Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Huono synnyttäjä?

02.09.2008 |

Onko täällä muita, joilla on mahdollisesti vauvan yliaikaisuus (rv+40) ja synnytyksen käynnistys odotettavissa, kun vauva vaan ei suostu syntymään? Miten näistä viimeisistä viikoista oikein selviää ja tunteeko kukaan muu huonommuutta siitä, että synnytys ei lähde itsestään käyntiin?



Mulla on laskettuun aikaan kolme päivää, mutta nyt jo on iskenyt hirveä alakulo, että minä en taaskaan saa tätä lasta täältä omin voimin :( Esikoisen synnytys käynnistettiin yliaikaisuuden perusteella rv41+4, vaikka rv30 olin jopa pari päivää tiputuksessa ennenaikaisten supistusten vuoksi ja ennenaikaisen syntymä vaara oli koko loppuraskauden olemassa. Tässä raskaudessa ennakoivia supistuksia on alkanut tulla vasta rv36 alkaen, mutta mitään ihmeitä ne eivät ole kohdunsuulla tehneet (rv37 kanava täysimittainen, ulkosuu sormenkärjelle auki). Nyt nämä ennakoivat supistukset alkaa jo tehdä kipeää ja niiden takia jää välillä nukkuminenkin väliin, mutta mahtaneko saada mitään edistystä aikaiseksi tuolla alhaalla. Alan jo epäillä, että mulla on jotenkin tosi huono kivun kestokyky, kun kipuilen viikkokausia ja mitään ei silti tapahdu. Jotenkin on nyt sellainen olo, että minä olen varmaan tämän planeetan huonoimpia synnyttäjiä, kun synnytykse t eivät käynnisty itsestään ja varmaan olen jo heti alkumetreillä epiduraalia ruinaamassa ja pahimmassa tapauksessa vauva taas joutuu kärsimään ja syntyy huonovointisena :_|



Nyt olisi kyllä kaikki mahdollinen kannustus tarpeen.



Tällaisin aamuyön ajatuksin,



Mörötin rv39+4

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
02.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä nyt suotta murehdi että huono synnyttäjä olet.. Jos sinulla yksi lapsi niin ethän tiedä miten toisen kanssa käy.Eka yli toka voi syntyä huomenna tai viikon päästä. Tiedän todella miltä sinusta tuntuu, itse 40+2 ja juuri herännyt aamulla kello 4.00 toteamaan että nyt supistelee ja sitten ne kuitenkin loppuu klo 6..

Minulla kaksi aikaisempaa synnytystä 04 ja 05, molemmat käynnistettiin. Esikoinen 40+1 ja kakkonen 39.. ja minustakin tuntuu nyt että mun kroppa ei osaa enää toimia luonnollisesti kun normaalia toimintatapaa jo kaksi kertaa järkytetty cytotec käynnistyksellä, MUTTA kaiken tämän omankin aamuisen pohdinnan jälkeen totean, että kyllä se sieltä jollain tulee..



Olen asettanut erityispyynnön ettei tätä vaavia käynnistetä ja aion päätöksessä pysyä tasan viikkoon 42 asti (tietysti vauvan vointia seuraten), ja sitten saavat tehdä mitä haluavat.. ja totean että minun vauvat ne ei halua oksitosiinia tuottaa supistelujen tuottamiseksi..



Tämä kaikki vain viimeisillään olevan kiukkuisen äidin aamuyön pohdintaa, mutta et siis ole yksin!! Kyl ne tulee..ja ei olla yhtään huonoja. :D :D

Vierailija
2/2 |
02.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla käynnistettiin synnytys rv 41+5. Siihen mennessä ei ollut ollut ensimmäistäkään supistusta. Sitä paitsi lapsen arvioitu paino oli <2500g ja lapsivettä oli vain nimeksi. En edes omilla ponnistuksilla saanut lasta ulos loppujenlopuksi, vaan heikkojen ponnistusten ja lapsen sydänäänten laskun vuoksi jouduttiin imukupilla vetämään ulos.



Kyllä siinä aika hyvin menee usko omaan kykyyn synnyttää. Ja kuten sinäkin, uskon olevani todella kipuherkkä. Supistukset sattui ihan helvetisti enkä olisi millään pärjännyt ilman epiduraalia, senkin vaikutus loppui hyvin nopeasti, ja silloin supistukset olivatkin jo kahta kauheampia eikä uusi annos epiduraalia auttanut.



Nyt olen 11. viikolla (tai jotain sinne päin) raskaana, ja pakko sanoa että välillä mietityttää. Kun en edes viime raskaudessa saanut omaa lastani itse synnytettyä, pienen pientä sellaista, miten tässä raskaudessa? Entä loppuuko lapsen kasvu taas ennenaikaisesti ja lapsivesi katoaa (ei edes tihkunut. se vain hävisi)? Mitä jos lapsi ei taaskaan halua ruveta syntymään itsestään? Mitä jos lapsi on taas ahdingossa enkä saa sitä omin voimin ulos? Mitä jos se ahdinko tällä kertaa johtaakin johonkin pahempaan?



Salaa melkein toivon että lapsi tai istukka olisi sellaisessa asennossa että pitäisi tehdä sektio (toki kuitenkin niin ettei lapsella ole mitään hätää siellä kohdussa). Tätä en tosin edes täysin tunnusta itselleni. Jos ei kunnon syytä löydy aion kuitenkin tehdä parhaani saadakseni lapsen maailmaan alakautta. Mutta pelottaa kyllä, kieltämättä. Aika paljonkin. Yritän vain olla ajattelematta asiaa parhaani mukaan. En ole edes uskaltanut vielä käydä läpi viime synnytystä kunnolla.



Minulla ei ole lohtua sinulle, ei ole sitä edes itselle. Kaiken myötätuntoni saat kyllä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla