Paha mieli lapsen puolesta :/

Ja lapsi on ihan terve!



Sen siitä saa kun on normaalin lapsen vanhempi,niin jo syytellään jostain syndroomista?!



Pitää kai muuttaa ulkomaille, että saa olla oma itsensä.

Miten te näitten tuppisuulastenne kanssa uskallatte mennä esim. etelään kun siellä ihmiset kyselee kaikenlaista ja ovat erittäin sosiaalisia ?? Ap

Eipähän ainakaan häiritse toisia turhilla jorinoilla.

Aloituksessa kirjoitat kahden tunnin lentomatkasta, ja siitä miten tyttösi on kertonut kaikenlaisia asioita lomastaan ja itsestään. On se aikamoista häirintää, jos huomaa että toisia ei edes kiinnosta. Mä en ainakaan tykkäisi, ja äitinä oisin kieltänyt moisen ja antanut ihmisten matkustaa rauhassa.

Ensi kerralla, anna matkustajien matkustaa omassa rauhassa. Jos toisille lapsille opetetaan että, ollaan kunnolla koneessa ja ketään ei häiritä, niin eikö sitten ole kaks luupäätä (äiti ja tytär) jotka sabotoi koko jutun.

lapseni kolme vee moikkailee KAIKKIA tuntemattomia kaupoissa, kadulla jne. harvoin kukaan sanoo mitään takaisin. kyse on siis moi tai hei sanasta!! olemmeko niin yrmeitä että ventovierasta ei voi moikata varsinkaan jos vieras on vasta kolme....



Hankalaa lapselle selittää miks ei sedät/tädit vastaa mitään takaisin...



?

a) Oltiin tässä muutama päivä lentokoneessa tulossa suomeen ja takapenkillä sattui olemaan samanikäisiä tyttöjä kuin omanikin.

Lapseni kyseli kaikennäiöisiä asioita ja kertoi mitä oli ulkomailla tehnyt ym. ym. (papupata kun on). Koko kahden tunnin lennon aikana en kuullut kertaakaan, että nämä toiset lapset olisivat vastanneet lapseni kysymyksiin (suomalaisia olivat, ei johtunut siitä).





b)Lapseni lähinnä kertoo ikänsä ja nimensä. On kiinnostunut ennemminkin kuuntelemaan kun kyselemään. ap

siihen tulee muita lapsia niin menevät heti siihen viereen ja kasrtovat nimensä ja kysyvät toisen lapsen nimeä ja kysyvät voidaanko leikkiä yhdessä. Monesti ei vastausta tule ja lapset tulevat kysymään minulta miksi tuo ei vastaa meille. Yleensä sanon että toinen ujostelee ja joskohan se leikki sieltä löytyy kun hetken leikitte itseksenne. Tuntuu vaan että monet lapset eivät osaa leikkiä yhdessä ja esim. meidän 3v. poika on todella paljon edellä omanikäisiään leikkitaidoissa. Pihassakin kaksi hieman poikaamme vanhempaa poikaa leikkivät vielä pääasiassa rinnakkain leikkejä kun taas meidän poika on jo kovasti mukana yhteiselikseissä. Olenkin ajatellut että jos lapset joille lapseni menevät juttelemaan ovat alta 5v. ikäsiä ei heillä ehkä vain vielä ole yhteiseen leikkiin ja puheluun tarvittavia kykyjä. Niin että kyse ei ole siitä että lapsi ei tykkäisi lapsistani tai olisivat epäkohteliaita vaan että ovat vielä sosiaalisissa taidoissaan jäljessä lapsiani.

Ei varmasti ole kullannupullesi vaarallista oppia tätä asiaa. Kaikki eivät ole samanlaisia moottoriturpia kuin hellantelttusi ja sinä.

ominaisuudesta eroon pääsee. Olen ainakin oppinut kuuntelemaan muita ja ottamaan heidät huomioon. Ns. sosiaaliset ystäväni ovat enemmänkin niitä, jotka jyräävät itsensä esille jokapaikassa muista välittämättä...

sellainen käytös saa ainakin meidän lapset joskus hiljaiseksi, vaikka sosiaalisia muutenkin ovat. Ovat ihan hämillään, miten joku voi kertoa intiimeimmätkin asiat ventovieraille, joita ei olla koskaan aiemmin tavattu.

Ärsyttää?? No mua taas ärsyttää nämä hiljaiset ja ujot hissukka lapset, jotka ei saa sanaa suustaan. Elämässä pärjää paremmin kun osaa pitää puolensa.

ja jos ei lapsi vastaa, niin ei se nyt vielä niin kauheasti harmita, mutta jso mun poika kysyy jotain siltä äidiltä, niin ei nekään vastaa. Eli taitaa olla peritty ja opittu tuo epäkohteliaisuus. Ei sitä tarvitse pitkiä jutella, mutta jos lapsi kysyy esim. " voitko leikkiä mun kanssa" tai jotain sellaista, niin olisi kohteliasta vastata, ja vanhempien opettaa vastaamaan tollasiin kysymyksiin.



Mä olen nyt pojalle sanonut aina, että ehkä ne on kuuroja, eivätkä kuule mitä sanot. Ja tän sanon niin,e ttä asianomaiset kuulee (jolleivät sitten ole kuuroja).

En minäkään tykkää kun joku ventovieras lapsi hyökkää kyselemään lapsilta tai minulta mitä ihmeellisempiä asioita vaikka kaupassa tai lentokoneessa. Leikkipuistot on eri juttu. Onhan se epäkohteliastakin, ei kai kukaan aikuinenkaan mene ventovieraan luo vain kuulumisia kyselemään. Kyllä sellaista oudoksuen katsotaan.

Oli aivan samanlainen papupata kuin siunkin, mutta toiset lapset eivät rupeneet juttelemaan. Se tuntui pahalta.

Nyt kun tyttäreni täyttää 7 vuotta, on oppinut " tavoille" , eikä juttele enää juurikaan tuntemattomille, jättää aloitteen teon muille : (

miettisit vähän mitä puhut, arvaas vaan tuleeko siitäujosta lapsesta vielä entistä ujompi kun aikuinen rupeaa haukkumaan...

niin tutuille kuin tuntemattomillekin huolimatta iästä tai sukupuolesta. Olen yrittänyt opettaa, ettei kaikille tarvi puhua. Mutta niin hänellä vaan asiaa riittää. Itse olen myös puhelias ja lapseni myötä tulee itsellänikin rupateltua tuntemattomien kanssa kaupungilla tai missä vaan. Se on itseasiassa ihan kivaa.



En koe sitä ikävänä, mutta kyllä kieltämättä ärsyttää tuppisuu lapset ja aikuiset jos heille pikkuisella on asiaa. Ja yhdyn samaan, tuppisuulasten vanhemmat ovat yleensä samanlaisia....



Se, jota ärsytti puheliaat, sosiaaliset ja ujostelemattomat lapset taitaa olla vain kade;)Taitaa itse olla helmassa roikkujan hissukan äiti...

olla seurustelematta, jos se ei heille sillä hetkellä sovi. Ja onhan lapsenkin hyvä oppia, että kaikki ihmiset eivät halua jutella heidän kanssaan ja siihenkin täytyy opetella suhtautumaan oikein. Nämä kun ovat elämän realiteetteja.



Tärkeämpää minusta on, että omassa kotipiirissä löytyy sitten niitä, jotka ottavat leikkeihin mukaan.

Älä tunne pahaa mieltä, tunne ylpeyttä. Puheliaat lapset pärjäävät elämässä, sillä jos kolmivuotias on puhelias se usein kertoo verbaalisesta älykkyydestä. Kyselevä lapsi myös oppii. Todennäköisesti sinun lapsesi on kehittynyt nopeammin kuin ikäisensä. Tuppisuu lapset ovat melko suomalainen ilmiö. En sano, etteivätkö olisi ihan yhtä älykkäitä kuin puheliaatkin lapset, mutta todennäköisesti älykkyys ilmenee toisessa muodossa. Itselläni on kaksi lasta, toinen puhelias ja toinen hiljainen. Verbaalinen on ollut koko elämänsä vilkas, suosittu kaveripiirissä ja hän suunnittelee ammattiaankin sen perusteella. Toinen taas on ollut hiljainen, mutta yleensä silloin kun hän sanoo jotakin, se on täyttä asiaa. Hän on matemaattisesti lahjakas ja pyrkii lukemaan insinööritieteitä.

ja useimmiten juuri ne puheliaat vieraillehölpöttäjät ovat olleet niitä joilla on joku ongelma. Älykäs lapsi ujostelee sen verran ettei halua vieraille ihmisille heti jutella vaan seurailla ensin sivusta. Eikä se, että lapsi rupeaa juttelemaan ventovieraille, tarkoita että lapsi on sosiaalinen. Sosiaalinen lapsi ymmärtää myös sen että toista ei kiinnosta ja lopettaa sen juttelun, eikä vainoa toista kälätyksellään tuntikausia.

Oikeesti lapselle kannattaa opettaa että KOHTUU KAIKESSA. Jos joku ei juttele takaisin on ERITTÄIN epäkohteliasta jatkaa jutustelua. Aina löytyy lärpättäjiä ei siinä mitään (oma lapsenikin on) mutta olen häntä kyllä hillinnyt jos huomaan, ettei vastapuoli syty!



Ap anna kaikkien kukkien kukkia!