**KESKENMENON JÄLKEEN-TAMMIKUU**

Vihdoinkin np-ultraan asti selvitty, toivottavasti myös jatkosta ;) Eli kaikki oli molemmilla hyvin, tosin seulan tuloksia vielä odotellaan... niskaturvotus oli molemmilla n. 1,4 mm ja pituutta 6 cm ja 5,6 cm. Tosin toinen oli hankalasti mitattavissa, kun oli "piilossa".



Nippe + tuplat 12+4

:) Kiva lukea, että np-ultrassa kaikki oli hyvin. Tsemppiä jatkoon!

Ja anteeksi, että käyn täällä Nippeä jatkuvasti onnittelemassa, meillä kun vaan on yhteistä historiaa niin siksi on lähellä sydäntäni Nipen kuulumiset.



adalat

Itse sen jo tiesinkin, mutta ultrassa se sitten todettiin. Keskenhän se sitten taas meni. Kaupan päälle epäily osittaisesta rypäleraskaudesta. Toivon todella, ettei pidä paikkansa. Kuukausi pitäisi jaksaa odottaa ennen lopullista tuomiota.



-iitu

Mitenkäs kaikilla menee ja odotukset sujuu?

Itse olen alkanut saamaan turvotusta, varsinkin ellen ota sitä pientä lepohetkeä iltapäiviin, on illalla nilkat pelastusrenkaan ympäröimät ja jalkaterät aivan kamalat. Varsinkin joulun aikaan kun seisoin ja touhusin aamusta iltaan kaikenlaista koko ajan, jaloillani hetkeäkään istumatta olin aamuseitsemästä iltayhdeksään niin hyvä kun sukanvarsia edes löytyi turvotuksen alta. Neuvolaankin soittelin tästä kun mietin ettei ole jotain vakavamman oiretta mutta huudahti samantien neuvolatäti puhelimeen että nyt alat levätä! No, nyttemmin turvotus paljon vähäisempää kun nuo joulupuuhat ohitse ja ehtinyt lepäillä ja uutenavuotena jopa tapasin omat "vanhat" nilkkani täysin turvotuksitta. Painossakin huomaa milloin turvotus on, nousee jopa 2kg paino saman päivän aikana ja laskee taas kun turvotus mennyt. No, viimeiselle kolmannekselle on päästy ja poju potkii aivan hurjastikin välillä yksiössään:) Vaatteet ja pinnasänky on hankittu, tuplarattaat haen tällä viikolla(kuopuksen vuoksi tuplat, pidemmille kävelymatkoille, ulkoilemme päivittäin ja paljon). Oikein ihanaa kuluvaa vuotta kaikille!!



Helene+Batman 28+3

Helene: Ihanaa kun oot jo noin pitkällä! Mukava laitella varmasti vauvalle kotia ja vaatteita valmiiksi. Itselläkin tekisi mielettömästi mieli lähteä ostamaan tuplille jotain vaatteita ym. Meillä ei ole ainuttakaan vauvan vaatetta/tarviketta koska kyseessä esikot... Mutta en uskalla vielä... toisekseen en kyllä ymmärrä sitten yhtään mitään noista tarvikkeistakaan ja mitä vauvat tarvitsee... pitänee pikkusisko tai kaveri konsultiksi palkata mukaan ostosreissulle, jos sinne asti tämä raskaus kestää ;)



Eli nyt rv 9+0 (ultran mukaan jonkun päivän pienemmät, koska tämä laskettu ajoitetun yhdynnän mukaan). Viime ultrasta se pari viikkoa aikaa ja torstaina olisi uusi ultra. Toivottavasti hematooma olisi kadonnut ja vauvat voivat hyvin. Ainakin pahoinvointia esiintyy, tosin ei aamuisin vaan päivästä iltaan... eli ei tee mitään mieli syödä, edes suklaata (se onkin jo vakava juttu entiselle suklaasyöpölle)... ei pysty edes syömään suklaata...

NIPPE, en olisi tilanteessasi kovin huolissani vauvojen menettämisestä kun on todettu jo ultrissa että molemmat kasvaneet ja sykkeet kohdillaan:) Itse menetin vuonna ´09 syntyneen tytön kaksosen josta oli vuotoa jo rv.5+ kun odottelinkin vain keskenmenoa ja kun lopulta ultrassa olin rv.7+ niin todettiin tästä keskenmenneestä vain sikiöpussi ilman sikiökaikua ja toinen, elävä ja hyvävointinen sikiö vieressä. Minulla oli myös hematooma silloin lisäksi kohdussa, ilmeisesti edellisen keskenmenon aiheuttama(tuolloin raskauduin 15vrk keskenmenovuodon jälkeen) ja minun kohdallani oli jo tuossa ekassa ultrassa selvää ettei kaksonen ole pysynyt mukana. Sitten pelättiinkin sitä, vetääkö ulos vuotava kaksonen elävän kaksosen mukanaan, joskin pieni helpotus oli se että kaksosilla oli omat istukat. Vuotelin kaksosta pois rv.13+ saakka ja niin vaan tämä elävä tyyppi siellä sinnitteli loppuun saakka. Usein tulee mieleen se tulematta jäänyt kaksonen ja tulee varmasti aina välillä mieleen. Itse en olisi välttämättä halunnut tietää koko kaksosesta juuri tämän vuoksi kun tosiaan toivoa ei ollut että toista tulisi. Ja mikäli olisin vasta normaalisti np-ultrassa käynyt silloin, tuskin olisi ollut tietoakaan kaksosesta. Tuolloin vain sattui olemaan edellisen km:n jälkitarkistus kun oli rv.7+ jo menossa. Että kyllä sinun tilanne on siinä mielessä erittäin hyvällä tolalla että olet jo rv.9+ päässyt, uskon todella että tulevat molemmat pysymäänkin masussasi!! Mutta tuota tuttua huolestumistahan se tahtoo olla loppuun saakka, valitettavasti:/



Helene+Batman 28+4



ps. CAMOTAR, tulehan kertomaan vauvantuoksuisia terveisiä:)

Tänään kolmas ultra takana. Eli nyt viikkoja 9+2 (vauvat 9+0 ja 8+6). Molemmat kasvaneet hyvin ja tasaisesti, mutta hematooma melko isokin 2,2x2,2x1,1 cm edelleen "kiusana". Ei kuulemma ole pienentynyt sitten rv 7 ultran, mutta ohentunut hieman ja muuttanut muotoaan "vanhemman oloiseksi". Toinen jopa vilkutteli minulle ;)



Helene: kiitos kannustuksesta, mutta huoli on edelleen suuri, mutta ehkä pikkaisen uskallan jo luottaa, hitusen verran...

Heippa,



Vastoin kaikki mahdollisia odotuksiani pärähti plussa testitikkuun näinkin nopeasti. Täällä ollaan siis onnesta soikeana, mutta kyllä hirvittää muuten tosi paljon!



En mä osaa oikein vieläkään sanoa mitään, odottelin todella sitä negaa kun testasin... :D



iitu 5+0

Onnea, onnea, onnea kovasti tuplasykkeistä! Sydämestäni toivon sinulle kaikkea hyvää, onnistunutta raskautta ja kahta kääröä syliin sitten kun on aika. En ole ehtinyt palstalla käymään sitten marraskuun 12. päivän, jolloin meidän pikkuisemme päätti tulla äidin, isän ja siskojen iloksi, mutta olen ajatellut sinua ja kaikkia muita, jotka olitte apuna ja tukena keskenmenon jälkeen. Tulin etsimään kuulumisiasi ja ihanaa!! :)

IITU, ihanaa!!! Tervetuloa tänne odottajiin!!!

Laitapas tietojasi niin lisään listaan:)

Omassa olossa ei uutta, suklaa maistuu vähän liikaakin, joskin koko syöminen on alkanut jäädä minimiin kun olen alkanut kärsiä järkyttävästä närästyksestä:( Palkkä vesikin nousee ruokatorveen saati jos jotain kiinteämpää syö. No, kohtahan tämä odotus loppusuoralla, jotenkin niin vaikea vieläkään uskoa että meillä olisi vastasyntynyt jo reilun 2kk päästä!! Mites muut, PYRRIS on kadonnut kokonaan ja CAMOTAR ei ole synnytyskuulumisiaankaan tullut kertomaan. Aikas hiljaista tuntuu nyt olevan.



Helene&Batman 30+3



ps.NIPPE, kyllä ne pienet siellä pysyy ja voivat hyvin:)

Adalat: Kiitos, kumpa tästä pelosta pääsisi vaan eroon tällä historialla... Onnea vauvan syntymän johdosta!



Iitu: Pelottaako kuinka paljon? Monta km:a sulla on aiemmin ollut ja onko lapsia ennestään?



Helene: Onnea loppuraskauteen! Kohta oot jo "maalissa". Minä oon aina ollu kamala suklaasyöppö, mutta nyt ei edes tee sitäkään mieli. Onneksi nyt jo ruoka maistuu, välillä ei tuntunut muu kuin pizza ja kebab menevän alas ;) Ja nekin väkisin että pysyis hengissä...



Täällä käyty jo neljännen kerran ultrassa ennen virallista ekaa np-ultraa, joka on ensi viikon perjantaina... Eli maanantaina kävin ultrassa 10+6 ja koska oli ihan vaan oman paikkakunnan neuvolalääkäri ei ottanu mittoja tms. Mutta kyllä ne molemmat huiski minkä jaksoivat ja sykkeet löyty. Eli ainakin elossa olivat vielä maanantaina... Nyt mieskin näki vilskeen mahassani ;) Toki hän oli kerran mukana rv 6 ultrassa ja näki sykkeet silloin, mutta jotenkin tämä tuntu todellisemmalta kun liikettä oli niin paljon ;) Olikin jo hämillään, että onko vauvat sit synnyttyäänkin yhtä vilkkaita ;)

Nippe, Tämä on ensimmäinen ja takana on yksi keskeytynyt keskenmeno. Se todettiin rv18 marraskuussa, laskettuaika olisi ollut 10.4. Sitä yritettiin 1,5v ja vasta clomifenillä onnisti. Tämä olikin sitten oikea ylläriplussa, sillä clomit olisi tullut kuvioihin vasta seuraavaan kiertoon. Välissä ehti siis olla yhdet kuukautiset :)



Olen kyllä kauhusta jäykkänä. Keskenmenneeseen raskauteen kuului alusta asti erikoisia vuotoja, joten nyt käyn jopa välillä muuten vaan tarkistamassa että onko verta näkyvissä. Ei ole tullut, eikä toivottavasti tulekkaan. Eka neuvola oli eilen ja lääkäriin rv8. Toivottavasti päästäis sitä kautta varhaisultraan, muuten tarttee mennä yksityiselle. En vaan kestäis sitä, että unelmoin viikko tolkulla ja sitten kyseessä olisikin tuulimuna tai kohdunulkoinen. Haluaisin tietää sellaisista mahdollisimman pian. Neuvolantäti silti kehoitti odottamaan sinne viikolle8 asti, jotta näkis myös liikkeen :)



Ja sitten niitä perustietoja:

26v, ensimmäistä odotetaan, yksi keskeytynyt keskenmeno rv18 11/2011



Öh, pitikö muuta? :D



-iitu 6+0 (poks!) :)

IITU, laskettu aika vielä listaan:)

Itselläni oli myös keväällä keskeytynyt km joka todettiin niskapoimu-ultrassa rv.12. Tuolloin olin käynyt yksityisellä rv.8+3 jolloin kaikki oli normaalisti, syke näkyi ja vastasi viikkoja yms. Np-ultrassa sitten todettiin että kuollut rv.8+5 eli heti ekan ultran jälkeen. No, itselläni noita keskenmenoja on ollut useita joten koskaan en ole osannut kunnolla iloita odotusajoista kun ajattelen niin hullusti että mikään viikkomäärä ei takaa elävää vauvaa syliin saakka. Synnytyksessäkin voi vielä pieni kuolla. Aika synkän kuuloista mutta näin sitä miettii kaikkien menetysten jälkeen:/ Täytyy vain toivoa parasta!!



Helene&Batman 30+6

Helene, Samanlaisen jatkuvan huolentunteen tunnen minäkin. Mikään ei ole varmaan ennenkuin nyytti sylissä on. Etenkin nyt se rv12 rajapyykki ei tunnu kohdallani yhtään miltään. Sen sijaan yritän tsempata itseäni, että rakenneultran jälkeen kaikki on hyvin. Tiedän, ettei se sittenkään varmaa ole, mutta pakko asettaa joku raja itselle ja ajatella että sitten voin olla varma ja onnellinen.

Itseä huolettaa nyt etenkin juuri ne viikot 14-18, jolloin kohdallani ikävästi sattui. Ei taideta uskaltaa edes kertoa kenellekään ennen sitä rakenneultraa.



Ja se LA, on siis 13.9.

noita rajapyykkejä on hyvä pitääkin mielessä, onhan se kuitenkin niin että mitä pidemmälle pääsee, sitä todennäköisempää on että vauvan saakin joskus syliin. Ollaan vain tällaisia haaveilijoita ja menneiden takia pelkääviä, mutta sitä isommalta se palkinto tuntuu jahka sen saa syliinsä! Ja varmasti me kaikki ne palkinnot vielä saadaan, ei voi olla niin että kaikki ikävä sattuu vain meille, jo menetyksiä kokeneille. Pakko pitää lippua salossa ja uskoa että kaikki menee hyvin, eihän se liika stressi sikiöllekään ole hyväksi. Sen kun vaan osaisi!!