Lue keskustelun säännöt.
Synkät fiilikset esikoista kohtaan. Olenko huono ihminen, äiti?
30.05.2006 |
Esikoinen on pahassa uhmaiässä ja osaa koetella hermoja monta kertaa päivässä. Välillä minusta tuntuu että suoni räjähtää päässä ja hihat oikein roihuaa. Huomaan melkein inhoavani rakasta esikoistani. Tiedän että tämä inhotus johtuu hänen käytöksestään mutta silti minulla on paha mieli ja huono olo.
Kuopus on ihanassa vauvaiässä vielä ja tunnen syyllisyyttä kun katson häntä rakastavasti ja sydän täynnä rakkautta.
Tänään oli erikoisen vaikea päivä. Siitä taas nää fiilikset. :(
Kommentit (11)
Varsinkin sitä on vaikea sulattaa, kun uhmis rääkkää sitä viatonta vauvaa...Onneksi meillä ei kyllä ole pahemmin sitä tehnytkään. Mutta onhan se niin helppo se pieni nyytti ja sitten se raivoava 2-3-vuotias...
Yritä vaan olla sille uhmikselle mahdollisimman kiva ja kultainen, leikittele, hassuttele, suhtaudu huumorilla. Se aina auttaa, itse ainakin huomaan, miten paljon se isompi ilahtuu aina kun yht´äkkiä saakin äidin ihan kokonaan itselleen...varsinkin jos on ollut päivässä kovasti hässäkkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
eikös niin tee kaikki äidit jotka ei_niin_paljon_enää välitä lapsestaan?
AIVAN LUONNOLLISISTA tunteistaan uhmaikäistä kohtaan?
Oletko itse joku täydellinen äiti?
Joo, kohta sieltä tulee että " ikinä en ole tuntenut vihaa lastani kohtaan, aina pelkkää rakkautta plaa plaa plaa" . JOs ei koskaan tunne lastaan kohtaan negatiivisia tunteita, niin kannattaa hakeutua hoitoon.
Koita vaan muistaa etta esikoisesi on myos lapsi - ja vaiheita on lapsuudessa monenlaisia. Muista myos antaa hanelle tarpeeksi rakkautta ja hellittelya.
Tiedan etta aina ei mitkaan keinot tepsi, mutta useimmiten kun vain jaksaa olla se aikuinen eika anna lapsen provosoida itseaan, se uhmis menee pikkuhiljaa ohi. Selita myos lapselle miksi kiellat asioita, ne ymmartaa kuitenkin vaikkei se silta vaikuttais. Ja muista antaa myos positiivista palautetta, ei aina vain kieltoja tai torumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieläkin sydämeen sattuu hänen katseensa ja ai että, mä vihaan itseäni, kun menetin malttini tuolla tavoin. Ainut positiivinen seuraus tuosta oli, että loppupäivän lapsi totteli jotenkin eikä pahoinpidellyt pikkusisartaan. Aivan kauheaa jaksoa olikin jo kestänyt yli viikon. Toivottavasti huomenna on taas parempi päivä!
tarve, tarve olla hyvä äiti kummallekin lapselleen jne. Esikoisen käytös on vain ärsyke - yritä ottaa selville mikä oikeasti pännii.
Jaksamista!!
Vierailija:
Esikoinen on pahassa uhmaiässä ja osaa koetella hermoja monta kertaa päivässä. Välillä minusta tuntuu että suoni räjähtää päässä ja hihat oikein roihuaa. Huomaan melkein inhoavani rakasta esikoistani. Tiedän että tämä inhotus johtuu hänen käytöksestään mutta silti minulla on paha mieli ja huono olo.Kuopus on ihanassa vauvaiässä vielä ja tunnen syyllisyyttä kun katson häntä rakastavasti ja sydän täynnä rakkautta.
Tänään oli erikoisen vaikea päivä. Siitä taas nää fiilikset. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole huono äiti. Huonot äidit eivät pode huonoa omaatuntoa tuollaisesta. Se, että koet kaikenlaisia tunteita, myös niitä negatiivisia, auttaa kestämään oman lapsen negativiisia tunteita ja vihaa, sisaruskauteutta ja muita vähemmän kivoja juttuja. Armahda itsesi, niin pystyt armahtamaan lapsenkin.
Häntä pystyyn sisko!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin itken, olen aika kovapäinen. Nyt on kyyneleet poskilla kun luen vastauksianne. Kiitos kannustuksestanne. Tiedän että huomenna on parempi päivä. Hyvää yötä teille kaikilla. ap.
eikös niin tee kaikki äidit jotka ei_niin_paljon_enää välitä lapsestaan?