###SYYSKUUNSalaisuudet vk38###

Eikä mitään oikeastaan ole tapahtunut. Aamulla olin polilla kontrollissa, kaikki näytti hyvältä, vauva kasvaa ja lapsivettä on riittävästi. Käynnistys tehdään jos menee 10 päivää lasketun ajan yli eli 25.9. Verenpaine oli hiukan koholla, se oli 130/80, kun koko raskauden se on ylimmillään ollut 115/62. Pissa oli kuitenkin puhdas, joten itse toivon että ehkä se olisi merkkiä lähestyvästä synnytyksestä.



Tilasin ajan vyöhyketerapeutille, menen tänään kl.15 sinne, jos sillä vaikka käynnistyisi. Toisaalta on stressi hävinnyt ja sitä on vain alistunut tähän odottamiseen, mutta toisaalta olisi jo niin valmis synnyttämään.



Semmoista täältä, supistuksia kaikille niitä toivoville ja iloista maanantain jatkoa.



Nyla ja Peanut 40+0

Aloittelen pinoa kun tänne ei näköjään muut ole vielä ennättäneet!

Uusi viikko jälleen käynnissä, kuten jo otsikkoonkin laitoin, toiveissa siis olisi että tällä viikolla alkaisi jotain tapahtumaan, LA olisi nyt sununtaina ja toivon todella että ei menisi yli lasketun ajan. Kaikki on valmiina, neukussa viime vkl kaikki kunnossa ja vaavi laskeutunut todella alas ja kuuleman myös kiinnittynyt. Satunnaisia vihlaisuja on silloin tällöin mutta ei mitään muuta vieläkään. Liikkuminen on semmosta norsumeininkiä ja olokin alkaa olla aika tukala joten jo ihan olon helpottumisen vuoksi pidetään peukkuja pystyssä!

Ajatukset, mieli ja puheet on koko ajan ( yötäpäivää...) vaan omassa massussa ja vauvassa ja muutenkin olo on jotenkin tosi "itseenpäin kääntynyt" eli kai tämä on myös sellaista henkistä valmistautumista H-hetkeen ja vauvaan. Tätä on odotettu niin pitkään että alan jo ikävöidä omaa vauvaa, olisi niin ihana pidellä ja hoivata häntä.....mutta tuolla massussa se vielä kellii ja melskaa toistaiseksi ;)



Nasusta ei ole kuulunut mitään sitten viime tiistain, toivottavasti kaikki on kunnossa ja oma nyytti kainalossa?

Ulkona on harmaata mutta lähden silti lenkille, tuntuu että oma aika on yliarvostettua ( nyt kun sitä on ollut jo viikkotolkulla ) mutta pitää yrittää nauttia vielä kaikesta siitä mitä voi tehdä ihan itsekseen, kohta on 24/7 vauvan palvelija ja kävelevä tissi...:) Ihanaa odotuksen alkuviikkoa!



Luluzu ja "Pertti" 39+1 !

Maanantaita kaikille!



Olen taas valvonut osan viime yötä. Säännöllisiä supistuksia tuli 3 h ajan 10 min välein, mutta taas ne loppuivat aamulla. Nyt niitä on taas tullut tunnin verran. Limatulppaakin on tullut eilisestä lähtien, joten vaikea uskoa, ettei tää jo pikkuhiljaa lähtis kunnolla käyntiin. Mutta pitkän kaavan mukaan tuntuu menevän ja hermot on todellakin koetuksella!



-Wilhelmiina ja masussa hyvin viihtyvä vauva 40+6-

Joo, viime yö meni taas vauvan liikkeitä odotellessa ja panikoidessa, niinpä otin korvaavat päikkärit heti aamupalan jälkeen ja toiset kauneusunet vielä äsken. :) Taisi myös illalla syöty valkosipulipizza haitata yöunia... kauhee jano vaan kokoajan. Ajattelin, että jospa se valkosipuli suojaisi flunssalta.



No, vaikka masuasukas oli tosiaan kovin hiljainen illalla jo yöllä, niin tänään taas kovat jumpat käynnissä. Eipä taida olla hänellä vielä kiire ulos. Toisaalta, en edes kehtaa valittaa koska laskettuun aikaan on vielä ruhtinaalliset 10 päivää.



Kertokaapa nyt Wilhelmiina ja muut, miltä ne supistukset tuntuvat? Tuntuuko ne koko vatsan alueella, vai vain alhaalla? Ja selässä myös? Onko tuntemus aaltomainen (tulee ja lähtee hitaasti) vai äkillinen? Olisi kiva kuulla, että sitten tiedän koska ne minulla alkavat :D Vielä ei muita tuntemuksia ole ollut kuin pientä menkkamaista särkyä ja alapään vihlontaa kävellessä.



Tuttavaperheen kätilö juuri kertoi, että joillakin on niin korkea kipukynnys etteivät erota synnytyssupistuksia harjoitussuppareista. On nähnyt omin silmin ensisynnyttäjiä, jotka tulevat viime hetkellä sairaalaan ja plumpsauttavat vauvan maailmaan ilman mitään kivunlievitystä. :O Hurjaa, vaikkakin harvinaista.



Näettekö muuten paljon unia vauvasta? Mä en enää "tapaa" vauvaa unissani niin paljon kuin alkuaikoina, nykyään unet liittyvät vain itse synnytystilanteeseen.



Mukavaa maanantaita ja toivotaan, että tästä tulee tapahtumarikas viikko! Nyt on ainakin paljon täysikuu-öitä luvassa, vanhan kansan mukaan täysikuun aikaan vauvoja syntyy enemmän kuin muulloin. ;)



caligirl + aerobic-tuntia pitävä ekavekara 38+3

Kävin tänään äitipolilla kontrollissa ja koska maksa-arvot oli edelleen koholla, niin menen huomenna osastolle käynnistystä varten. Jännittää ja vähän pelottaakin, mutta pitää luottaa siihen että mun herkästi supisteleva kohtuni ottaa heti vinkistä vaarin, eikä ala ättäröimään vastaan. Ja ennen muuta toivon että saan vauvan terveenä ja hyvävoimaisena syliin. :)



Muille odottajille toivottelen taas hyviä vointeja ja pitää pinnaa.



tittamarianne + papu 38+5

mutta ei suinkaan megalomaanisen kokoisen vatsan takia vaan järkyn syysflunssan vuoksi =(((

Ääni on mennyt kokonaan, yskittää ihan jatkuvasti, nokka vuotaa ja yleisen tukkoinen olo. Yskän ja vessassa ravaamisen takia yöunet jää tosi vähiin, joten väsyttää. Ja missään asennossa ei tietenkään ole hyvä olla.

Kauhistuttaa, millaista olisi synnyttää tässä kunnossa! Ja olisipa hilpeää tartuttaa vastasyntyneeseen tämä tauti! No, supistuksista ei ole tietoakaan, joten ehkä tässä vielä jonkun päivän ehtii parannella oloa, vaikka mulla yleensä tällaiset flunssat on kestäneet sen 5 viikkoa ja nyt ei ole edes viikko täynnä vielä...



Että tällaista täällä.



Donna 38+4

Luluzu kyseli meistä ja nyt on oma rakas vauva kainalossa...



Siis: keskiviikkona 10.9 klo 09.04. syntyi pieni ihana, mustatukkainen peikkotyttö, 3600g ja 52cm!

Sektio sujui joutuisasti, puoli tuntia puiudutuksesta oli jo vauva isin sylissä...

Puudutus toimi tajuttoman hyvin, ja muutenkin kaikki sujui hienosti. Neiti on kovasti äitinsaä näköinen, ja kovinkin tarkkaavainen jo nyt vaikkei ikää ole vielä viikkoakaan. Alkupäivät sairaalassa meni kummallisessa transsissa ja sen jälkeen vaan odotettiin että päästäisivät jo kotiin. Tyttö on niin halukas tissillä että jouduttiin olemaan yksi yö ekstraa osastolla kun oli äipän tissit niin kipeät että oli vaikeaa imettää ja annettiin lisämaitoa jotta tissit sai levähtää. Nyt kuitenkin sujuu jo, rintakumi on historian paras keksintö! :D



2-3 tunnin välein meillä syödään ja yöllä hän haluais seurustella jonkun puoltoista tuntia, mieluiten vielä joskus 4-6 välillä.. Ihan hienosti kuitenkin nukahtaa rinnalle loppujen lopuksi.



Kovin ollaan onnellisia että kaikki on hyvin ja tyttö on terve ja reipas, nyt kun tää äiti vielä malttaisi levätä tarpeeksi ;D



Onnellinen Nasu_ ja peikkotyttö, 5vrk vanha

Onnea Nasulle ihanasta vaavista!!! :)



Täällä ollaan vielä ihan odotuksessa mukana, LA oli ja meni eikä oikeen vieläkään mitään kummosempia tuntemuksia ole ilmennyt. Viime viikolla oli verenpaineet koholla, mutta loppuviikosta tasoittuivat normitasolle.

Viikko sitten äitipolilla käytiin kurkkimassa vaavia ja sielähän tuo vielä hyvin köllöttelee. Kokoa oli 3,9 kg, joten lääkärin mielestä ei tarvinnut vielä käynnistellä... Aiemmat lääkärit ovat olleet sitä mieltä,ettei missään nimessä LA:n yli päästetä ison koon takia. No nyt oli tuollainen lääkäri ja näillä mennään. Huomenna uusi arvio asiasta... Itse jo kovasti toivoisin käynnistystä, mutta katsotaan mitä mieltä herra/rouva tohtori on..

Kunhan tuo vaavi ei vaan ihan tolkuttomasti kasvaisi enää, että mahtuu hyvin tulemaan.



Tsemppiä kovasti meille lopuillekin syyskuulaisille!! :) JA Paljon onnea jo nyyttinsä saaneille!!! :)

Kathrin79 ja Jahveli 40+6

vauvan saaneille!!



Ja voimia loppuun odottaville!!!



Marili ja "Onni" 11vrk

Onnea Nasulle peikkotytön johdosta ja Tittamariannelle tsemppiä käynnistykseen! Olen ihan vihreä kateudesta, haluaisin oman masukin jo syliin :-)



Tänään on supistellut ja ollut melko voimakasta menkkakipua. Olin äsken ruoanlaittopuuhissa ja meni pilkkominen ihan ohi, kun tuntui sellaista polttelua alavatsalla. Viikko sitten ma-ti välisenä yönä oli ensimmäinen supistusepisodi, joten jospa tuleva yö tietäisi sitten jo lähtöä...toiveajattelua...



Kaikki on tosiaan valmistakin valmiimpaa vauvaa varten, rintapumppukin on hankittu. Eipä puutu enää kuin tärkein, eli vauva :D



Meidän masukki on nykyään sellainen ikiliikkuja, nukkuu päivällä muutaman tunnin ja muuna aikana venyttelee. Hyvähän se on, niin ei tarvitse mitään liikelaskentaa harjoittaa. Iltaisin on ollut välillä tuskaisaa, kun vatsanahka tuntuu repeävän, kun hän niin kovasti pynnää. Taitaa olla ensimmäinen vauva, joka tulee vatsanahasta läpi ihan omin voimin..



Voi miten ihana olisi päästä hoitamaan omaa vaavia :-) kaverini sai keskostytön reilu viikko sitten, painoa prinsessalla oli 1915g. Aivan ihanan näköinen pikkuinen, vaikka olisi tietysti saanut kasvaa masussa vielä muutaman viikon.



Vatsanahka on taas pinkeänä, pitää mennä pitkälleen. Toiminnallista viikkoa kaikille ja vauvauutisia odotellaan!!!



Miaea ja venyttelevä masukki tasan 39

Nasulle kovasti paljon onnea peikkotytön johdosta!!!





Sitten hiukan omaa massua eli tayssin kuulumisia. Tänään tosiaan käytiin taas kontrollissa ja meidän niin pienen pieni ja alakäyrillä kasvanut vauveli onkin arvion mukaan 3700g eli ei huolta sen suhteen ja kaikki muutenkin paremmin kuin hyvin. Supistelut tehnyt tehtävänsä ja lääkäri sanoi, että voipi syntyä hetkenä minä vaan, mutta sain kuitenkin jo kalvojen puhkaisuun ajan ens maanantaille jos Helmi päättääkin vielä majailla mahassa yli la:n. Ja tuo ihan siksi, kun mulla on tuo insuliinihoitoinen rd.



Onko teillä muilla viimehetken paniikkia? Musta tämä odotusaika on mennyt kamalan nopeasti ja eilen oltiin molemmat miehen kanssa ihan apua apua fiiliksissä. Viikko vielä ja viimeistään silloin meilläkin jo Helmi kainalossa, hui! :)Synnytys taas kauhistuttaa enempikin ja mietin, että miten ihmeessä siitä taas selviän, mutta täytyy vaan koittaa tsempata itseensä sellaista taistelutahtoa ja toivoa, että asiat suttaantuu paremmin kuin hyvin.



Tittamariannelle tsempit käynnistykseen! Ja missä mahtaa olla ceciliah?



Jaksamisia kaikille!



Kimaro ja Helmi 39+2

meille syntyi 12.9 suloinen poika vauva :) 3008g ja 50 cm,ei hirmu iso vauva mutta sitäkin lutusempi.. eilen päästiin kotiin ja viime yö meni tosi hyvin vaikka hiukka pelkäsin kun sairaalassa heräs noin tunnin välein syömään.. synnytys kesti vähän reilu 5 tuntia.. aivan älyttömän kipeät ja pitkät supistukset oli. onneksi kerkesin saada spinaalin just ennen ponnistus vaihetta,oli vain aika hassua ponnistaa kun ei tuntenut mitään..





hansu ja poika 4vrk

Eilen oli sitten LA ja tässä sitä vielä kotona odotellaan.... ilman yhtään mitään tuntemuksia. Minä kun niin toivoin, että meidän ihanuus tulisi etuajassa, mutta ei. Mulla alkaa olla todella tukalat oltavat kun en saa enää nukuttua öisin vatsan takia ja en kykene kunnolla edes liikkumaan kun tämä painomäärä ottaa jalkoihin niin kovin ja onnekseni mulla on molemmissä käsissä rannekanavaoireyhtymä eli sormet eivät pelaa sitten yhtään. Ihanaa valitusta, anteeksi kaikille tämä.



Meillä on kakki hankittu jo aikoja sitten, ainoastaan turvakaukalo odottaa edelleen varattuna ja maksettuna liikkeessä kunnes tiedämme saammeko tytön vai pojan. Aika varmasti meille on tulossa tyttö, mutta ultraajat eivät 100% halunneet vannoa tytön puoleen ettei tule mitään riitatilanteita heidän kanssaan jos poika olisikin.



Huomenna olisi taas neuvola js ei nyt päivän tai yön aikana mitään tapahdu. Pidän peukkuja muiden puolesta ja elän toivossa omamme kanssa... jännittäviä päiviä kaikille



skap1983 40+1

Isot halit Nasulle ja tietty myös kaikille muille vaavin saaneille mammoille!

Kateellisina tääl odotellaan omaa vuoroa, tänään ois neukku, kuulumisia myöhemmin!



Luluzu ja Pertti 39+2

Enpä ole vähään aikaan taas kirjautunut, päivittäin käyn kyllä piipahtamassa..



Sylin täydeltä onnea pikku kääröjen johdosta! Kiva kuulla, että kaikilla ovat synnytykset sujuneet hienosti ja vauvat voivat hyvin!



Itsellä ajoittain maailmanlopun ajatuksia, kuten joku muukin sanoi, niin se kipu sinänsä ei pelota vaan se ettei mitään dramaattista tapahtuisi..

Oma olo on muuten hyvä ja fyysinen vointi viikkoihin nähden loistava, ei supistuksia, ei mitään..Tylsää..

Lauantaina osallistuin taloyhtiön pihatalkoisiin, enkä edes yhtään supistusta saanut aikaiseksi.. Mies joi pari talkoo-olutta ja muistaessani pyysin taksin numeroa naapurilta, ettei tarvitse kiireessä etsiä, niin johan tuli toiselta naapurilta ( mies ) kommentia, että taitaa ruveta jännittämään, ei kunhan varaudun.. Ja sorry äksyilyni, mutta mitä helvettiä mun olotilat kuuluu kenellekkään!

Samaan kategoriaan menee "ai olet vielä yhtenä kappaleena" yms.. Jep terävä havainto, ja mä en itse ole edes odottanut mitään tapahtuvaksi ennen ensi viikkoa, kiva kun muut ovat..



Olipas ärtynyttä tekstiä, 3vee oppikirja-uhmaikäinen kiukkuaa tossa vieressä, joten taitaa vaikuttaa sekin : )



Hyviä vointeja kaikille ja lisää iloisia vauvauutisia!



-Ellae ja Simo 39tasan ( tosin neuvolassa laskettiin päivä liikaa.. )-

Ja semppiä vielä niille jotka odottelevat!



Meille syntyi "pikku" poika 13.9 klo 2.47, käynnistyksen tuloksena (rv 39+0). Pojan mitat 53 cm, 3920g ja pipo 36 cm. Pojalla on oikein vahva ja musta peikon tukka. Synnytys meni ihan mukavasti. Sain ensimmäisen pillerin pe 12.9 klo 12, mutta mitään ihmeellistä ei heti tapahtunut hieman supisteli. Toisen murun sain sitten 15 ja supistuksiin tuli jo tuntuakin ja ne muuttuivat säännöllisiksi. noin klo 21 supistukset alkoivat tulemaan tosi voimakkaina ja puoli yksitoista kanavaa oli jäljellä vielä 2 cm. sain sitten selkä kipuihin 2 aqua-rakkulaa. sain sitten vähän ennen 23 kipupiikin koviin supistuksiin ja yritin nukkua, mutta melkein 24 kivut tulivat takaisin kamalina ja kanava oli lyhetynyt senttiin...15 min kuluttua lähdinkin sitten synnytyssaliin hengittelääm ilokaasua mutta se ei auttanut mitään. oli tosi kipeä niistä supistuksista, mutta onneksi tiesin että kohta koko touhu olisi ohi. 1.10 olinkin jo 6 cm auki ja sain spinnaalipuudutuksen. oli niin ihana kun kipeät supistukset oli heti poissa ja pystyin keskittymään lepäämiseen ja lähenevään ponnistukseen. 2.02 multa puhkaistiin kalvot ja olin jo 10 cm auki. Ponnistus vaihe kesti 4 min ja poika syntyi 2.47. Tällä kertaan minua ei tarvinnut ommella ollenkaan. Poika sai 9/9 pist. ja pääsi heti paidan alle imemään rintaa. Synnytys meni oikein mukavasti ja olin tosi hyvä kuntoinen, ihan kun en olisi synnyttänyt ollenkaa. Sairaalasta päästiin eilen pois ja kotiutuminen on alkanut ihan hyvin.



Mutta nyt pitää mennä vaipan vaihtoon.



pirpana1984 ja pikku poika 3 vrk

Täälläkin vaaleansinisiä uutisia, kun poika vihdoin ja viimein päätti tulla maailmaan su 14.9. viikkoja tuolloin tasan 41. Synnytys tälläkin kertaa (niinkuin esikoisestakin) oli tosi rankka ja vointi nyt onkin sitten sen mukainen.



Supistelut alkoivat la aamuna puoli viideltä. Vaikahtivat hiukan aamupäivällä. Sitten alkoi tulla limatulppaa ja puolenpäivän jälkeen supisteli 5 - 15 min välein. säännöllisiksi alle 10 minuutin välein tuleviksi supistukset muuttuivat 6 aikaan illalla ja 8 jälkeen menimme sairaalaan. Sairaalassa supistukset olivat todella tuskaisia, mutta onneksi epiduraali helpotti sitten tilannetta. Kun olin ydeksän senttiä auki kalvot puhkaistiin. Tästä alkoikin sitten takapakki. Tuo viimeinen sentti ei edennyt mihinkään ja lopulta kävi niin, että oltiin tultu takapakkia ja olin enää 8 senttiä auki. Itsellä alkoi epätoivo nousta, että taas käy niin kuin esikoisen kanssa, kun synnytys ei mihinkään edennyt. Itse olin jo valmis sektioon ja kätilökin oli jo varautumassa sektioon. Verikokeet otettiin ja veri tilattiin. Sitten lääkäri kuitenkin vielä halusi kokeilla yhtä lääkettä, joka kuin ihmeen kaupalla rentoutti kohdun ja avauduin 10 senttiin. Koko tuo odotusaika 8-10 cm välillä oli aivan hirveäää, koska paine ja ponnistamisentarve oli kova. Kun sitten vihdoin päästiin ponnistusvaiheeseen, venähti se puolentoista tunnin mittaiseksi. Lopulta vauva oli ihan suuaukolla mutta ei vain tullut ulos. Imukupilla vedettiin vauva ulos, eppari tehtiin ja lisäksi repesin. Suloinen poika syntyi sunnuntai aamuna klo 5.42. Menetin verta yli litran, enkä koko sunnuntai päivänä pysynyt tolpillani. Sain 2 pussia punasoluja ja vasta su illalla pääsin suihkuun. Nyt hb oli noussut 100 ja syön Obsidania suun kautta. Alapää on mielettömän kipeä. Särkylääkkeen voimalla mennään, 3 yöhön en ole nukkunut ja uimarenkaan päällä istutaan. Päivä päivältä varmasti parempaan suuntaan.



Vauva onneksi voi hyvin, nukkuu ja syö. tykkää syödä putkeen muutaman tunnin ajan ja sitten taas nukkuu useamman tunnin.



Onnea myös kaikille muille synnyttäneille ja voimia vielä odottaville



Elohelmi ja suloinen peikonpoika Jarkko 2vrk

Painoa 3 600g ja pituutta 54cm. Pipo 35.



Onnellinen Elohelmi

helpottavaa kuulla, että on muitakin kärsimättömiä =). Ja itsellä kuitenkin vielä parin viikon matka LA:aan.



Onnea hurjasti kaikille vauvansa jo tavanneille! Kyllä käyp katteeks.



Vieläkään ei ole mitään supisteluja, vähän vaan menkkamaisesti jomottaa selkää ja alavatsaa. Taitaa mennä ainakin se pari viikkoa. Öisin tosin heräilen vähän väliä vessaan, koska pienikin määrä tavaraa rakossa saa aikaan kivut alavatsalla. Onkohan vauvan pää jo laskeutunut ja on alakerrassa ahdasta?



Tässä vaiheessa olen hirmu huolissani vauvasta. Kaikki raskauden aikaiset jutut tulee mieleen. Erityisesti keväällä sairastettu ankara mahatauti mietityttää, että vahingoittiko se pientä jotenkin kun oli silloin vielä herkässä vaiheessa kehitystä. Ähhh...tiedän ettei kannattaisi pohtia, mut minkäs sitä itselleen mahtaa. Sekin ahdistaa, että vauva on pää alaspäin ja minusta tuntuu, että joka kumartuminen taittaa sen niskan tms. Kyllä... olen menettämässä varmaan lopunkin järkeni.



Ihanissa, kamalissa loppuaatoksissa

minipanda & pikkumini 38+0

Elikkä meidän pieni "Elviksemme" Näki päivänvalon keskiviikkona 10.9 klo 8.26-

suunnitellulla sektiolla.



Mulla iski niin kova paniikki viime metreillä, että lääkäri katsoi parhaaksi lääkitä mut diapamilla. Johtuneeko tästä, että muistikuvat ovat hieman sumuiset..

Ihana muisto on kuitenkin se kun kuulin kirurgin sanovan "älähän nyt vielä huuda kun et ole vielä maailmassakaan" Sen päälle kun kuulin vielä, että tyttö sai 9 pistettä olo oli tosi helpottunut. Tällä pienokaisella ei ollut hapenpuutetta niinkuin isosiskolla!



Tyttäremme on tasan 50cm ja paino oli 3.7kg. Paino putosi 3.3kg, mulla ei oikein tuo maito ole noussut rintoihin, Tyttö oli myös aika laiska imemään. Lauantaina päästiin kotiin. Silloin tytöllä jo silmät kellerti vähän, mutta bilirubiini arvot oli matalat. Pyysin kuitenkin kontrolli labraa maanantaille ja olihan ne lähteneet nousuun! Nyt sitten oltiin sinisen valon alla vuorokausi ja mulla on aivan eri tyttö! Kyllä meidän neidistäkin luonnetta löytyy.



Valon alla kun ei voi imettää, vaan kaikki piti tehdä sen alla (vaipanvaihdot jne.) niin tyttö tottui tuohon pulloon. Tänään tappeli oikein urakalla tissiä vastaan, joten annoin pulloa. En raaskinut huudattaa just kotiin päässyttä, mutta huomenna aion käydä taistoon imetyksen puolesta!!!



On ihanaa kun tuo pieni on maailmassa.. Ihaninta on ollut seurata kun tuosta miehestäni on tullut aivan pönttö.. ; )



Onnea kaikille lapsen saaneilla. Ja vielä odottaville; koettakaa jaksaa. Pian on teidän vuoro!!!