Lapsi tarvitsee KAIKKIA tunteita - myös kokemusta kauhusta/pelosta

Täällä on jauhettu sitä, että lapsien silmille ei Lordin kauhuesitys sovi. Olen sitä mieltä, että on lapsi sitten minkä ikäinen tahansa, hän joka tapauksessa mielikuvituksensa ja ajatustensa kanssa työstää myös kauhun sekä pelon tunteita. Usein ne ovat yöllisiä painajaisunia, joskus lapsi purkaa pelkoaan vaikka rajuilla leikeillä tai levottomuudella. Kaikki tunteet kuuluvat ihmiselämään ja niiden läpikäymiseen tarvitaan aikuista.



Lordi-kauhu ei välttämättä ole lapselle kauhua jos se aikuisen mielestä sitä voi olla. Lapsi ei välttämättä tunne sitä tunnetta, mutta voi tietysti pelätä. Lapselle esitys voi olla hauska tai hämmentävä. Joka tapauksessa lapselle voi ja pitää kertoa, että ne ovat hahmoja joiden takana on ihminen.



Elämä on myös pelkoa ja suuria draamoja. Jos lapsi ei koskaan lapsuudessaan saa noita tunteita tuntea eikä saa pahoille ajatuksilleen tukea ja apua, hänen on melko vaikea aikuisena sitten kohdata tämä REAL-life.



Jossain asioissa lasta voi suojella ja pitääkin, mutta liika on aina liikaa. Tosielämään kuuluu kuitenkin suuriakin surujam menetyksiä, pelkoja ja ahdistusta.