kotisynnytys

Eli laskettu aika on vasta neljän viikon päästä. Kotisynnytys on suunniteltu, mutta kaikki riippuu tietysti siitä, miten homma sujuu ja pääseekö kätilö edes paikalle(on sairaalassa töissä). Haaveilin tästä jo esikoisen odotuksessa, mutta sitten en uskaltanut kun en tiennyt minkälaista se synnyttäminen oikein on. Silloin oli myös tunnin automatka sairaalaan. Esikoisen synnytys oli nopea ja sujuva, 5t5min. Mitään toimenpiteitä ei tehty eikä edes sydänääniä kuunneltu kun olin jo 10cm auki sairaalaan tullessa. Autossa jo rupesi ponnistuttamaan, nopeus yllätti minutkin, ei ollut tarkoitus ihan niin hilkulle jättää vaikka viimetinkaan sairaalaan saapuminen olikin suunnitteilla jotta saisin olla omissa oloissani mahdollisimman pitkään.



Kotikätilöitä kannattaa kysellä Aktiivinen Synnytys ry:n kautta. Yhdistyksen kautta voi myös vuokrata ammeita, jakkaran ja dopplerin sekä aihetta käsitteleviä kirjoja ja videoita.

Synnytin 2004, neljannen lapseni kotona. Asun Kanadassa, missa olin synnyttanyt kolmannen lapseni sairaalassa (kaksi ensimmaista syntyi Suomessa sairaalassa). Kokemus oli ikava, kaikki tapahtui laakarin ehdoilla mm. synnytys kaynnistettiin kun la oli viikon yli, joulu oli tulossa niin laakari ei tahtonut ottaa riskia etta joutuisi oleman toissa silloin. En myoskaan saanut liikkua ollenkaan makasin vain selallani sangyssa klo 8.00-17.00, vessassa sai kayda. Vauva oli niin hyvassa asennossa laakarin vastaanottaa, ettei saanut edes kyljelleen kaantya. Ei ole mukavaa kun melkein viisikiloinen vauva painaa selkaa, joka on muutenkin arkana. En ottanut epiduraalia, enka mitaan muutakaan kipuun, olisin kylla saanut. Kun aloin odottaa seuraavaa, paatin etta hoidan koko jutun katiloiden kanssa. Silloin voi valita koti- tai sairaalasynnytyksen, riskisynnytykset hoidetaan aina sairaalassa mutta silloinkin katilosi on siella. Mitaan riskeja ei ollut , joten halusin kotisynnytyksen. Taalla katilotoiminta laillistettiin 1994, joten kun se on suht uutta niin sita pidetaan vahan extremena. Ihankuin katilot olisivat jotain poppamiehia, mutta silloin kun katiloita alettiin kouluttaa vertailtiin sellaisten maiden odotus- ja synnytyshoitotapoja, missa suuri osa tapahtuu katiloiden kanssa. Sitten otettiin koulutusojelmaan parhaat palat joka maasta, ja suuri osa tuli Hollannista. Siella oli kaikkein tyytyvaisimmat aidit ja katilot.

Minulla oli kaksi katiloa, joista toinen tulisi olemaan synnytyksessa mukana. Sen lisaksi oli kaksi katilo-opiskelijaa. Heita kaikkia tapasin samaan tahtiin kuin Suomessakin on tarkastukset. Yksi katilo kavi kotona tutustumassa ja tekemassa ehdotuksia missa olisi hyva synnyttaa, jos on esim allas tai jakkara , ja etta on tilaa tahda kaikki normaalit toimenpiteet vauvalle synnytyksen jalkeen. Sain pitkan listan tarvikkeista , jotka pitaisi olla kotona valmiina ja ohjeet miten esim. sanky pedataan. Katiloilla on kaikki samat tarvikkeet mukanaan kuin mita sairaalasta loytyy, he eivat voi tehda sektiota, eika epiduraalia ole tarjolla. Loppujen lopuksi olin naiden neljan katilon ainoa silla hetkella synnyttava , joten he kaikki olivat meilla. Myos vanhemmat lapset ja tietysti mies olivat kotona. Sain olla omassa rauhassani, mies valilla taytti kuumavesipulloon uudet vedet. Se oli kivunlievitykseni. Synnytin jakkaralla, olohuoneessa. Katilot olivat meilla n. 4 tuntia synnytyksen jalkeen, ja katsoivat etta aiti ja vauva voivat hyvin . Siina ajassa tilattiin pizzaa kaikille ja otettiin valokuvia. Joka toinen paiva n. 2 viikon ajan joku katiloista kavi kotikaynnilla, ja sen jalkeen me kavimme " neuvolassa" . Jalkitarkastus oli viimeinen tapaaminen katiloiden kanssa.

Seuraava laskettu aika on Joulukuun lopussa ja taas olisi tarkoitus synnyttaa kotona, olen kylla rekisteroitynyt sairaalaankin jos on sinne mentava mutta toivon etta riskeja ei ilmaannu.

meillä on suunnitelmissa kotisynnytys. Rv 16 ja hyvin on mennyt

tähän asti. Tämä on meille kolmas lapsi. Aijemmat olen synnyttänyt

poliklinisesti, koska kätilöä emme ole onnistuneet löytämään. Nyt on

kätilö varattu yksityisestä neuvolasta. Kotisynnytyksestä on tosiaan haaveiltu

pitkään. Sieltä ry:ltä kannattee kysellä kätilöistä ja sieltä saa muutenkin paljon tietoa.

Minäkin kerron mielelläni mitä tiedän aiheesta josko kirjoittelet

mailiin

Manta.pietila@luukku.com