ole.



AP

Minulla oli aika ikävä lapsuudenkoti isän alkoholismin sekä henkisen ja fyysisen väkivallan takia. Roikuin sitten myös naapurissa, olin siellä kaiken aikaa ja viihdyin hyvin, saatoin just röhnöttää sohvalla vaikka pari vuotta nuorempi kaverini teki jotain omassa huoneessaan. Naapuriperheen isä ei kyllä ollut mikään mukava mies hänkään, joten en ihastunut/kiintynyt häneen, mutta muuten ilmapiiri oli kivempi kuin kotona eikä tarvinnut pelätä tms.



Naapuriperheen äitiä jatkuva heillä olemiseni rasitti välillä, lähinnä sen vuoksi, että toivoi oman tyttärensä käyttävän enemmän aikaa läksyihin yms. Hän teki minusta ihan järkevästi; yritti ohjata minua äitini luokse ja puhumaan äidille siitä, miltä musta tuntuu. Äitini oli järkevä ja normaali ihminen, mutta kärsi samoista olosuhteista kuin minäkin.



Naapurin äidin kannustamana (hän puhui sekä minulle että äidilleni ja tiesi tilanteeni kotona) lähennyinkin myös omaa äitiäni paljon. Kotiongelmat eivät ratkenneet kuin vasta kotoa muuttamalla, mutta nyt aikuisena suhde omaan äitiini on erittäin hyvä (vanhempani erosivat myöhemmin) ja varmasti parempi kuin ilman naapurin äidin puuttumista tilanteeseen. Vaatii kyllä ihmissuhdetaitoja.

Jos jotain pahempaa tapahtuu, niin muista että silloin miehesi yksin on syyllinen ja lain mukaan lentäisi alaikäiseen sekaantumisesta suoraan linnaan! Tämän voit tehdä miehellesi selväksi, jos on tarpeen. Siinä mielessä 13-vuotiaalla ei ole minkäänlaista vastuuta. Kenenkään ei tietenkään tarvitse päästää vierasta ihmistä kotiinsa, ei edes vierasta lasta.

Ihastuneita tyttöjä on aika usein. Tyttöjen vessaan ilmestyi joskus hänen nimensä sydämen sisällä, jotkut tuo itseään aika vahvastikin tykö. Eräs ulkomaalainen vaihto-oppilas halusi, että olisimme hänelle kummiperheenä ja oli jonkun verran meillä kotona, sama tyttö kirjoitteli miehelle hiukan kaksimielisiä meilejä. Kiusallisia tilanteitahan noi on, mutta kaikki ihastukset ovat menneet ohi itsestään, tilanteeseen puuttumatta. Miehesi suhtautuu minusta hyvin, pitäköön vain saman linjan niin eiköhän mene ohi. Liialliseen teillä oleskeluun voi totta kai puuttua.

jolloin olin itsekin ihastunut vanhempaan mieheen, samoin kaverini. Eihän se jakso kauaa kestänyt, jälkeenpäin vain toivon, etten näyttänyt ihastustani liian selvästi; Perheellinen mies, vanhempieni ystävä. Ihan tavallisesta kodista olen, tosin murrosikä ei ollut mitenkään helppo...



Ei minustakaan ap mitenkään mustasukkaiselta kuulosta, ymmärrän kyllä miten oudolta tilanne voi tuntua ja varmasti itseäni ärsyttäisi pelkästään sekin, että joku " vieras" olisi meillä joka päivä.

Olen minäkin sitä mieltä, että ap:n ja miehensä ei tulisi ainakaan peitellä tunteita välillään, oli taustat mitkä tahansa, on varmasti hyväksi nähdä miten terveessä suhteessa toimitaan. Ja samalla varmasti melko pehmeä keino tuoda esille, että tässä ei ole kiinnostusta mihinkään (lolitaleikkeihin). Säästyisihän ainakin mahdllisilta noloilta tilanteista tulevaisuudessa ja ystävyyssuhde heillä säilyisi.