Millaisia miehiä teillä?
Tulee joskus sellainen olo, että tuttavat kummeksuvat sitä, että mieheni on nk. osallistuva mies. Tekee kotitöitä, leikkii lasten kanssa, tekee ruokaa, käy ruokakaupassa jne ja ihan omasta tahdostaan.
Useamman tuttavapariskunnan miehenpuoliskot ovat sellaisia nk. perusjunttiäijiä, jotka eivät töistä tullessaan takapuoltaan nosta sohvalta saatikka hirveeesti leiki lastensa kanssa tai lähde vaikka " vapaaehtoisesti" ulos heidän kanssaan. Tuntuu, että sellainen perinteinen (jo vanhanaikainen mielestäni) roolitus on vielä voimissaan, eli nainen työpäivänsä päätteeksi pyörittää vielä kotirumbaa ja lapset hoitaa kun taas mies puolestaan rentoutuu päivän päätteeksi lähtemällä esm. treeneihin tai lätkäpeliin kavereittensa kanssa tms.
Tässä juuri yksikin pariskunta (lapsia heilläkin) oli kylässä, ja olivat ihan monttu auki kun sanoin, että kyllä toi mies saattaa ruokaa laittaa ilman, että erikseen tarvii pyytää tai lähtee lasten kanssa ulos jotta minä voin vaikka tehdä rauhassa päivällisen tai siivota tms. Eli meillä on sellainen mukava sanomaton yhteistyökumppanuus miehen kanssa. Molemmat tekevät ilman, että täytyy " tapella" . Johtuneeko sitten kasvatuksesta vai mistä?
Kommentit (18)
Tuo kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. On ihanaa lukea, että jollakin on mies, joka auttaa vapaaehtoisesti ja käskemättä arjen pyörityksessä.
Minä koitan toppuutella, sillä miehellä kolme lasta, jotka meillä joka toisena viikonloppuna ja joskus muulloinkin. Koitan mahdollistaa miehelle sen, että voi olla mahdollisimman paljon tuolloin lastensa kanssa, joten lasten meillä ollessa teen 90 % siivouksesta ja pyykkihuollosta. Mies laittaa yleensä lastensa ruuat.
Kun olemme kaksin, mies tekee suuren osan siivouksesta, minä suuren osan ruokahuollosta. Lopusta sovitaan, tosi harvoin tulee riitaa kotitöistä.
kotona, lounasruoan ja n. 3 kertaa kuussa laitan muuten ruokaa. Mies tykkää kokata ja on siinä tosi hyvä!
Minä teen sitten kaikki muut kotityöt. Mies ei kauheasti leiki lasten kanssa, eikä ole vuoden aikana lähtenyt kertaakaan yksin ulos lasten kanssa leikkimään. Mennään aina koko perhe. Tai menen yksin lasten kanssa.
Mies käy kaupassa tarvittaessa, yleensä käydään kaikki, koska miehellä kortti ja auto.
Kaiken kaikkiaan mukava mies :) lasten kanssa saisi enemmän ulkoilla, mutta vie näitä muualle kyllä. Vanhempaa elokuviin ja ottaa mukaan asioille tms.
On esim. jäänyt kaikkien lasten kanssa kotiin hoito- tai vuorotteluvapaalle. Tosin miinuspuolena on kyllä liika alkoholinkäyttö ajoittain... Mutta kaiken kaikkiaan ihan kunnon mies.
Minä ihmettelen sitä, miten voi nykyaikana kukaan itseään kunnioittava naisihminen huolia itselleen miehen, joka ei mitenkään osallistu YHTEISEN perheen arkisiin askareisiin...
Eipähän tarvitse ihmetellä mitä tekee tai on tekemättä, saati vertailla niihin ystävien miehiin =D
Laittaa ruokaa, pyykkejä, tiskejä ja leikkii lapsen kanssa saman verran kuin minä. Imurointi ja pölyt yms. tavarat paikoilleen-siivous jää usein mun kontolle.
Hyviä ja huonoja puolia löytyy, mutta tässä nyt vissiin keskityttiin kotitöihin osallistumiseen.
Meillä tosi ahkera mies talossa. Tekee kaikki " miestenhommat" ja sujuvasti kaikki naistenhommat myös. Mm. eilen illalla kokkaili mulle ja pojalle tälle päivälle ruuat valmiiksi (naudansuikalepaistia ja rosepippuribroileria). Kerrassaan näppärä mies, jolta onnistuu ihan kaikki jutut ja kun on vielä hirmu ahkera, niin ne kans hoituu. Hirveän paljon leikkii myös mun pojan kanssa, samoin lukee yms.
että mieheni aiheuttaa ihmetystä ihmisissä. Mies siis tekee mielellään kotitöitä, ottaa minut huomioon, laittaa ruokaa, hemmottelee, lähettää esim. joskus töihin kukkia tai yllättää muuten. Sitten ihmiset kommentoi " sun miehes on niin tossun alla" " se on niin ylikiltti" " ym. kuraa. Siis miksi jos meillä on tasa-arvoinen parisuhde ja mies ottaa mun tunteet huomioon, se muuttaa miehen joksikin ihme vässykäksi kun kyseessä on kuitenkin normaali, itsestään huolehtiva ja hyvin pukeutuva sosiaalinen mies, jota vaan sattuu kiinnostamaan oma vaimo ja perhe-elämä. Tuntuu, että on paljon hyväksytympää, että on sellainen salihousuissa liikkuva, sohvalla piereskelevä juntti kotona, joka jättää kaikki kotityöt ja lapseen liittyvän naiselle. Ei sitä kukaan arvostele ja ihmettele. Itse olen kyllä osaani tyytyväinen kun ympärilleen katselee, mutta usein ärsyttää muiden kommentit.
Mutta ruokaa, pyykkiä laittaa ja käy kaupassa. Vauvaa se hoitaa enemmän kuin mä :O mä taas enemmän sit esikoista :)
t: äite 22v
Vierailija:
että mieheni aiheuttaa ihmetystä ihmisissä. Mies siis tekee mielellään kotitöitä, ottaa minut huomioon, laittaa ruokaa, hemmottelee, lähettää esim. joskus töihin kukkia tai yllättää muuten. Sitten ihmiset kommentoi " sun miehes on niin tossun alla" " se on niin ylikiltti" " ym. kuraa. Siis miksi jos meillä on tasa-arvoinen parisuhde ja mies ottaa mun tunteet huomioon, se muuttaa miehen joksikin ihme vässykäksi kun kyseessä on kuitenkin normaali, itsestään huolehtiva ja hyvin pukeutuva sosiaalinen mies, jota vaan sattuu kiinnostamaan oma vaimo ja perhe-elämä. Tuntuu, että on paljon hyväksytympää, että on sellainen salihousuissa liikkuva, sohvalla piereskelevä juntti kotona, joka jättää kaikki kotityöt ja lapseen liittyvän naiselle. Ei sitä kukaan arvostele ja ihmettele. Itse olen kyllä osaani tyytyväinen kun ympärilleen katselee, mutta usein ärsyttää muiden kommentit.
Hyvin on osallistunut, lasten ja kodinhoitoon. Luonnollisesti minä teen suurimman osan kun olen kotona ja mies töissä, mutta paljon tekee mieskin. Meillä kolme lasta ja voin huoletta jättää heidät isän hoitoon kun itse käyn asioilla, eikä todella tarvitse olla ruoka valmiina vaan porukalla " pojat" kokkailee;) (joo, lapset siis poikia).
Mä hoitovapaalla, mies töissä.
Teen lähes aina ruuan valmiksi, kun mies tulee töistä. Viikonloppuna mies tekee ruokaa. Mieheni hoitaa tosi paljon lapsia tai ainakin tosita lasta, ei juurikaan ulkoile lasten kanssa. Mies vie roskat, käy kaupassa, pesee lattiat. Joskus ripustaa pyykit. Mieheni käy ehkä kerran kuussa omilla menoillaan eli on paljon kotona.
Vierailija:
Tuntuu, että on paljon hyväksytympää, että on sellainen salihousuissa liikkuva, sohvalla piereskelevä juntti kotona, joka jättää kaikki kotityöt ja lapseen liittyvän naiselle. Ei sitä kukaan arvostele ja ihmettele. Itse olen kyllä osaani tyytyväinen kun ympärilleen katselee, mutta usein ärsyttää muiden kommentit.
kummajainen kun osallistui siivoamiseen, ruoanlaittoon ja on myös todella miehekäs mies! Nuo muut oli just tommosia ääliöjuntteja... Sain koko ajan kuulla että olen tottunut liian hyvään.. jepjep...
Vierailija:
Sain koko ajan kuulla että olen tottunut liian hyvään.. jepjep...
Meillä ei ole kenenkään hommia vaan molemmat tekee mitä ehtii. Mies tekee usein tuokaa ja tiskaa ja vie lapsia ulos että mä saan tehdä jotain. Mä saan lähteä kaupoille tai minne haluan itsekseni millon vaan kun mies töistä tulee ei mitään ongelmaa. Mies hoitaa myös lasten nukkumaan laitoin, iltapalat ja hammaspesu hoidetaan yhdessä. Pyykin pesu on melkeen mun hommia. Mieskin kyllä joskus pesee mutta saattaa olla joskus vähän rävelö ja värjätä punaseks kaikki valkoset vaatteet ;)
Tällä hetkellä me rakennetaan taloa aika kauaksi nykyisestä asunnosta joten raksalle pääsee vain viikonloppuisin joten sielä menee miehellä viikonloput aika pitkälti. Tosin joskus minäkin menen mukaan ja lapset on hoidossa isovanhemmilla.
Muistan kun esikoinen syntyi ja mies oli just tullut armeijasta ja anonut vuoden lykkäystä opiskelupaikalleen (pääsi armeijasta siis marraskuussa kun koulu alkoi elokuussa). Muutenkin ajatteli pitää hetken " vapaata" kun vauva syntyy. No miehelle iski paniikki vauvan synnyttyä ja alkoi juhlia ja muuta kivaa. Anoppi oli sitten meillä kylässä ja paukas mulle että mun miehen pitäs päästä jonnekkin harrastuksiin kun sillä varmaan on aika tylsää kotona kun sulla nyt on toi vauvan hoito!! Mä tokasin että samalla tavallahan se on miehellä se vauvan hoito ja kodinhoito niin anoppi siihen niin mutta kun se on niitä naisten hommia!! Kyllä mä kiehuin sillon! :) Miehen suvulla meni pitkään sulatellessa sitä että mies esim vaihtoi lapsille vaippoja mikä meille molemmille oli itsestään selvyys. Tästä johtuen miehen velikin alkoi vähän enemmän ehkä lapsiaan hoitaa mutta kyllä se selvästi heidänkin perheessään on naisen vastuulla yksin nämä " naistenhommat" :) He ovat sitä mieltä että miehen kuuluu harrastaa ja tavata kavereita ja löhötä sohvalla ja naisen homma on siivota, pyykätä ja hoitaa lapset yksin.
" kun sä olet niin kamalan vaativa" " sä oot oikea prinsessa" ihan niin kuin mies olisi joku alistuva nyhverö, jonka mä pakotan tekemään kaikkea! Sitten jos ollaan jossain illanvietossa vaikka työporukalla, niin alkaa vittuilu " sun mies varmaan tulee hakemaan sua" ja hirveä kuittailu jos on tulossa. En tajua miksi se laitetaan mun syyksi jos mies haluaa olla mulle hyvä. Tosi monessa nuoressa perheessä tuntuu olevan vieläkin niin, että mies makaa sohvalla ja käy dokaamassa ja nainen hoitaa kaiken. Muutoin on samanlainen " prinsessa" kuin minä ja mies " alistuva nyhverö" . Tsiisus!
t. 10
Meilläkin mies on lapsen kanssa varmaan enemmänkin kuin minä. Ja vauvana hoiti oma-aloitteisesti esim. vaipanvaihdot sun muut. Ja sitäkös ne vanhemmat sukulaiset jaksaa ihmetellä. Ei vaan mulle kukaan kehu, että kylläpäs sinä hoidat hienosti tuota lasta...
Meillä on aika selvä työnjako, mies siivoaa ja minä hoidan keittiön. Lisäksi mies tekee remonttia, joten minä hoidan pyykit jne. Näin silloin, kun ollaan molemmat kotona, muulloin tietysti kotona olija tekee sen, mitä tarvitsee tehdä.
On kyllä ihanaa, että voi luottaa toisen arkijärkeen ja selviämiseen vaikka viikon työmatkan ajan, eikä tarvitse ohjeistaa ja komentaa aikuista miestä. Lucky me.
- koska mieheni on ihan käsi näissä, enkä anna miehelle mahdollisuutta kouluttautua (liian monta vaatetta pilattu väärässä pesuohjelmassa ja kaupasta ei tuo koskaan mitään ' ylimääräistä kivaa' ). Ruokaa laittaa, koska en osaa tehdä samoja ruokia miehen kanssa (oman kotimaan ruokia), ja on lapsen kanssa ' käskemättä' , koska jaksaa hyppiä paremmin kuin minä.
Joissain asioissa jättäydyn naiseksi, esim. lamppujen vaihto on miesten hommaa, tai viemäreiden puhdistus.
Eletään siis lähinnä näennäistasa-arvossa.