Vaikea tilanne, oikea paikka purkaa??
Olen kotiäiti, kaksi pientä lasta kotona. Kolmas tulossa muutaman kk:n päästä. Suhteessamme on vaikea kriisivaihe menossa, mieheni jäi pettämisestä kiinni. Ei ollut valitettavasti ensimmäinen kerta.
Olen väsynyt, uupunut ja täynnä vihaa miehen tekemisiä kohtaan ja niiden seurauksena. Puran sitä lyhyellä pinnallani herkästi lapsiini, noihin kaikista viattomimpiin. Lapseni ovat uhmaikäisiä, vaativat huomiotani enemmän kuin kykenen antamaan tällä hetkellä. Koen tästä kaikesta julmaa syyllisyyttä, mutta mitä teen? Olen ollut kipeänä jonkun aikaa eikä fyysisiä voimia juuri ole puuhastelemaan lasten kanssa. Toki ymmärrän heidän turhautumisen kotona olemiseen.
Mieheni kanssa välimme ovat ok tällä hetkellä. Olemme käyneet tapahtumia läpi paljon, eikä hän osaa kertoa syytä miksi näin on käynyt. Oman amatööripsykologiani mukaan hänen heikko itsetuntonsa hakee vahvistusta näillä teoilla. Valloitus on aina kuin uusi sulka hattuun.
Suuren ristiriidan minulle aiheuttaa se, että yleisesti ottaen suhteemme on ollut hyvä pettämisten aikoihin ja ennen sitä sekä kemiamme kohtaavat hienosti. Meillä on ollut hyvä ja mukava olla yhdessä. Pettämiset ovat tulleet täysin puun takaa. Ja nämä toiset naiset eivät ole olleet mitään sellaisia jota äkkiä voisi olettaa olevan, kuten nuorempia,kauniita,hyvä kroppaisia jne. Vaan vanhempi,ns. erit. tavallisen näköinen, iso kokoinen ym. Jopa oma arvioni musertuneella itsetunnolla on ollut kuvan näkemisen jälkeen, että viehättävyydessä voitan hänetkin...:).
Tälläaisia ovat uuvuttavat ongelmani..
Kommentit (2)
En valitettavasti osaa sen kummemmin asiaa käydä puimaan, mutta olen itse omassa suhteessani keskustellut viime aikoina hieman samasta asiasta. Olen nimittäin kovasti pohtinut omaa suhtautumistani hairahduksiin - tai paremminkin parisuhteen ulkopuoliseen seksiin. Itselleni seksi ei ole juuri lainkaan tärkeää, kun taas miehelleni se on (yllättäen) yksi perusasioista. Eräänä päivänä totesin itselleni -sekä myöhemmin hänelle- etten pahastu, jos hän haluaa harrastaa seksiä suhteen ulkopuolella. Suuresti (!) epäilen, että hän koskaan näin tekisi, mutta kun seksi ei kerran minulle merkitse juuri mitään fyysistä enempää, miksi sillä pitäisi olla kaiken muuttava vaikutus. En tietenkään voi vannoa, että jos hän jonain päivänä ilmoittaisi käyneensä vieraissa, ettenkö repeäisi, mutta ainakin olisi pidettävä mielessä omat lupaukseni.
Yhteenvetona sanoisin siis, että ajattele seksin olleen vain seksiä, ei sen enempää. Sinua hän rakastaa huolimatta siitä, tarvitseeko hän seksin kautta itsetunnon kohotusta muiltakin. En usko hetkeäkään, että hän haluaisi vaihtaa sinut johonkuhun muuhun!
Ikävä kuulla, että parisuhteessanne on noin raskaita asioita läpikäytävänä, kun lapsetkin ovat vielä niin kovin tarvitsevia.
Tuli mieleen, voisitteko mennä puimaan asiaanne paikkakuntanne perheasiain neuvottelukeskukseen. Vaikka kerroitkin että pystytte juttelemaan jne, voisi olla hyvä käydä asioita hieman syvemminkin läpi, ne ovat kuitenkin niin rankkoja kokemuksia. Etenkin, kun kerrot, että petokset ovat tulleet "puun takaa" - siitä voi jäädä semmoinen pelko, ettei uskalla enää luottaa mihinkään eikä kehenkään. Kuitenkin pettämisestäkin täytyisi päästä jossain vaiheessa siten yli, että jatkossa voi luottaa esimerkiksi jos löytää uuden parisuhteen.
Perheasiain neuvottelukeskuksista tietoa tässä
http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/40D5B401E55B1785C225748000449ACD?Open…
Erittäin ammattitaitoista ja hyvää parisuhdeapua saa myös: Kataja ry:ltä, heillä on monenlaista toimintaa http://katajary.fi/
Terveisin Kirkkosisko
diakoni Meiju
Tikkurilan seurakunta
Vantaan seurakunnat