Miten 1-vuotiaasi on pärjännyt päiväkodissa?
Etukäteen jo mietin ja kauhistelen, kun joudumme vuodenvaihteessa laittamaan lapset, tuolloin 1v ja melkein 3v, hoitoon. Todennäköisesti he menevät päiväkotiin, mikä on esikoiselle varmasti tosi hyvä vaihtoehto, mutta kuopuksen pärjäämistä mietin.
Yritämme järjestää niin, että hoitoajaksi tulisi alle 7h, veisin lapset noin 9-10 aikaan ja mieheni hakisi 15-16. Vaikka hoitopäivä tulee olemaan suht lyhyt niin silti mietityttää.. Vaan kun vaihtoehtoja ei ole, niin näin on mentävä.
Joten kokemuksia, kertomuksia siitä miten noin 1-vuotiaat (ja äidit ja isät) ovat päiväkodissa pärjänneet!
Eena
Kommentit (2)
vuosi sitten vein 11kk poikani ja 4v. tyttöni päiväkotiin ja jännittelin etukäteen kuopuksen pärjäämistä. Päiväkodissa on vain yksi ryhmä kumpaakin (0-3v ja 3-5v.) eli lapset ovat eri ryhmissä.
Uskomatonta mutta totta - kuopus viihtyi heti alusta alkaen. Siellä on paljon tekemistä, uusia leluja ja uusia virikkeitä. Pienten ryhmässä on enemmän hoitajiakin lapsia kohden (ryhmässä max.12 lasta joista ehkä 8 yhtäaikaa hoidossa - sekä 3-4 hoitajaa) eli syliin pääsi aina kun tahtoi (päiväunillekin nukuttaminen sylissä ensimmäiset kuukaudet) Lisäksi vielä imetin joten senkin puolesta jännittelin. Mutta kaikki meni tosi hyvin ja ainoat sopeutumisongelmat oli esikoisen 4v. kanssa.
Eli älä huoli. Tietysti on lapsen luonteesta kiinni miten viihtyy, mutta meillä mennyt tosi hyvin. Toki sitten kun haen heidät hoidosta saattaa ikävä puskea pintaan kiukkuisuutena, mutta aina tädit on sanoneet ettei päivän aikana ole ollut mitään suruja tai ikävää. Pienillä se kiukun näyttäminen silloin on heidän tapa kertoa että oli kurjaa olla erossa. Mutta sitten vain rauhallinen hetki läheisyyttä ja rakakkautta, niin se helpotta aikaa myöden. Aika pian meidän pikkuinen viiletti heti päiväkotiin päästyään riemuissaan lelujen ja kavereiden luokse. Hei heit saattoi vain huiskuttaa kauempaa. Enemmän sitä vanhempia suretti, ettei pusua edes saanut ;D
Alussa me nukuttiin kainalokkain hieman enemmän - halusin kompensoida sitä fyysistä eroa, että ainakin sitten kotona saa olla aina lähellä jos haluaa. Pikkuhiljaa sekin on jäänyt. Ja imetystäkin jatkoin vielä vuoden päiväkodin aloittamisen jälkeen.
Pienille olisi hyvä jos pääsisi pieneen päiväkotiin, mutta kyllä niissä isoissakin on pienemmät ryhmät ja riittävästi hoitajia. Miedän poika oppi vasta 1v.1kk kävelemään joten tietysti ulkona olemiset oli kurassa rämpimistä (syksyllä) tai vaunuissa istumista, mutta heti kun itse lähtevät liikkeelle, niin pihallakin pääsee enemmän puuhaamaan. SEn olen huomannut, että vauvat jotka ei kävele, tuppaa istumaan ainakin iltapäivällä vaunuissa katselemassa muiden puuhia kun ei enään jaksa konttailla ja istua maassa. Ulkona hoitajat ei aina ehdi pitämään niitä pienimpiä sylissä joten käytännön syistä näin se menee.
Onnea hoitoon menemiselle!
Elokuun alusta on 1v1kk ollut päiväkodissa. Hieman itkee vieläkin kun jättää, mutta lopettaa jo ennen kuin ehdin poistumaan paikalta. Tällä viikolla hänellä ei ole ollut hiukkaakaan kiirettä kotiin vaan haluaa jäädä leikkimään vaikka ilman äitiään, eikä ryntää luokseni kuten vielä viime viikolla. Melkein joudun viemään itkien kotiin, hieman harmittaa, mutta hyvä kun viihtyy. Paremmin tämä aloitus siis sujui kuin mitä arvasinkaan.