Kasvatusohjeita jotka todella toimii? Poika kohta 3v.
Uhmaikä on, vaihtelevasti menee välillä hyvin, välillä taas on niin kamalaa.
Ei tottele, kitisee koko ajan, riehuu, juoksee, hyppii jatkuvasti. Ei osaa rauhoittua oikein koskaan niin että leikkisi todella jotain, lähinnä heittelee luluja, rikkoo niitä, kiipeilee " pitkin seiniä" . Ottaa leluja toisten kädestä (kaverit ja pikkuveli 9kk), kiusaa (ei sentään tahallaan satuta fyysisesti) jne. Ulkoilu ei auta poistamaan näitä riuhumisia.
Kannattaisko nyt ottaa käyttöön ns. kovat otteet eli vaikka noudattaa supernannyn ohjeita vai relata, antaa toisen riuhua??
Entä lelujen siivoaminen? Siivoaako lapset teillä, vai vanhemmat vai aina yhdessä? Poika osaa kyllä siivota jälkensä, on tehnyt niin oma-aloitteisesti jo reilun vuoden mutta nyt ei halua.
Tarviiko tämmöinen lapsi vain hellyyttä, syliä ja ymmärrystä? Riittääkö se mihinkään?
Poika ei selvästi viihdy itsekään omissa nahoissaan kun koko ajan pitää riuhua.
Meillä ei ole sattunut mitään muutoksia, no veli tosiian syntyi kesällä.. Yritän antaa aikaa esikoiselle, luetaan, tehdään palapelejä, jutellaan.
AUTTAKAA nyt, tämä perhe on ihan onneton :(
Kommentit (5)
Meillä poika jolla ikää 2v9kk ja uhma selvästi laantumaan päin. Luin tuon otsikossa mainitun kirjan, ja meiltä poistui jäähy ja rangaistukset kokonaan ja kas kummaa, uhmakin hiipunut lähestulkoon olemattomiin :) Kiitokset Andinalle ja Annivannille vinkeistä!
Meillä tosiaan oli myös tuota riehumista, tavaroita ja leluja vaan heiteltiin, ei leikkinyt ilman ohjausta mitään, pikkuveljeä(7kk) kiusasi koko ajan, vei tavarat kädestä jne. Nyt ollaan siirrytty ' keskustelevaan' kasvatukseen ja keskitytään siihen mitä omat teot saavat muissa aikaiseksi. Tuleeko kaverit/äiti/pikkuveli surulliseksi, iloiseksi jne omasta käytöksestä. Ja meidän pojalla uhma laantunut todella merkittävästi. Lelut ei lentele enää ollenkaan niin usein kuin 2 viikkoa sitten, pikkuveli saa olla paremmin rauhassa ja nukkumaan mennessä minä en ole enää nyrkkeilysäkkinä.
Itse olen vastikään löytänyt AP:n, ja ihan vihreä vielä, täällä oli muutama viikko sitten pitkä keskustelu Jäähyistä ja muista rangaistuksista, koita etsiä se haulla.
Meillä uhmaa esiintyy oikeastaan vaan bussipysäkillä nykyään, ja tosiaan, tylsäähän siellä onkin odotella.........
" kovat konstit" käyttöön! Sitähän se vanhemmuus on. Osoittakaa selvästi lapselle mitä on kiellettyä ja mitä sallittua.
Lapsella voi olla kotona sekä tiukkakuri että valtavasti syliä! Muista se!
kirja nimeltä
" Unconditional Parenting" , kirjoittaja Alfie Kohn.
tai
" Viisaat vanhemmat" , kirjoittajaa en muista.
Voit saada paljonkin apua!
Meilläkin ovat nuo super nanny -tekniikat olleet käytössä jo kauan ennekuin moisia ohjelmia esitettiin - mutta kun vähän aikaa sitten luin kirjan Tulistuva lapsi, avasi se ainakin minulle taas ihan uuden ajatusmaailman, etteivät nekään konstit ole ihan oikeita kaikille lapsille. Ehdottomasti niitä kannattaa kokeilla, mutta koko ajan kuulostellen ovatko ne sopivia keinoja juuri sinun lapsellesi, eli onko niistä enempi hyötyä vai haittaa. Ja tuota mainitsemaani kirjaa suosittelen kaikille vanhemmille - tekijää en nyt muista, mutta se löytyy varmasti kirjan nimellä netistä.
mutta ymmärtääkseni rajat näytetään lapselle tässä iässä koska myöhemmin se on valtavan paljon vaikeampaa (tiedän senkin....omat lapset vs. naapurin lapset).
Itse olen tykästynyt opuksiin Saara Kinnunen: Anna mun olla lapsi (Suomalainen.com 9,95¿ n. puoli vuotta sitten. en tiedä löytyykö vieläkin) sekä Keijo Tahkokallio: Myönteinen ajattelu lasten kasvatuksessa, miten sanotaan EI myönteisellä tavalla.
Muutenkin nojaan kasvatuksessani noihin Tahkokallion teeseihin, kun ovat niin maalaisjärkisiä ja helppoja ymmärtää ja meillä näyttää toimivan kyllä hyvin kolmen lapsen kanssa.
Tsemppiä hommaan ja paaaljon hermoja :-))