Eikö diabeetikko todellakaan saa syödä MITÄÄN sokeripitoista?

mieleen jäi kohta:vanhemmilla ihmisillä istuu tiukasti HARHALUULO ettei diabeetikko saisi syödä sokeria..

Töissä on yksi itseään päivittäin " piikittävä " mies. hän syö aivan kaikkea. Ruokaa on saatava tasaisin välein, ettei verensokeri laske.Lisäksi hän pistää itseään ennen ateriaa. Syö siis nameja,pullaa,kermaa jne.

enemminkin olisi tärkeämpää seurata rasvoja ruokavaliossa kuin sokeria.

noin 30v diabeetikko, joka on sairastunut jo lapsena, ja syö ihan kaikkea mitä muutkin. Verensokeria vain pitää mittailla ja laittaa insuliinia syömisten mukaan. Nykyään hänellä on joku kiinteä pumppusysteemi, joka on tosi kätevä. Siis mitenkään emme häntä ruokavaliollisesti joudu huomioimaan koskaan!

Rasvat ovat epäterveellisempiä kuin sokeri myös diabeetikoille. Diabeetikoille ei tarvitse erikseen tehdä leipomuksia juhliin, kunhan sieltä löytyy aina myös joitakin terveellisempiä vaihtoehtoja.



Valitettavasti Suomesta löytyy edelleenkin joitakin vanhusdiabeetikkoja, jotka eivät ohjeita ymmärrä tai eivät suostu niitä uskomaan, vaan sitkeästi syövät rasvaa ja välttävät kaikkea sokeriksi nimitettyä - sillä seurauksella, että saavat liitännäistauteja ja kuolevat tautiinsa nopeammin.



Tässä linkki diabeetikon ravitsemussuosituksiin, mummolla lienee aikuistyypin diabetes:

http://www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/ruokvali/index.html





Ja tässä vielä pääkohdat referoituna:



2.7 Aikuistyypin diabeetikon ruokavaliohoito

2.7.1 Aikuistyypin diabeetikon ruokavalion toteuttaminen



Diabeetikoille suositellaan ravintoainekoostumukseltaan samanlaista ruokavaliota kuin koko väestölle (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998, Suomalaiset ravitsemussuositukset). Tämän puitteissa ruokavalioon voi kuulua runsaasti hiilihydraatteja sisältäviä ruokia (varsinkin kuitupitoisia) ja niukasti rasvaa. Toinen vaihtoehto on, että käytetään runsaammin erityisesti öljyhappoa sisältäviä kasviöljyjä, jolloin hiilihydraattien määrä voi olla tavanomainen. Tämä vaihtoehto on suositeltava etenkin silloin, jos hypertriglyseridemia ja aterian jälkeinen hyperglykemia ovat ongelmia. Sepelvaltimotaudin vaaran takia ruokavalion kovan rasvan määrä kannattaa pitää vähäisenä. Kovan rasvan osuudeksi suositetaan 7¿10 %, rasvan kokonaissaanniksi 25¿35 %, hiilihydraattien osuudeksi 50¿60 % ja proteiinien osuudeksi noin 15 % ravinnon energiasta.



Diabeetikolle suositellaan tavallista ruokaa. Erityistuotteita ei tarvita. Normaalipainon ylläpitämiseksi ja liikapainon ehkäisemiseksi tulee syödä kulutusta vastaavasti.



Tavoiteltava, toteutettavissa oleva ruokavalio on aina valintojen summa. Terveyden kannalta ratkaisevaa on valinnoista syntyvä kokonaisuus. Toistuvat arkiset valinnat vaikuttavat ruokavalion kokonaisuuteen eniten. Satunnainen juhla-ateria voi poiketa suositellusta.



2.7.2 Laihduttaminen ja painonhallinta



Energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen on lihavuuden ehkäisyn ja laihduttamisen edellytys. Liikunnalla on painonhallinnassa suuri merkitys. Painonhallinnan kannalta kaikki fyysinen aktiivisuus on samanarvoista.



Runsashiilihydraattinen ja runsaskuituinen ruokavalio tukee painonhallintaa. Tällaisella ruokavaliolla kylläisyyden tunne säilyy pitkään aterian jälkeen. Hiilihydraattien varastoituminen kuluttaa myös enemmän energiaa kuin rasvan varastoiminen. Ravinnon rasvat ja alkoholi sisältävät enemmän energiaa kuin vastaavat määrät hiilihydraatteja ja proteiineja ja siksi niiden saantia on tarkkailtava. Erityisesti liikaa syötäessä ravinnon rasvasta tulee ongelma, koska se kertyy positiivisen energiataseen vallitessa herkästi rasvakudokseen.



Diabeetikkojen laihdutustulokset ovat huonompia kuin muiden. Sen takia laihduttamiseen joudutaan panostamaan paljon ja pitkäjänteisesti. Erittäin niukkaenergiaisia erityisruokavalioita (ENE) voidaan käyttää hoidon alussa ja harkinnan mukaan myöhemminkin. Hyvät pitkäaikaistulokset edellyttävät kuitenkin perusruokavalion ja liikuntatottumusten järkeistämistä. ENE-ruokavalioita suositellaan diabeetikoille vain asiaan perehtyneen terveydenhuoltohenkilöstön valvonnassa. ENE-ruokavalion yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota lääkitykseen ja verensokerin omaseurantaan.



Mikäli ruokavaliolla ja elämäntapojen muutoksilla ei saada tuloksia, voidaan vaikeimmissa lihavuustapauksissa harkita lääkehoitoa ja jopa kirurgista hoitoa.





Diabeetikon terveelliset ruokavalinnat



Kasvikset, hedelmät ja marjat

- runsaasti päivittäin tuoreina tai kypsennettyinä



Pasta, riisi, peruna

- suositaan jokapäiväisessä käytössä

- valmistus ilman rasvaa tai vähän öljyä käyttäen



Leipä, puuro, murot, mysli

- runsaasti täysjyväviljavalmisteina

- valitaan vähäsuolaiset vaihtoehdot



Maito, piimä, viili, jukurtti ja muut maitovalmisteet

- valitaan rasvattomat tai vähärasvaiset vaihtoehdot (rasvaa 1 % tai vähemmän)



Juustot

- valitaan vähärasvaisia kypsytetyistä juustoista (rasvaa 17 % tai vähemmän) ja sulatejuustoista (rasvaa alle 10 %)

- tuorejuustoista ja juustotyyppisistä levitteistä valitaan pehmeitä rasvoja sisältävät tai vähärasvaiset (rasvaa alle 14 %) tuotteet

- suositaan vähäsuolaisia vaihtoehtoja



Rasvat

- ruuanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetään öljyä tai juoksevaa margariinia

- leivälle valitaan rasiamargariineja, suositaan vähärasvaisia vaihtoehtoja (rasvaa 40 % tai vähemmän) erityisesti silloin, kun painonhallinta on keskeistä



Liha ja kala, lihavalmisteet

- valitaan vähäsuolaiset tuotteet

- suositaan kalaa (pari kertaa viikossa) ja siipikarjaa

- lihasta valitaan vähärasvaiset osat (jauhelihassa rasvaa alle 10 %)

- ruokamakkaroista valitaan vähärasvaiset tuotteet tai tuotteet, joissa rasva on muunnettu pehmeäksi

- leivän päälle valitaan vähärasvaiset ja vähäsuolaiset leikkeleet, jos käyttö on päivittäistä



Ruokapakasteet, einekset ja muut valmisruuat

- suositaan vähärasvaisia ja vähäsuolaisia tuotteita



Pullat, kakut, keksit, pikkuleivät, pasteijat, piirakat

- valitaan vähärasvaiset vaihtoehdot (esimerkiksi pullapohjaiset piirakat) erityisesti jos käyttö on päivittäistä

- ns. dieettituotteet eivät ole tarpeen

- leivonnassa sokeri



Makeiset, jälkiruuat yms.

- jälkiruuissa sokeri ja/tai keinotekoinen makeutusaine

- tärkeämpää on kiinnittää huomiota makeisten käyttömäärään kuin makeutteen laatuun (sokeri/muut makeutteet)

- ksylitolia sisältävät tuotteet ehkäisevät hampaiden reikiintymistä



Juomat

- suositaan energiattomia juomia janojuomina

- kahviin, teehen jne. makeutteeksi valitaan keinotekoinen makeutusaine tai sokeripala

Itse ole sairastanut I-tyypin (eli nuoruusiän) diabetestä noin 20vuotta. Hoitosuositukset ovat vuosien varrella muuttuneet ja niin on hoitokin. Onneksi! Suomessa meillä on todella hyvä hoito ja saamme kaiken tuoreen tiedon heti käyttöön.

Itse syön aivan kaikkea sitä mitä terveetkin. Mitään numeroa juhlissa en sairaudestani tee vaan syön hyvällä omalla tunnolla kaikkea tarjolla olevaa. Totta on, että ennemmin diabetikon kannattaa valita se sokerillinen leivonnainen kuin rasvainen pasteija. Suosin itse ruoanlaitossa kevyttuotteita, mutta en pelkästään sairauteni takia vaan koska ne ovat kaikille terveellisempi ja parempi vaihtoehto. Ja näitä kevyttuotteitahan on tarjolla nykyisin valtavat määrät!

Pistän pari kertaa päivässä vakipiikit (aamuin ja illoin) sekä näiden lisäksi pikainsuliinit sen mukaan mitä syön eli lasken hiilihydraatit joka suupalasta. Yhteensä piikkejä tulee 6-8. Ja verensokereiden mittaukset tarpeen mukaan, vakiona itselläni parina päivänä viikossa 4-5kertaa päivän aikana.



Diabeeteksen hoito riippuu sen tyypistä (nuoruusiän vai aikuisiän) ja on hyvinkin yksilöllistä. Aikuisiän d:ssä käytetään paljon tablettihoitoa jolla ei päästä lähellekään yhtä hyvää tasapainoa kuin monipistoshoidossa. Mutta aina se ei ole tarpeellistakaan. Ei voi olettaa että vanhukset pistäisivät itseään ja mittailisivat sokereitaan yksin asuessaan. Tauti siis pidetään muuten kurissa. Mainitsemallasi mummolla hoitona on varmaan juuri tablettihoito. Lääkärissä saatetaan myös korostaa että mummo jättäisi pois ne sokerit, koska tiedetään että millään keinoin vanhuksia ei saa jättämään voita tms ruokavaliostaan pois. Ei tehdä liian vaikeaksi hoitoa sillä kolikolla on kääntöpuolensa.

Ja saattaahan olla että mummo kaipasikin huomiota vaikka sitten tätä sairauttaa valittaessaan. Heidän ikäpolvensa pitää tätä sairautta vielä " kuolemantuomiona" . Meille nuoremmille se on vain tapa elää.

On tietysti nuoremmissakin henkilöitä jotka eivät halua syödä sokeria turhaan.