Mikä on haastavinta projektipäällikön työssä? Miten osaatte pitää projektin kasassa,

Eli jos olet peruspuurtaja itsekin, niin tulet kyllä projektiryhmäsi kanssa hienosti toimeen ja tieto kulkee, mutta usein haasteena on sidosryhmät. Sitten taas projektipäällikkö, joka ei osallistu itse työhön (ei välttämättä edes osaa) on taitava sidosryhmien kanssa, mutta itse työhön ote voi jäädä leväperäiseksi.



Tärkeintä on kommunikointi... suurin osa ongelmista voidaan juontaa kommunikaation puutteeseen.



t: pp

Miten kommunikaatiotaitoja voi kehittää, jos ne ovat puutteelliset?

Kannattaa vaikka lukea alan kirjallisuutta. Hyvä kouluttaja ja varmasti hyviä kirjoja luonut on Hjelt-Putilin. Myös muita on, tsekkaa kirjastoista.

itse olen huomannut, että parhaiten pärjää pessimistiset projektipäälliköt eli sellaiset, jotka epäilevät kaikkea, tarkastavat kaiken ja etsivät jatkuvasti reikiä toiminnassa. Mitään ei kannata olettaa vaan kaikki pitää olla faktaa. Murphyn laki jyrää näissäkin asioissa...

t:2

Paikkakunnallani tarjolla olevan työtehtävät ovat pitkälti projektitöitä, joista minulla ei ole vielä lainkaan kokemusta. Haluaisin kuitenkin sitä hankkia ja myös työpaikan. Mitkä mahdollisuudet minulla olisi päästä projekteihin esim avustavaan rooliin. Olen valmistunut yliopistosta ja oman alan työkokemusta minulla on reilu 2 vuotta.

Minä teen projekteja kahden eri projektipäällikön johdolla. Toinen heistä on pessimisti, eikä luota alaisiinsa. Toinen on optimisti, joka luottaa täysin alaisiinsa.



Totta on, että tämän pessimistin projektit valmistuvat miltei aina aikataulussaan, kaikki on "teknisesti oikein". Myös optimistin projektit ovat yleensä aikataulussaan, eivät kuitenkaan aina.



Optimistin johdolla syntyy kuitenkin laadukkaampi tulos. Kyse on luovasta alasta ja optimistin johdolla tehdään innolla loistavaa jälkeä. Pessimistin johdolla tavara syntyy takuuvarmasti, mutta sitä ei tehdä innolla vaan pelko persiissä ja tulos on sen näköistä.

Paikkakunnallani tarjolla olevan työtehtävät ovat pitkälti projektitöitä, joista minulla ei ole vielä lainkaan kokemusta. Haluaisin kuitenkin sitä hankkia ja myös työpaikan. Mitkä mahdollisuudet minulla olisi päästä projekteihin esim avustavaan rooliin. Olen valmistunut yliopistosta ja oman alan työkokemusta minulla on reilu 2 vuotta.

lähettämällä hakemuksen? Jostainhan se on aloitettava eikä sitä projektityökokemuksen puutetta kannata korostaa, siinä ei sinänsä ole mitään hmeellistä työntekijän osalta. Homma tehdään yhteistyössä aikataulujen puitteissa, siinä se.

alun optimistisesta ja kaikkeen uskovasta muuttumassa pessimistiksi. Se ei ole minulle luontaista ja olen taivaanrannanmaalari oikeasti, mutta oman mielenrauhan vuoksi pitää olla vähän skeptinen. Ainakin saa pestyä itsensä, jos tulee ongelmia... Näin se vaan on. Pp on aina kaikkeen syyllinen, joten ainoa tapa päästä tuosta on, että kaikki asiat on dokumentoitu ja tarkastettu sataan kertaan. Sen jälkeen ainakin itse saa luistettua vastuusta. Olen oppinut tämän vanhemmilta työkavereilta...:)

t: 2 ja jotain

Minä teen projekteja kahden eri projektipäällikön johdolla. Toinen heistä on pessimisti, eikä luota alaisiinsa. Toinen on optimisti, joka luottaa täysin alaisiinsa.

Totta on, että tämän pessimistin projektit valmistuvat miltei aina aikataulussaan, kaikki on "teknisesti oikein". Myös optimistin projektit ovat yleensä aikataulussaan, eivät kuitenkaan aina.

Optimistin johdolla syntyy kuitenkin laadukkaampi tulos. Kyse on luovasta alasta ja optimistin johdolla tehdään innolla loistavaa jälkeä. Pessimistin johdolla tavara syntyy takuuvarmasti, mutta sitä ei tehdä innolla vaan pelko persiissä ja tulos on sen näköistä.

Mun mielestä haastavinta on sama, mikä on myös innostavinta. Projekstissa toiminta ja tekeminen syntyy yleensä omasta tai tiimin päästä. On mahtavaa suunnitella ja antaa ideoiden leiskua ja lopulta koota niistä toimiva toimintasuunnitelma. Mutta samalla toiminta helposti henkilökohtaistuu ja sitä pitää kannatella omalla persoonalla.



Kommunikointi on kyllä myös vaikeaa. Miten saada aikaiseksi yhteinen kieli ja ymmärrys asiasta. Mulle on ollut vaikeinta se, että itse innostun helposti ja alan visioimaan toimintaa eteenpäin. Ryhmä ei kai aina pysy mukana, yai mikä pahinta, ottaa suunnitelmat totena, vaikka ne ovat vasta suunnitelmia. Sitten niistä ahdistutaan, vaikka haluaisin porukan tuovan alkuideaan lisää näkökulmia. Muutenkin on vaikeaa suhtautua ryhmän ruikutukseen ja pessimismiin oikealla tavalla. Täytyy sanoa, että paljon on opittavaa itselläni, ennen kuin kiitos lopussa seisoo.

Ilmeisesti pitää sekä uskoa tiimiin että varautua kaikkiin mahdollisiin riskeihin.



Mikä kokomustenne perusteella aiheuttaa kommunikaatio-ongelmat?

Pelkästään se että ei pystytä rakentamaan yhteistä ymmärrystä asioista - yhteisen kielen puute jne?

Jos niistä luistaa kusessa ollaan.