keinoja jotka auttaisivat raskautumaan
Onko kenelläkään kokemusta/tietoa auttaako ns. tauko yrittämisestä raskautumiseen?
Onko/voiko tästä olla hyötyä että muutaman kierron välinen tauko yrittämisestä auttaisi mahdollisesti raskautumaan tämän tauon jälkeen? Entäpä mahdollinen hormoni ehkäisy? Voisiko tästä olla apua? Joskus olen kuullut että pillereiden esim. 3kk käyttö voisi jotenkin vaikuttaa raskautumiseen näiden lopetettua?Kokemuksia?
Meillä takana yrittämistä n. 8kk, jossa 6kk yrittämisen jälkeen alkuraskauden spontaani keskenmeno. (ja jo ennen tätä 8kk yrittämistä, minulla oli vakava kohtulehdus, bakteerin aiheuttama).
Gyne suositteli tätä taukoa lähinnä paikkojen palautumisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta, mutta tuntuu niin hurjan vaikealta " hukata" näitä kiertoja, mikäli siitä ei kuitenkaan ole minkäänlaista apua. Periaatteessa olen siis toipunut jo tästä km:stä, yhdet normaalit menkat ovat jo olleet, eli paikat ovat jo normaalit ja kunnossa, mutta olisiko syytä taukoilla tosiaan? Rehellisiä mielipiteitä, tietoa ja kokemuksia kaivataan! Onko kellään tälläinen " tauko" tuottanut tulosta? Myös muita " luomu" menetelmiä otetaan innolla vastaa, millä voisi olla vaikutusta raskautumiseen!
SUURET KIITOKSET JO ETUKÄTEEN!
Kommentit (16)
Tässä vähän keinoja. En tiedä auttaako oikeasti, mutta itse plussasin kierrosta, jossa käytin niitä =)
- Greippimehua kierron alusta ovulaatioon
- Ovulaation jälkeen puoli lasillista punaviiniä kierron loppuun asti
- Multivitaa
- Möllerin kalanmaksatabuja
- pupuilua ovulaation lähipäivinä (ennen jälkeen) miltei joka päivä
- tilasin vauva- ja odotuslehdet =)
Toivottavasti pian teitäkin onnistaa ♥
Pirteää syksyn jatkoa
T. Nea ja toukka 22+0
Voihan olla, että jos aloitat esim. greippimehun taikka vitamiinit niin onnistuu, mutta sehän voi olla pelkästään sattuman kauppaakin :)
Mielestäni kaikista paras keino raskautua on OLLA AJATTELEMATTA SITÄ LIIKAA TAI TEKEMÄTTÄ SIITÄ LIIAN SUURTA NUMEROA!! Tiedän: helpommin sanottu kuin tehty :(
Itse kävin läpi rankimmat lapsettomuushoidot (7x mikrohedelmöitys, joista kerran käytettiin luovutettuja munasoluja). Meillä lapsettomuuteen löytyi kyllä syytä sekä minusta että miehestäni. Noiden hoitojen aikaan (kestivät noin 5 vuotta!) kokeilin KAIKKI mahdolliset poppaskonstit....siis aivan kaikki naurettavimmatkin :(
Hoidot eivät kuitenkaan onnistuneet kertaakaan eli en tullut raskaaksi!! :((
Piti ruveta sopeutumaan elämään ilman lasta ja se tuntui äärettömän pahalta, kun mietti koko LOPPUelämää....kaikki tuntui niin kovin lopulliselta :(
Elämä alkoi kuitenkin tuntua ihan elettävältä myös kaksin miehen sekä koirien kanssa ja pitkästä aikaa olin oma iloinen itseni ilman, että koko aikaa olisi sisälläni kaivertanut suuri suru epäonnistuineista hoidoista taikka lapsettomuudesta yleensä.....
Ja kuinkas kävikään....
1.5 vuotta vikasta hoidosta huomasin OLEVANI RASKAANA!!!!!!! Kaikkien ihmetykseksi, sillä eihän sen periaatteessa pitänyt olla edes mahdollista:)
Tottahan tuo kuitenkin oli ja nyt mennään ihan loppuraskaudessa, vauva syntyy päivänä minä hyvänsä ja kaikki on mennyt hyvin :)
ELI: LIIKA STRESSI POIS....eli tavallaan kehottaisin " pitämään taukoa YRITTÄMISESSÄ" .
Jos kaikki ajatukset pyörivät vain ja ainoastaan tämän yhden asian ympärillä niin elimistö voi lyödä itsensä " lakkoon" ja silloin raskaus tuskin alkaa...
Tällaisia ajatuksia minulla, toivottavasti kukaan ei niistä loukkaantunut. En vain toivo samoja virheitä toisille mitkä itse olen joutunut kantapään kautta oppimaan:)
PlussaOnnea!!
Toivottelee: Je_Ni 39+4
Eli stressi pois ja ajattelee vain muita asioita (saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta..)
Itse yritimme lasta melkein 2 vuotta tuloksetta, söin teroluteja kierron tasaamiseksi ja chlomeja ovulaation aikaansaamiseksi, mutta ei mitään tapahtunut. Sitten saimme lähetteen jatkotutkimuksiin lapsettomuuspoliklinikalle. Ja kun aika sinne tuli, stressikin helpotti, kun tiesi että pian saa apua ainakin. No, kuitenkin tein ovulaatiotestin vielä helmikuussa huvin vuoksi ja sanoin miehelle et mitäs jos yks kerta vielä kokeillaan ;) Noh, siitä sitten tärppäsi, yhdestä ainoasta kerrasta, kun sattui juuri ovulaatiopäivänä! En kyllä kokeillut ihmekonsteja, mutta en usko niistä juurikaan olevan apua, se auttaa kun unohtaa sen stressaamisen ja pitää vaikka sitä taukoa hetken. Tsemiä !!
Susa-Juulia ja Viuhti 32+4
Kuinka paljon sitä greippimehua pitäis juoda päivässä?
100 prosenttinen mäntyöljy pirskoteltuna vaikka tyynyn kulmaan" auttais" kans asiaan..
Olen aivan samaa mieltä tuosta liiasta yrittämisestä. Itselleni kävi näin, että yritimme ex- mieheni kanssa raskautta 2 vuotta eikä mitään tapahtunut. Se oli kamalaa ja stressaavaa aikaa, no toisaaltaan hyvä että lasta ei tullut koska meille tuli ero. Muutama kuukausi eromme jälkeen mieheni uusi tyttöystävä tuli raskaaksi ja tietenkin ajattelin että mussa on jotain vikaa.
Onneksi kaiken suremisen jälkeen jatkoin elämääni ja siitä parin vuoden kuluttua tapasin uuden mieheni. Olin edelleenkin sitä mieltä mussa on jotain vikaa ( tyhmää sinänsä koska en ollut vieläkään käynyt lääkärissä).
Puolen vuoden kuluttua meille sitten kävi " vahinko" ja tulin raskaaksi.
Ikävä kyllä se raskaus meni kesken, mutta tajusin että ei mitään vikaa ole. No, päätimme mieheni kanssa että vielä ei ole lasten aika.
Kahden vuoden yhdessä olon jälkeen menimme naimisiin ja sovittiin että lapsia saa tulla, ja kun häästressi laukesi tulin raskaaksi.
Nyt odottelemme onnellisina " häälahjaamme" rv 22+0.
Suosittelen lämpimästi unohtamaan yrittämisen. Keskittykää toisiinne ja elämäänne niin eiköhän se raskaus teillekin tule. Parin, kolmen päivän välein pupuilua ja pitäkää silloinkin mielessä että se ei ole vaan lastentekoa.
Terveisin Hermione-79
mutta lisääkin kaivataan!!! ;)
meillä siis lasta ei yrittämällä yritetä kuukaudesta toiseen, eli emme " sairaanloisesti" testaile oviksia ja viuhko joka päivä peittojen välissä. Lisäksi meillä molemmilla uusia työkuvioita, ja remonttia... joten ajatukset pysyvät yllättävän hyvin ja vähän väkisinkin kaikissa muissakin kuin tässä asiassa. Sitten on taas näitä päiviä, kuin tämä kova " vanhemmuus tarve" iskee päälle, ja näitä asioita tulee sitten mietittyä enemmän. Mutta toki olemme myös ottaneet avuksi välillä ovistestit, ja nämä vitamiinit. Mutta tosiaan yllättävän iisisti mielestämme (ja läheistemme) mielestä tätä " yritystä" meillä on (tätä siis varta vasten kysyimme läheisiltä, koska ajattelimme että jos emme itse vain näe asian oikeaa puolta).
Mutta kuitenkin sen verran vietämme aikaa vällyjen välissä, että kyllä siitä normaalisti luulisi raskautuvan ;)
Ja noista mitamiineista pitikin sanomani, että käytän useita lisäravinteita monipuolisen ruokavalion jatkeena, joten uskoisin että kaikki sellaiset seikat ovat jo kohdallaan? Harmi tietysti toisaalta =(
No ehkä se on nyt pidettävä vaan hetken (3-5 kiertoa) väliä ns. " yrittämisestä" ja katsottava kuinka sitten käy. Ompahan ainakin sitten mistä väitellä, mikäli silloinkaan mitään tulosta ei synny! ;)
Itse niin vahvasti uskon, että tästä tauosta tuskin kovin suurta hyötyä on? Ehkä siksi kaipailenkin kokemuksia, jotta uskailtaisin sitä yrittää, ilman että ajattelisin että se on vain ajan hukkaa.
KIITOS MAHOTTOMASTI VASTAUKSISTA! Ja onnea teille plussanneille, ihanaa kuulla että olette (viimeistään loppupelissä) onnistuneet!
Ymmärrän kannan että " älä stressaa, niin raskaudut. " Ja tiedän myös kuinka vaikeaa se voi olla stressaamatta. MUTTA!
Minä stressasin ja laskin päiviä, tein testejä ja kaikkea mahdollista. Urheilin ja söin terveellisesti sen lisäksi. Ja olen raskaana! Haluan sanoa että raskautua voi myös vaikka stressaa.
Yritystä takana vajaa 2 vuotta ja ekasta clomikierrosta raskauduin.
En tiedä onko mahdollista raskautua luomusti jos stressaa mutta ainakin lääkkeillä se on onnistunut.
Tilanteessasi en ainakaan ottaisi hormonaalista ehkäisyä käyttöön vaan jatkaisin " yrittämättä" ilman mitään ehkäisyä.
[color=blue] Paljon plussa onnea teille [/color]
Minä nyt en hirveesti noista keinoista tiedä...vuosien varrella tuli kokeiltua greippimehusta vihreään teehen...liekkö ollu apua, sitä on vaikea sanoa. Itse sairastan vaikeaa endometrioosia, niin meille ei annettu luomuraskautumismahdollisuuksia. Näin ollen meille syntyi poika 3,5vuoden yrityksen jälkeen kolmannella koeputkihedelmöityshoidolla. Itsekin uskon siihen, että stressi on yksi merkittävä tekijä. Itse olin jo luovuttanut lähtiessämme kolmanteen hoitoon...kävin jo perheneuvolassa tiedustelemassa adoptio prosessista. Eli olin jo täysin orientoitunut adoptioon. Kuinka ollakaan sieltä ne kaksi viivaa sitten tuli tikkuun, kun sitä vähiten osasi odottaa.
No, poikamme syntymän jälkeen meille sanottiin että ehkäisyä ei tarvita. Mutta...yllätys yllätys...imettämisen lopettamisen jälkeen mulla ehti olla yhdet menkat ja naps...raskaana. Eihän me sitä millään meinattu todeksi uskoa...totta se kuitenkin oli...ikävä kyllä vain liian pienen hetken. Raskautta seurattiin viikolle 11+4 saakka, mutta pikkuinen ei vaan jaksanut kasvaa...kasvu oli pysähtynyt vkolle 6+1. Sit tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, joka onneks onnistui. Ne viikot ne vasta pitkiä oli, kun joutui elämään epätietoisuudessa. Mullakin oli tuossa yhet menkat ja nyt tyylillä tulee jos on tullakseen. Eli kalenterin kans ei aiota ruveta yrittämään...mutta toiveena tietty uusi luomuylläri. Olen kuullut, että keskenmenon jälkeen olisi hyvät mahdollisuudet raskautua uudelleen. Joten josko tämä antaisi toivoa teillekin ;)
Onnea yritykseenne & mukavaa syksyä!
Hansuliini
Kätilö-tuttavani mukaan moni kauan yrittänyt on tullut raskaaksi pian sen jälkeen kun perheeseen on hankittu koiranpentu! Ilmeisesti " vauvan" hoivaaminen on laittanut hormoonit oikealla lailla asialle. Jostain olen myos lukenut etta foolihapon syöminen auttaisi. Foolihappohan auttaa DNA-synteesissa, joten asiassa voi olla jopa perää. Ainakin itsellä kävi niin että kolmas kerta toden sanoi kun olin syönyt foolihappoa kuukauden ennen yritystä.
Foolihappo ei edesauta itse raskautumista, mutta riittävä folaattien saanti on välttämätöntä sikiön hermostoputken kehitykselle. Koska hermostoputki sulkeutuu normaalisti ihan raskauden alkuvaiheessa, folaattien saantiin (ravinnosta tai foolihappona pillereistä) pitäisi kiinnittää huomiota jo siinä vaiheessa kun toivoo raskautta. Terveellisestä, monipuolisesta ruokavaliosta (täysjyvävilja, kasvikset, hedelmät) saa paljon muutakin hyvää.
Me kärsittiin ns. sekundäärisestä lapsettomuudesta. Eli esikoinen tuli ekasta kierrosta, mutta tämä toinen jota nyt odotan antoi odottaa itseään melkein 4 vuotta!!!
Kävin gynellä, sanoi, että rupea syömään foolihappoa. Tutkittiin ja todettiin, että mun munasolussa on irtoamis ongelmia ja minulla on monirakkulaiset munasarjat, joilla on vaikea tulla raskaaksi (lääkäri suositteli laihduttamista, vaikka en ole runsaasti ylipainoinen, tai e-pillerikuuria, mutta en ottanut kuuria, enkä laihtunut). Suositteli hormoneita, mutta me kieltäydyttiin kaikista hoidoista.
Päätimme, että olemme yksilapsinen perhe. Ehkäisyä emme kuitenkaan hommanneet, koska " mehän ei saada lasta ilman hormoneita" .
Vuosi siitä, kun päätimme, että meille ei toista lasta tehdä, PAM huomasin olevani raskaana. Joskin ajattelin juuri niillä main, että nyt olis kyllä viimeiset hetket tehdä se toinen muksu ja söin purkin pohjalta loput foolihapot sekä laihduin.... ja plussa napsahti =D
Mutta uskon, että meilläkin suurin syy asiaan oli se, että lopetimme aktiivisen yrittämisen ja laihduin muutaman kilon!!!
Yksi ystäväni ei raskautunut koska oli liian laiha. Gyne sanoi, että lihotappas itseäsi muutama kilo ja näin hän teki ja NAPS hän oli raskaana.
Tsemppiä!!!
Minä suosittelen kanssa olemaan ajattelematta koko asiaa.
Ja peuhaamisen jälkeen tyyny peppun alle ja jalat ylös vaikka seinälle. Siinä sitten vaikka lueskelet puolisen tuntia.
Meillä tehtiin esikoista neljä vuotta. Kävimme inseminaatioissa ja mulle tehtiin laparoskopia. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja jo hieman masennuinkin kun muut saivat ympärillä vauvoja. Kunnallisella puolella koeputkihedelmöitykseen oli 13 kk:den jonot. Soitin väestöliittoon ja saimme ajan minkä sitten peruin kun tulin raskaaksi. Luulen että auttoi kun " annoin periksi" .
Kesällä iski taas vauvakuume ja menin lääkäriin. Sain clomifen reseptin pitkään kiertoon, mutta enpä ehtinyt sitä aloittaa.
meidän " onnenpisaramme" sai siis alkunsa ennen varsinaista yritystä.
Mutta kaipa se on aina yksillöllistä. Joillekin voi auttaa greippimehut sun muut vitamiinit. Joten onnea yritykseen!!
Papaija rv 10+6
Etsi haulla lapsettomuuspuolelta helmikuulta 2006 ketju, jonka nimi on Plussa 2006. Siellä on kerrottu plussanneiden lapsettomien plussakierrossa käyttämiä raskautumisen apukeinoja.
E-vitamiini on tärkeä raskausvitamiini, joten esim. auringonkukka- tai rypsiöljyä kannattaa ottaa ruokalusikalla suoraan suuhun tai tehdä niistä salaattikastiketta, kun E-vitamiini tuhoutuu kuumennettaessa.
http://metku.net/~pesu/hedelmallisyydenmaksimointi.html
" Osa keinoista lienee pelkkää uskomusta ja osasta saattaa olla hyötyäkin."
Kun raskaus ei tuntunut alkavan söin yhden kk e-pillereitä. Olin kuullut ystävältäni, että siitä voisi olla apua. Tavallaan myös pelkäsin, että jos emme saakkaan lasta ollenkaan ja tarvitsin " miettimistauon" . Kuinka ollakkaan tuon pillerikuukauden jälkeen tulinkin raskaaksi heti eka kierrosta.
Kuopuksemme taas tärppäsi jo toisesta kierrosta, poppaskonstina oli vain, tyyny takapuolen alla rakastelun jälkeen. Esikoisemme oli tuolloin vain n1vuotias, eli raskautumista ei ollut niin kovin paljon aikaa miettiä, ehkä siitäkin oli apua.
En siis koskaan ole syönyt vitaamiineja tai mehuja raskautumisen avuksi, tosin syömme kyllä aika terveellisesti ja monipuolisesti. Tuota foolihapon saantia olen alkanut miettiä, kun nyt yritämme kolmatta lasta toista kiertoa, niin voisin kyllä alkaa syömään foolihappoa, eikai siitä haittaakaan ole.
onnistumistarinoitanne! Ja kuinka erilaisia tarinoita sitä kuuleekin!
Kyllä varmasti sieltä poimin myös meille sopivia juttuja joita voisimme hyödyntää...
Tässä viikonlopun aikana mietin, että ehkä emme nyt ehkäise enää kovinkaan tarkasti, vaan ajattelemme että pidämme " taukoa" ainakin nyt vielä muutaman kierron ajan. Ja tämän jälkeen voisimme taas hieman aktiivisemmin asiaa työstää...
Tavallaan ollaan nyt " unohdettu" mahdollisten ovisten ajat sun muut ja mikäli nyt ei kuitenkaan jouluun/vuoden alkuun mennessä mitään tapuhdu niin ehkäpä sitten voisimme hieman ruveta oviksia pongailemaan ja " yrittämääm" enemmän. Näin ei niitä paineitakaan niin tule (kai?), kun tavallaan nyt taukoilisimme...?
Saa nähdä kuinka helppoa se nyt sitten käytännössä on toteuttaa...
Tuntuu että kadut, kaupat, lääkärit jne. vilisevät täynnä " toinen toistaan ihanempia" lapsia ja niiitä vaunuja, voi että niitä on joka puolella!Ja tiedättehän, sehän nyt ei ainakaan helpota tätä tilannettta ;)
Kiitos kaikille kaikista vinkeistänne, käyn vielä tuolla lapsettomuuspuolella vilkaisemassa sitä helmikuun 2006 ketjua...
Oikein hyvää syksyn jatkoa teille kaikille!
PS. lisää tarinoita saa laittaa! =)