Seksiriippuvainen mies
Olen ollut 10 vuotta suhteessa seksiriippuvaiseen mieheen. Pettaminen alkoi jo heti suhteen alussa, samoin valehteleminen. Halusin aina uskoa hanen lupauksiinsa ja valheisiinsa, saimme kaksi ihanaa lasta. Niin kovasti halusin uskoa, etta hankkiuduin taman vuoden alussa uudestaan raskaaksi ja tama raskaus on nyt ihan alussa. Viime viikolla maailmani taas romahti, kun mieheni oli tehnyt ehdotuksia parille meita parikymmenta vuotta nuoremmalle 'perhetutulle'. Hanelta menevat ilmeisesti nyt konseptit todella sekaisin, ja toisen casen seurauksena tyton vanhemmat olivat sanoneet miehelleni suorat sanat. Tama oli ollut miehelleni todella suuri shokki, minka seurauksena han on nyt ensimmaista kertaa myontanyt seksiriippuvaisuutensa ja hakeutunut terapiaryhmaan.
Olen aika palasina. Mutta samalla kun olen hirvittavan vihanen ja jalleen kerran pettynyt, tunnen myos empatiaa miestani kohtaan joka tuntuu nyt todella karsivan. Han lahetti minulle tekstarin, ettei haluaisi etta perheemme hajoaa.
Isana han on aivan ihana, ja meilla on paljon yhteista ja tykkaamme tehda samanlaisia asioita. Perheena meilla olisi valtavan paljon potentiaalia, ja molemmat rakastamme lapsia yli kaiken. Tassakin tilanteessa han sanoi minulle raskaudesta, etta kolmas lapsi on tervetullut.
Puolisona han on henkisesti jonkin verran etainen, koska ei ole kasitellyt omia tunteitaan eika oikein osaa niista puhua. Rauhallinen, ei antaudu raivon vietavaksi eika huuda koskaan, puhumattakaan mistaan vakivallasta.
En tieda, mita tekisin. Yhtaalta haluaisin nyt haistattaa pitkat ja vihdoinkin, niin monen pettamisen ja pettymisen jalkeen, erota. Toisaalta, tama on ensimmainen kerta kun han tiedostaa taysin oman riippuvuutensa ja on lahtenyt terapiaryhmaan. Tavallaan tuntuisi surkealta antaa periksi juuri nyt, kun ehka olisi mahdollisuus johonkin uuteen. Mutta itse olen niin rikki, etten tieda miten jaksan taman tien kayda lapi! Olen sita mielta, etta hoitoa tarvitsen tassa jo itsekin.
Olisin todella kiitollinen vertaistuesta.