G: Tietääkö lapsesi miksi joulua vietetään?
Kerroin lapselle Jumalasta ja Jeesuksesta jo neljän vanhana.
Kommentit (33)
Nyt on 6 v. ja viime jouluna ensimmäistä kertaa sen alkoi hyvin ymmärtää. Olemme aina käyneet joulukirkossakin. Itse olen kertonut.
Ihan pienethän ei ymmärrä vaikka kertoisi, mutta oletteko kertoneet esim. eskari-ikäiselle? Ovatko lapsenne kuulleet joulun merkityksen srk:n kerhossa, ovatko isovanhemmat kertoneet? Te jotka ette kuuluu kirkkoon, vietetäänkö teillä joulua?
Ihan tosissani siis mielenkiinnosta kysyn. Antoivatko he toisilleen lahjoja tai oliko heillä joulukuusi? Mitkä asiat joulussa ovat "pakanoiden juttuja" ja mitkä puhtaasti kristittyjen omaa?
Ihan tosissani siis mielenkiinnosta kysyn. Antoivatko he toisilleen lahjoja tai oliko heillä joulukuusi? Mitkä asiat joulussa ovat "pakanoiden juttuja" ja mitkä puhtaasti kristittyjen omaa?
Eikös se Jesse seimineen ole se kristittyjen oma jutska.
Muu on kulttuurin tuomaa.
Joulu on talvipäivänseisauksen juhla.
Kristinusko on vain varastanut alunperin pakanallisen juhlan omiin tarkoituksiinsa.
Joulua on viettetty jo ennekuin kristuksesta oltiin halaitua sanaa kuultukaan.
Kristinusko sitten ymppäsi Jeesuksen synttärit sopivaan ajankohtaan, kun siinä oli jo pakanoiden juhla.
Meillä vietetään keskitalven juhlaa, tosin jouluksi sitä kutsumme. Joulupukkikin tulee tuomaan lahjoja.
Mutta vielä ei selvennyt että miten ne pakanat talvipäivänseisausta vietti? Uusi kysymys, kutsuivatko he sitä jouluksi?
Mutta vielä ei selvennyt että miten ne pakanat talvipäivänseisausta vietti? Uusi kysymys, kutsuivatko he sitä jouluksi?
Pakanat antoivat muunmuassa lahjoja. Tosin päivä oli nyyisen joulun jälkeen eikä 24.12.
Eikä joulu-nimitys ollut käytössä. Joulu-nimitys on skandinaavinen lainasana; tullut talvipäivänseisaus-juhlan nimestä.
Lapsi on niin pieni vielä ettei olla joulu-jutuista puhuttu sen syvällisemmin. Jouluhan ei ole alunperin kristitty juhla, vaan auringon juhla (talvipäivänseisaus ja päivän piteneminen) joten en koe mitään ongelmaa joulun juhlimisessa. Kun lapsi kasvaa, kerron että ihmiste juhlivat joulua eri syistä, kristityt Jeesuksen vuoksi ja me muista syistä.
Äkkiä ne lapset jo ihan pieninä oppii, että jouluna saadaan lahjoja.
kristillisestä Joulusta.
Pakanallisesta Joulusta pitää myös kertoa.
Itse uskon Pakanalliseen Jouluun.
Tulee joulupukki porolla ja saa paljon paketteja, kaikkea ihanaa ja saa laittaa mekon päälle.
Muut lapset oli ilmeisesti selvittäny. Tyttö on vasta 2-vuotias, ei oltu itse vielä puhuttu joulusta mitään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu
itse uskon iloiseen mieleen kera hyvän ruoan ja yhdessäolon. joo ja lapset pitää tästä kans. toki he pitävät myös lahjoista ja joulupukista =)
uskon, että koska Joulu tuli "liimattuna Pakanallisen Joulun" päälle ja on ajallisesti huomattavasti nuorempi ilmiö, euikä perustu mihinkään oikeaan tapahtumaan, vaan lähinnä uskomukseen, niin Kristillinene JOulu jää myös muutamissa sadoissa vuosissa pois juhlapyhien joukosta pois.
2000-luvun puolessa välissä on kristillinen Joulu muisto menneisydestä. Todennäköisesti uskonnot länsimaisissa sivistysmaissa "taantuu" harrastuksen tasolle, eli niistä ammennetaan filosifisesti yhteiskunnallista omatuntoa jne. mutta niiden merkitys arkielämässä hiipuu, muun muassa juhlapyhien muodossa ja "oikeat" juhlat nostavat arvonsa takaisin.
Ihan perinteisellä kaavalla mennään:
Joulukuun alusta jouluvalojen ripustus. Joulukalenterit. Pari viikkoa ennen joulua muuta koristelut pikkuhiljaa. Kuusi jonka latvassa ei daavidin tähteä vaan lintu. Aattona syödään perinteiset jouluherkut ja lapset avaa lahjat.
Meiltä puuttuu vain enkelikoristeet sunmuut kristilliset symboolit.
Ja silloin ei todellakaan vietetä kristillistä joulua.
uskon, että koska Joulu tuli "liimattuna Pakanallisen Joulun" päälle ja on ajallisesti huomattavasti nuorempi ilmiö, euikä perustu mihinkään oikeaan tapahtumaan, vaan lähinnä uskomukseen, niin Kristillinene JOulu jää myös muutamissa sadoissa vuosissa pois juhlapyhien joukosta pois.
2000-luvun puolessa välissä on kristillinen Joulu muisto menneisydestä. Todennäköisesti uskonnot länsimaisissa sivistysmaissa "taantuu" harrastuksen tasolle, eli niistä ammennetaan filosifisesti yhteiskunnallista omatuntoa jne. mutta niiden merkitys arkielämässä hiipuu, muun muassa juhlapyhien muodossa ja "oikeat" juhlat nostavat arvonsa takaisin.
Kaikki muu on suurta kusetusta.