Tyttäreni teki tänään positiivisen raskaustestin, olen ihan shokissa
ikää hänellä on vasta 15, nipin napin. Kertoi aamulla minulle ihmeissään että hänen kuukautiset ovat myöhässä melkein KUUKAUDEN! Toin raskaustestin varmuuden vuoksi joka näyttikin sitten positiivista. Olen ihan shokissa. Hänellä ei ole poikaystävää joten ihmettelen kovasti tätä raskautta, ei ole mikään bileissä kävijä ja ihmettelenkin että miten on jonkun yhdenillan jutun onnistunut hommaamaan itselleen. huoh!
Autan toki vauvan kanssa jos päättää pitää sen, kovat on keskustelut illalla kun tulee kotiin, vielä ei kertonut kuka on isä =(
Kommentit (47)
Kuinka oikeesti voitte elää asian kanssa että jossain on lapsi/lapsia jotka ovat teidän lihaanne ja vertanne? En pysty ymmärtämään. Jos omalle kohdalle sattuis,niin kyllä tekisin kaikkeni että lapsi pysyisi perheessä.
Monet eivät edes ajattele adoptiota vaihtoehtona. Onhan se varmasti henkisesti aivan hirveää niin kuin on aborttikin, mutta ainakin antaa lapselleen mahdollisuuteen elämään. Ja eiköhän se katkeruus siitä, että äiti ns. hylkäsi ole pientä sen rinnalla, että on olemassa ja luultavasti rakastavassa perheessä. Ja en todellakaan ole ollut ikinä tällaisen valinnan edessä enkä tule enää olemaankaan, joten siinä mielessä ei ole varaa sanoa mitään. Kauhistuin vain omia ajatuksiani, sillä ensi reaktio oli, että en pystyisi adoptoimaan vaan ennemmin tekisin abortin.
Ette voi tietää miten kukakin tai itse tollaisessa tilanteessa loppuje lopuksi käyttäytyy
Sen kertominen on todella vaikeaa, jos heti on lähdetty siitä, että miten sä saatoit itsesi tuohon tilaan, etkö tajua mitään. Kun ehkä sitten olisi tehnyt jonkun " virheen" , miksi tuli raiskatuksi. Eikä sitä traumaa ole helppo avata. Pitäkää siis mieli avoimena!
terveisin kaksikin teininä raiskattua ja raskaaksi tullutta tukenut
tuosta " suuttuisit" lausahduksesta mieleen, että lapsen isä on tosiaan esim. valmentaja, opettaja, isäpuoli tms. Muuten en ymmärrä, miksi lapsi olisi sitä mieltä, että äiti suuttuisi kuullessaan kuka on isä....
Älä kysele isästä. Voit kysyä, että miten raskaus on saanut alkunsa. Jos isä on epätoivottu henkilö, niin voi olla tosi kurjaa alkaa kertoa sitä kautta, kuka kusipää on tulossa isäksi. Eli pyytää, että tyttö vaikka kirjoittaa paperille tai jotenkin ilmaisee, että miten tämä raskaus on saanut alkunsa. Voit mainita ääneen, että ethän sinä tiedä, että onko kyseessä vaikka raiskaus tai joku ikävä juttu, että sellaisen äitinä tahdot tietää, jotta voit auttaa.
Muistuuko mieleen mitään epätavallista?
Tuo, ettei tyttö ole mikään bileissä kävijä kuten sanoit ja se että tyttö epäilee, että suuttuisit, jos saisit tietää isästä, viittaa kyllä siihen, että isän henkilöllisyydessä todellakin on salaamista. Isäpuolen reaktio tässä yhteydessä ei lupaa hyvää. Isä voi tietysti olla joku muukin auktoriteetin asemassa oleva henkilö, jota ei tyttären poikaystäväksi tosiaan toivottaisi.
Ap provoilee, mutta sekosi tuossa yhdessä viestissä liian läpinäkyväksi. Hänen tarkoituksenaan oli vähitellen viedä juttua siihen suuntaan, että isäpuoli paljastuu isäksi. Mutta sitten hän yhtäkkiä asiaan liittymättä alkoi liian seikkaperäisesti selvittämään isäpuolen reaktioita ja sitä, kuinka hyvä isäpuoli hän on ollut. Eihän jälkimmäinen liity mitenkään asiaan, jollei sitten halua vihjata, että isäpuoli paljastuu isäksi.
Noh, nokkelat hoksaa ja ap:lla sekoaa pasmat ja siellä se nyt pää kuumana miettii, että unohtaisko koko ketjun vai keksiskö jonkun uuden juonen.
Monet vastasivat vakavissaan, yrittivät auttaa etc.
Vierailija:
kovat on keskustelut illalla kun tulee kotiin
Kyllä meillä ainakin tultaisiin HETI koulusta kotiin juttelemaan kun tuollaista selviäisi!
Mun tyttäreni kertoi 17v saman uutisen ja oli lähihoitajakoulussa. Oli myös uusi poikaystävä joka opiskeli teknikoksi! OK, tietenkin vähän eri asia mutta kyllä minäkin mietin vaikka mitä.
Vähän paha jos ei ole poikaystävää. Mutta olisi kyllä kauheeta jos tuo 12v kuopukseni tulisi kolmen vuoden päästä ja kertois että vauva tulossa.
Paha tilanne! Paljon joutuisi varmasti auttamaan kun lapsen pitäisivät!
Voimia ja syvällisiä keskusteluja teille!
vauva nukkuu ja 4v katsoo piirrettyjä. En minä nyt tämän asian takia surffailua jätä.
Tyttö on harrastuksissa ja lupasi tulla kotiin heti sen jälkeen. Kun kysyin isästä niin tyttö sanoi vain ettei se minulle kuulu, aivan varmasti kuuluu!!!!
Hänellä ei (tietääkseni) ole poikaystävää, eikä tosiaan missään bileissä juokse vaan paremminkin on lukutoukka ja pysyttelee kotona ja käy soittotunneilla, joskus on kavereidensa kanssa meillä tai kavereiden luona. Ihmetys on kova, ollaan aina pystytty puhumaan kaikesta ja luulin että ensimmäisenä tulisi kertomaan minulle jos olisi jonkun pojan kanssa ollut sellai. olen itse saanut hänet nuorena joten meidän on ollut helppo puhua näistä asioista.
ap
Meille raskaus selvisi vasta kun se oli jo puolenvälin ylittänyt reippaasti. Tyttöni olisi aloittanut nyt yhdeksännen luokan.
Tottakai asia on järkyttävä,mutta toisaalta yritä suhtautua siihen rauhallisesti, keskuskelkaa kaikki vaihtoehdot läpi. Mutta jos tytäresi päättää pitää vauvan niin auta mahdollisimman paljon ja ole mukana raskaudessa. Tyttösi tarvitsee sinua nyt enemmän kuin enään ikinä.
Meillä kyseessä kaksosraskaus ja vauvat on päätetty antaa adoptioon. Näin tytär halusi ja haluaa vielä, tosin synnytyksen jälkeen on vielä mahdollisuus muuttaa mieltään.
Vierailija:
Meille raskaus selvisi vasta kun se oli jo puolenvälin ylittänyt reippaasti. Tyttöni olisi aloittanut nyt yhdeksännen luokan.Tottakai asia on järkyttävä,mutta toisaalta yritä suhtautua siihen rauhallisesti, keskuskelkaa kaikki vaihtoehdot läpi. Mutta jos tytäresi päättää pitää vauvan niin auta mahdollisimman paljon ja ole mukana raskaudessa. Tyttösi tarvitsee sinua nyt enemmän kuin enään ikinä.
Meillä kyseessä kaksosraskaus ja vauvat on päätetty antaa adoptioon. Näin tytär halusi ja haluaa vielä, tosin synnytyksen jälkeen on vielä mahdollisuus muuttaa mieltään.
Hienosti teillä toimittu!
Jos silloinen 17v tyttäreni ei olisi halunnut lasta pitää, olisin ehdottamasti ehdottanut adoptiota. Se on sitä vastuuta.!
Tyttäreni kohdalla pärjäsivät hyvin mitä nyt vauvan synnyttyä useammin soittelin, kyselin ja kävim
n!
Mutta tämä on meidän perheen ja ennenkaikkea tyttäremme ratkaisu. Hän itse tietää ettei ole 14 vuotiaana vielä äidiksi valmis.
Meidän tapauksen kohdalla oli vielä niin että raskaus oli yli 22 viikon rajan kun se paljastui, joten raskauden keskeytyskään ei tullut kyseeseen. Emmekä sitä myöhäisillä viikoilla oli tehnytkään.
Eikä tuota kahden vauvan täyttämää vatsaa kauhesti tosiaan piiloitella.
Tämä päätös ei tullut helposti emmekä sitä yksin tehneet. Me olemme saaneet paljon apua asian käsittelyn kanssa.
Adoptio on rankka paikka,myös meidän muulle perheelle. Mutta en tässä nyt rupea sen enempää kertomaan miksi emme voi vauvoja pitää.
Olemme myöa tehnee alustavan sopimuksen siitä että vauvat sijoitetaan samaan kotiin.
AP:lle vaan sanon että ottakaa nyt heti yhteyttä neuvolaan,sieltä saatte apua tilanteeseen koko perhe. Henkinen puoli on parasta hoitaa, että selvitään suurimmilta traumoilta.