Hoitoonvientihelvetti
Hei,
meillä on nyt 2,5 vuotias tyttö, joka on ollut hoidossa reilut puoli vuotta. Teen osa-aikaista työtä, joten tyttö on hoidossa keskimäärin 15 pv kuukaudessa. Muutamaa viikkoa lukuunottamatta hoitoonvienti on yhtä tuskaa. Lapsi itkee jo herätessään tai viimeistään autosta noustessa. Nyt loman jälkeen aivan hysteerisenä viikon hoidossa olon jälkeen. Haluaisi vain jäädä kotiin.
Päivät menevät hyvin ja hakiessa hyvantuulinen on on ollut mukava päivä. Mikä mättää?
Tyttö on ainut lapsi, emmekä ole ehkä rutiineja rakastavampia vanhempia, mutta ei mitään yletöntä ymmärrystäkään. Tyttö on aina ollut vaativa ja temperamenttinen ja äidin tyttö.
Olen keskustellut hoitajan kanssa, eikä ongelmaa ole kuin tuo muutama minuutti jätön jälkeen. Samoin olen keskustellut hoito-ohjaajan kanssa -eikä hänkään nähnyt esim. hoitopaikan vaihtoa ratkaisuna. Hoitaja on monen taholta suositeltu ns. hyvä hoitaja.
Tytöllämme ei kuitenkaan ole muodostunut oiken läheisiä välejä kenenkään kanssa- vaikkakin lomalla puhui kovasti hoitoon menostta ja kavereista siellä, mutta nyt ei sellaisesta enää tietoakaan.
Äiti uupuu kohta ja jää kotiin!!
Kommentit (4)
Ihan vain omaa oloasi ja hoitoonvientiä helpottaaksesi voisitko ajatella, että tekisitte esim. viiden ruudun ruudukon, johon lapsi saisi tarran, kun on reippaasti mennyt hoitoon? Reippaasti voisi olla esim. se, että pukee " itse" eikä karju herättyään tmv.
Meillä hankalat nukkumaanmenot saatiin aisoihin tällä systeemillä suurinpiirtein tuossa iässä. Meillä oli ekassa ruudukossa kymmenen ruutua ja kun ne tuli täyteen, sai vielä pienen lahjan (kirjan). Seuraavassa ruudukossa oli 20 ruutua, sen jälkeen ruudukkoja ei tarvittu.
Voi nimittäin olla, että hankalasta hoitoonmenosta on tullut " rutiini" lapsellesi. Eli kuuluu päivään olla itkuinen ja huutaa hoitoon mennessä.
Voisiko myös ajatella, että lapsella olisi jokin oma vastuualue aamulla ennen lähtöä. Esim. saa valita vaatteet kahdesta äidin esivalitsemasta. Tai ottaa jonkin extralelun tai -kirjan mukaan?
Tuon ikäisenä ei oikeastaan monillakaan lapsilla ole sitä " parasta kaveria" , vaan leikit on usein yksittäisleikkejä toisten rinnalla.
Olisiko mahdollista, että lapsella olisi hoidossa jokin lempilelu, joka asuisi siellä hoitopaikassa ja hän saisi aina aamulla lähteä sen luo.
Tässä muutama ajatus...
Meillä on samanikäinen tyttö, joka on tavallisesti todella innoissaan, kun pääsee päiväkotiin. Paitsi - kun on uhmaikään kuuluvat " tahtoviikot" meneillään, ei mikään ehdotettu sovi neidille ainakaan ennen kuin asiaankuuluvat protestit on ilmaistu:) Vaikka sitten lopulta menee ihan mielellään.
Meillä on aina lapselle puheltu päiväkotiin menosta kivana asiana, on kavereita, pihaleikkejä, keinuja jne. ja luulen, että sillä on saatu aikaan ainakin toistaiseksi se, että ei ajattele " joutuvansa" hoitoon. Ja sitten on selitetty, kuinka äiti ja isä menevät töihin ja lapsen " työ" on päiväkoti. Hankalina aamuina on auttanut, että saa ottaa mukaan kotoa kirjan, lelun tms. jonka valitsee itse. Päiväkodissa myös odottaa oma unilelu, jota lapsi mielellään menee hoivaamaan. Mitä siis ajan takaa - kannattaa tarkistaa, ettei itse vaan heijasta omaa hoitoonvientistressiään lapseen, se voi tulla huomaamatta ja etenkin, jos on jo hankalia kokemuksia.
Kesäloman jälkeen ekalla viikolla meilläkin päiväkotiin jääminen on ollut hieman takkuilevaa. Uskon sen johtuvan siitä, että siellä ei ollut " lempihoitajaa" ja niitä samanikäisiä kavereita, joiden kanssa on eniten tullut tutuksi. Tämän ikäiselle siis alkavat jo merkitä kaveritkin jotain.
Piti vielä jatkaa, että yritän muistaa aina edellisenä iltana kertoa lapselle, onko päiväkotipäivä tulossa. Uskon, että auttaa, kun lapsi tietää jo herätessä, että tänään mennään hoitoon.
Kannattaa tosiaan kokeilla jonkinlaista lahjontaa. Meillä on käytetty tarrapalkintoa monessa asiassa. Lapsella on tarrajuliste ja -vihko, johon kerää palkintonsa.
Voi kun tuntuu pahalta lukea tällaisesta. Minusta tuntuu jo tämän aamuisen ensimmäisen aamuitkun jälkeen ihan hirveältä. Sinulla tätä on jatkunut jo noin kauan, joten voin vain ottaa osaa ja ymmärtää miten kamalalta sinusta tuntuu! Toivottavasti tilanne helpottuu.