miten abortista selviää?itkettää" !
Kommentit (56)
Sillä itse tein abortin tuossa jokunen kuukausi sitten. Siksi että meillä on lapsilla nytten 1v2kk ikäero ja tälle toisella ja kolmannelle olisi tullut ikäeroa 1v4kk enkä olisi ihan varmana jaksanut. Minä olin pahoinvoinnin takia tipassa kolmeen kertaan, mutta aikaisempaa lääkäri aikaa ei polille saatu. Olin aivan rikki, oksensin ja nukuin vessan lattialla. Mikään ei pysynyt sisällä ja olin jo kuivunutkin pahasti. Minä tein abortti päätöksen todella varhaisessa vaiheessa ja kun sen kolmisen viikkoa poliaikaa odottelin olin kylä kypsyttänyt ajtuksen täydellisesti päässäni, joten minulle se oli enemmän helpotus. Pahoinvointi ym loppui jo seuraavana päivänä, tai oksentelu loppui... Kyllä se siitä ajan kanssa helpottuu...
Ja ne ketkä kirjoituksestani tympäätyvät " käytä ehkäisyä" niin pitäköön mölyt mahassaan, ehkäisy oli käytössä, mutta se vaan petti...
Ehkäisy on keksitty ja mikään ehkäisy ei ole kuitenkaan varmaa.Eli ei pidä naida,jos ei voi kantaa vastuuta mahdollisesti syntyvästä lapsesta.
järkyttävää,että joku tappaa oman lapsensa ja saa vielä sääliä..
suvaitsematon olet.No, eiköhän elämä kouli tuollaisiakin...
Semmoinen ei mielestäni ole oikein....ja on se elämä koulinut tähän saakka ihan kiitettävästi.Olen mm kokonaisen perheeni joskus menettänyt.
Itse olin ihminen " aborttia en ikinä tekisi" mutta kuinka ollakkaan sitäkin vaihtoehtoa jouduin pohtimaan ja myös abortin tekemään... Kyllä oli kova pala ihan jo oman periaatteen vuoksi, mutta onneksi tein oikean ratkaisun
Abortti ei ole ehkäisykeino!!! Jos ei jaksa hoitaa omaa lastaan ja tietää ettei pysty selviämään kahden kanssa, niin silloin on otettava vastuu omiin käsiin ja pidettävä huolta siitä, ettei vahinkoa pääse käymään.
Ihan turha on tulla itkemään, että olosuhteiden pakosta piti tehdä abortti, kun sen raskaaksi tulemisen voi todellakin ehkäistä. En ymmärrä, en ymmärrä yhtään.
Mutta olitko miettinyt mitä teet? tiedän muutamia abortin tehneitä ja heille se ei ole ollut itkun paikka, koska ovat tienneet mitä tekevät ja siihen täysin valmistautuneet...
sitte voivotellaan ku niitä lapsia TAPETAAN ihan oikeasti.Jos itse tietää ettei jaksa niin ei sillon jaksa ja hyvä että nämä kyseiset henkilöt itse sen tiedostaa ja uskaltaa myöntää.
jos joku joutuu tilanteeseen, missä abortti on ainoa vaihtoehto, se hänelle suotakoon. Abortti on täysin laillinen toimenpide,joten murhasta paasaajat voivat tukkia suunsa. Ja jos SINÄ et niin tekisi, niin mitä sitten? Luulisi noilla kokemuksilla jo vähän empatia kykyä olevan, mutta eipä se kärsimys kaikkia jalosta.
Luotetaan,että imetys ehkäisee ja kortsujen kanssa pelleillään, vaikka on keksitty parempiakin esim yhdistelmä-je minipillerit.
t lapset olisivat kärsineet äidin jaksamattomuudesta ja pahasta olosta. Varmaankaan kovin kevyin perustein et aborttia tehnyt, eli voin vain sanoa, että on hienoa että tunnet omien voimavarojesi rajat.
Niin monet naiset ovat abortin tehneet, ja siitä ennenpitkää selvinneet. Puhu miehesi kanssa, jos on paha olo. Lisäksi minunkin mielestäni sinun kannattaisi varata aika terapeutille, jotta saat purkaa pahaa oloasi ihan rauhassa, ja mahdollisesti saat myös lääkityksen (JOS nyt tarvitset).
Tärkeintä on nyt se, että keskityt olemaan äiti lapsellesi.
Raskasta se on, mutta kyllä sinä selviät.
Kaikkea hyvää sinulle, ap, ja jaksamista!
että kun sinusta sitten joskus tuntuu siltä että nyt on oikea aika hankkia toinen lapsi ja että lasten ikäero on varmasti sinulle sopiva, niin saat vielä sen toisen lapsen. Voi nimittäin käydä niinkin että juuri se lapsi jota sinä et syystä tai toisesta juuri nyt halunnut, olisikin ollut ainoa lapsi joka teille enää suodaan.
Minä tein abortin, ja siksi että minulla oli vaihtoehto valita myös sekin ratkaisu. jos joku toinen ei sitä tekisi niin en totta totisesti siitäkään hänen päälleen hyökkäisi, vaikkapa silloin kun kertoo masennuksestaan monen pienen lapsen kanssa... Se on jokaisen oma asia, ja tuntuu että kaikista paras kun ei puhu mitään koko toimenpiteestä kenellekkään...
Jos leikkii aikuisten leikkejä, on kannettava aikuisen vastuu. Itse olen myös hyvin nuorena ollut tilanteessa, jossa raskaus oli todella ei-toivottu ja vielä vaikeakin monella tapaa. En olisi lasta voinut tappaa kuitenkaan, eihän se lapsen vika ollut, että minä olin tehnyt virheitä. Oma äitinikin käski silloin minun tehdä abortin.
Onneksi en kuitenkaan kuunnellut ketään, asioilla on tapana järjestyä ajan kanssa. Nyt minulla on ihana 3v poika, eikä noista sen ajan vaikeuksista ja maailmankaataneista ongelmista ole tietoakaan.
Vertaa vaikkapa tupakointi.15, vai tekeekö abortti jollekin hyvää?
lapsen tappamista, vaan täysin laillinen toimenpide.Hienoa, että sinulla menee hyvin. En tajua näitä " hyviä" ihmisiä, jotka ovat heti valmiita heittämään haavoihin suolaa, juuri sillä osoitatte olevanne ihmisinä näitä teidän mielestänne huonoja, huonompia.
Se ei esim. selviäisi äidin elimistön ulkopuolella vielä. Sikiö ei ole vielä valmis ihminen --> abortti ei ole murha. Lukekaa biologiaa.
Sinu syitäsi en tiedä, joten en myöskään halua lähteä saarnaamaan.
Hukuttaudu työhösi, käy terapeutilla, lääkärillä (masennuslääkkeitä), jos on lähipiirissä hyviä kavereitä niin uskoudu heihin ja yritä puhua tunteistasi edes jonkun kanssa. Oletko päiväkirjaa kokeillut? Joskus auttaa kun saa tunteensa kirjoitettua alas, vaikka ei edes kukaan niitä ikinä lukisikaan.