Luin ton ketjun " Elämäni suurin virhe: lapset"

Saisimpa edes yhden (siis yksi ainoa, Y-K-S-I) illan olla rauhassa kotonani, saunoa kun siltä tuntuu ja korkata vaikkapa se siiderikin. Polttaa takassa tulta ja olla ihan hiljaa!



Rakkaita lapset ovat mutta jokainen tarvitsee omaa aikaa. Odotan itse varmaankin siihen asti että nuo ovat teinejä ja sitä hiljaisuutta on liikaa :D

mitä ei saa.

Ei osaa arvostaa,

mitä saa.

käydä elokuvissa, ulkona, syömässä ja juoda saunaolutta silloin kun huvittaa. Kyllä tässä vielä pari vuotta on ainakin peliaikaa, ja siihen mennessä on kertynyt jo mukavasti työkokemusta, ja rahaakin. :) Ap

Mulla on onnnellinen elämä ilman suuria rahasummiakin. Miksi kaikki haluaa nykyään sitä rahaa niin valtavasti.

Toi ketju todella teki mut onnellisemmaksi, kuin oon ollut pitkiin aikoihin! Turha havitella sitä mitä ei oo - mulla on hyvä näin. :)ap

Kun se nainen sai kirjoittaa sen jutun, se jaksaa taas.



Tätähän elämä on. Rikasta ja raskasta ja ah niin rakasta.

Oon onnellinen että ehdin ihan riittämiin bailata ja hillua, tai ihan olla vaan miehen kanssa kaksistaan. Mutta vasta lasten myötä olen oppinut tietämään mitä todellinen onni on!

Komppaan täysin sinua sen suhteen, että elä ja nauti menemisistä ja matkustelusta jne.. Sekä kokoa rahaa ja työkokemusta. Sit kun tuntuu, että jotain puuttuu, hanki kersoja. Niin minäkin tein, ja vaikka olin yli 30v lapset tulivat heti sen suuremmin oviksia seurailematta tai testitikkuja heti ensimmäisenä menkkapäivänä tiirailematta

on kuule hedelmäälisin ikä jo takanapäin joten kannattaa varautua ettei sitä lasta kuulukkaan heti kun te haluatte



t.neljän lapsen äiti,ja kaikki syntyneet siihen mennessä kun olin 30v,ja nyt nautitaan miehen kanssa isoista lapsista ja ollaan vielä nuoria itsekkin=)) ja on omaa aikaa kun lapset pärjää jo keskenäänkin kotona

Kuulosti niin ihanalta tuo litania että..:) Itse olen kuitenkin tieni valinnut, en valita vaan haaveilen ;)



t:2

on katsoa, kun oma pikkunen istuu kylpyammeessa leikkimässä.

Tuo on hölmö uskomus, että 32v ei saisi lapsia ollenkaan, et ois jotenkin liian vanha. Jos joku yrittää 32v epätoivoisesti lasta eikä tule raskaaksi, ei hän olisi tullut raskaaksi 22vuotiaanakaan.

siis miksi ei olisi,molemmilla vakityöt,hyvät ammatit ja velaton talo.

Mitä muuta kaipaa? 11

kiitos :)

Hän " tietää" , ettei 32-vuotiaana enää niin vain tullakaan raskaaksi, vaikka saman tien mainostaa, ettei hänellä ole siitä mitään kokemusta, sillä omat lapset on hankittu jo sitä ennen!



Eli minäkin voin ilmoittautua siihen ryhmään, joka on tuossa iässä vielä saanut ensimmäisen lapsen ilman mitään poppakonsteja. Ja heti perään tehtiin toinenkin, ja ihan tekemällä tuli, ei tarvinnut vain yrittää. Kuten joku jo sanoikin, niin ei se ikä sitä lapsettomuutta tee. Se on vain yksi riskitekijä vaikka ties kuinka monen muun tekijän joukossa.

mutta mielummin me hoidettiin pienet lapset nuorina ja nautitaan nyt kunnon yöunista yms,tämä sopii meille,ja murkkuikäset on sanoneet et kiva ettei olla mitään viiskymppisiä=)

niin ja esikko syntyi kun olin 23 eli ei ihan teininä 11

totuushan se on että hedelmällisyys laskee iän myötä

11

kaksi lasta, omakotitalo (velkainen kyllä, mutta kumminkin), vakituisen työpaikan sain just, kun valmistuin yliopistosta. Palkka on kyllä huono 2500 euroa bruttona. (täällähän se on keskimäärin 4000-5000 euroa. Ikää on 25 vuotta!



Ikinä ei ole ruokaa ym. puuttunut!

Tiedän KYMMENIÄ naisia jotka saaneet ongelmitta, ekasta-kolmannesta kierrosta lapsia reilusti yli kolmikymppisenä.

ettei mukamas yli 30v enää tulisi raskaaksi. Ja AINA sen kuulee sellaisen naisen suusta joka on tehnyt lapsensa tosi nuorena. Kateutta? En tiedä. Jokainen tehköön kuten itselleen parhaiten sopii. Minä tein tosi nuorena sillä se oli minulle oikea ratkaisu.



Onnea ap, hyvä että osaat nauttia elämästäsi. :) Niin ja, onnellisuus tulee ihan muusta kuin ulkoisista tekijöistä. Edes lapset ei tuo onnea.