Lue keskustelun säännöt.
Siis OIKEASTI, miten joku kehtaa ostaa KUMMIlahjana lapselle pelkkää krääsää...
13.12.2005 |
Lapseni kummi antoi kummilapselleen ristiäislahjana tuttipullon, ruokalapun, helistin-purulelun, nokkamukin sekä Nalle Puh pöytätabletin. Olin aivan että TÄH! Ovathan nuo ihan tarpeellista tavaraa, mutta itse jos olisin kummi, panostaisin ehkä vähän laadukkaampaan ja pitkäikäisempään muistoon tms. Tuo kyseinen lahja lähinnä huvitti.
Kommentit (43)
Pieni selvitys:
Kummi on ihminen, homo sapiens, siinä missä toivottavasti sinäkin.
Lapsesi tarvitsee sata kertaa enemmän kaikkia niitä mitä kummi toi, kuin typerää tinakehystä hyllyllä tai aivan naurettavaa tummuvaa lusikkaa, jonka meidän lapsen kummi toi. Mitä helvettiä niillä tekee?
-muovitaskuissa valokuvista lähtee ajan kanssa väri ja lusikka... en todella keksi mikä tarkoitus sillä on.
Me viemme omalle kummipojallemme vain sitä mikä on tärkeää, emme roskaa. Vaikka tavara ei lopunikää säilyisi, sen antajan muistaa silloin kun sitä KÄYTTÄÄ (olennainen sana!)!
Ap, olet törppö ja toivon, että kumminne älyää ottaa hatkat ja häipyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin että itse ostan lapselle vaatteet ja pussilakanat enkä edes ajattele että kenenkään muun niitä mun lapselle pitäisi ostaa. Ovat sitten semmosia mitä haluankin.
Mutta kaikki mitä lahjaksi saa on ylimääräistä kivaa enkä ikinä kehtaisi käydä niistä valittamaan.
Ei nyt ehkä ihan tarkoitus jokaviikkoista hernerokkaa sillä lappaa, mutta juhlatilanteissa kun hopeat muutenkin esillä, niin lusikka lapselle kouraan sieltä hyllystä pölyttymästä.
Niin meillä kotona tehtiin. Onhan mun kummilusikka siitä vähän kulunut, mutta ei haittaa ollenkaan. Ajan kultaama käyttöesine se mulle on. Lapseni lusikkaa en aio haudata jonnekin vitriinin perälle, vaan kyllä sekin tulee perheen hopeiden kanssa käyttöön, kun hienommin katetaan.
sitä saisi olla jatkuvasti puhdistamassa kirkkaaksi, ei tullut mieleenkään että ostavat sellasen, ko se on niistä kalleimmista päästä, olis kelvannut joku paljon halvempikin jota ei tarttis aina putsata kiiltäväksi.
Toivottavasti te kaikki ette ole tosissanne vaatimustenne kanssa. Mä olisin ikionnellinen jos joku antaisi mun lapselle jotain, oli se sitten mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieluusti antaisin välillä jollekin muullekin... :)
Vierailija:
Mä olisin ikionnellinen jos joku antaisi mun lapselle jotain, oli se sitten mitä vaan.
itse olen ottanut etukäteen selvää, millaisia toiveita kummilasteni vanhemmilla on lahjan suhteen. Samalla linjalla on menty omien lasteni kummien kanssa. Itse en pidä lainkaan niistä tinarasioista ym. Kaikilla lapsillani kuitenkin on kummilusikat jossain laatikon perukoilla. Meillä ei harrasteta kuvien ym keräilyä kirjahyllyihin, joten kehyksistäkään en välitä. Itse tehty on aina annettu sydämellä, hieno lahja sulla, joka teit itse neuleasun. Sellaisen ensimmäinen lapseni sai kummitädiltään lahjaksi vauvana ja on muuten tallessa vieläkin.
Omat tyttöni ovat saaneet kummisormukset, ne on suloisia, voi myöhemmin pitää kaulaketjussa, jos uskaltaa ilman pelkoa katoamisesta ja ovat niin pieniä, ettei tarvitse pitää pölyttymässä jos ei halua pitää esillä. Mun mielestä hyvä kummilahja on myös vauvakirja. Nykyään, tietokoneaikana voisi tehdä niinkin, että kummi ottaisi lapsesta kuvia (ja itsestään lapsen kanssa) vaikka vuoden tai kahden ajalta aina tavatessaan, tekisi niistä kuvista sitten valokuva-albumin ja antaisi lahjaksi kummilapselle. Niitä saa tilattua jopa valmiiksi tekstitettyinä netin kautta. Siis siööä tavalla, että itse lähettää kuvatekstin, joka sitetn painetaan kunkin kuvan yhteyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttäreni kummitäti toi hänelle kummilusikan, joka on meillä jokapäiväisessä käytössä ollut viimeiset 6 vuotta. :o) (kummilusikan ei todellakaan TARVITSE pölyttyä hyllyllä, kuten monet näyttävät ajattelevan). Toinen kummi taas toi kaksi Finlaysonin muumipyyhettä ja Iittalan lasten muumiastiaston. Molemmat lahjat olivat minusta ihanat ja olisin ollut yhtä kiitollinen myös ap:n lapsen saamasta lahjasta.
teilläkö on kummit vaan sitä varten että kersanne saa kalliita ja hienoja lahjoja, joilla voi kehuskella ja sit vaan haukkua? on teitilläkin mennyt vähän kasvatus pieleen, mikäs se kummin tehtävä olikaan?
jos olisin ap ni en kehtais valittaa! sellaset hammasrasiat ja muut vasta KRÄÄSÄÄ onkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis mitä, hakemukset? Huh huh, en oo moista ennen kuullut.
Eikö ole muita, jotka inhoavat niitä tinahärpättimiä ja hopealusikoita? Meillä ne on varastossa jossain laatikon pohjalla. Ovat niin rumia, että en kyllä esille kehtaisi laittaa. Paljon mielummin joku villahaalari, jonka voi sitten säästää vaikka omalle lapselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo.... tyylinsä kullakin. Ehkä kyseiset kummit edustavat sitä katsantokantaa, että parempi antaa tavaroita, joilla on oikeasti käyttöä. Sinänsä nuo eivät edes välttämättä maksaneet sen vähemmän kuin joku perinteisempi lahja!
Mutta itse olen kummilapsilleni ostanut jotain säilyvää, koska monet säilyttävät ne loppuikänsä muistona. Esim. hopeinen valokuvakehys tai kummilusikka - kummilusikat ovat meillä olleet muuten aktiivisessa käytössä, ovat hyvänkokoisia syömälusikoita taaperoille.
Minusta turvallisinta on kysyä suoraan, mitä vanhemmat toivovat kummilta lahjaksi. Esim. kummilusikka kuuluu mielestäni saada, mutta ei niitä jokaisen kummin tarvitse ostaa, yksi riittää! Esim. minulta kummilapseni vanhemmat nimenomaan toivoivat vaatteita ristiäislahjaksi ja toinen kummi osti lusikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään tyylikkäistä hopealusikoista ( kummin antama lusikka voi olla muukin kuin ns. kummilusikka). Sen sijaan inhoan kaikkea muuta kummiroinaa. Yksi lapsistamme sai sellaisen tinasta valmistetun valokuvakehyksen. Se katosi hyvin nopeasti jonnekin laatikon pohjalle enkä edes tiedä sen nykyistä olinpaikkaa. Se oli mielestäni todella mauton. Toisilta kummeiltaan sai perinteisen lusikan.
Esikoisemme sai yksiltä kummeilta kummilusikan, toiselta kehystetyn grafiikanlehden ja kolmannelta vaatteita. Nuorimmaisemme (tytär) sai kummeilta kaiverretun lusikan (ei ns. kummilusikka) ja kultaisen sydämen kultaketjussa. Niitä lusikoita sai sitten lisää joka syntymäpäivä.
Sitä valokuvakehystä lukuunottamatta kaikki lahjat olivat ihania ja lapset arvostavat vielä aikuisenakin niitä.
Meilläkin kummilusikat ovat olleet jokapäiväisessä käytössä. Eihän niillä aikuisena mitään käyttöä ole. Omaakin kummilusikkaani käytin joka päivä. Halusin aina syödä corn flakesit "kukkolusikalla". Niin kovassa käytössä lusikka oli, että vuosien käytön jälkeen varsi murtui, jolloin isä vei sen kultasepälle korjattavaksi. Ei ne kummilusikat ole mitään arvoesineitä, joita pitäisi säilyttää vitriinissä. Eivät hintansa tai tyylikkyyden takia.
Mä sain kummeilta hopeisia pikkulusikoita joka synttärinä ym.
Ei oo koskaan tullut käytettyä niitä vielä.
missäänhän ei lue, että kummin pitäisi ostaa joku lahja.
Mä oon ainakin ottanut kummiehdokkailta kirjalliset hakemukset ja tehnyt todella tarkat haastattelut.
Olet huono äiti ja lapsesi kärsii koska valitsit huonot kummit.
Ja vielä enemmän olisin ollu huuli pyöreenä jos eivät ois ostaneet lahjaa ollenkaan!
-ap-
asialliset ristiäislahjat, mut sen jälkeen on satanut pelkkää sontaa. Kummit ostaa kamalia vaatteita ja pussilakanoita jostain Tarjoustalosta, jotka päätyvät suoraan keräyksiin. En tajuu, miten joku kehtaa ostaa lahjoiksi jotakin kamalia marketkuteita. Ymmärrän, jos joku köyhä ostaa sieltä omalle lapselleen alkkareita, sukkiksia yms., mutta lahjaksi!