*Marraskuisten uusi viikko*

Tyttö on vielä unten mailla, toivottavasti kohta herää niin päästään lähtemään kaupunkiin. Ajattelin nyt vihdoinkin käydä ostamassa gracon matkarattaat. Ja kaverin tytölle 1-vee lahja.



Hmmmmm... mistäs täällä oli juttua; kananmunia en ole vielä antanut, mutta varmasti siitä saa hyvän aterian aikaiseksi, eikä silloin lihaa tarvita. Ja puhihaa, kannattaa maistaa sitä puuroa, kyllä mä oon antanut, vaikka onkin ollut avattuna pari päivää, jos on kylmässä säilytetty.



Meillä tyttö ei taputa, eikä heiluta, eikä sano sanoja. Karhukävely on alkanut tulla kuvioihin ja nousee seisomaan tukea vasten jo aika hyvin, tosin vasen jalka tuppaa olemaan kummallisesti sestessä. Jalkapöytä lattiaa vasten, hassun näköistä :)



Täytyis kans hankkia jotain kehittävämpää lelua, kun ei vauvalelut oikeen enää kiinnosta neitiä. Kaikki, missä on joku nappi jota voi painaa on kivoja tai sitten palapelin palat ja keittiön työvälineet kiinnostaa tällähetkellä.



Miehellä on kauhee moottoripyöräkuume, hokee vaan sitä jatkuvasti. Ja mua ei oikeen nappaa, on aika tyyris harrastus, varsinkin vakuutukset. Eikä sillä ees voi mennä koko perheen voimin. No, jonskun jutuista päätellen ajelu on varmasti mukavaa..



Kiinteitä ei uppoa ja kun ei päivällä syö niin yössä heräillään sitten useaan otteeseen syömään. Maito vaan kelpais, ens viikolla on neuvola niin tietääpä sitten onko kasvanut. No marjoja olen antanut ja ne kelpaa hyvin, siis vadelmat, viinimarjat ja karviaiset.



Imetystä lopettelen minäkin, neiti kanssa vierottaa itseään. Hymyilee, mutta ei ime rintaa. Pari kertaa on purrut, mutta nenästä kiinni ja sanonut, että äitiä sattuu niin on uskonut :)



No nyt siellä heräillään kun höpötystä kuuluu. Heissan!

Johan taas heräiltiin viimeyönä, sit kun poikanen nukkui vihdoin nii en enää saanut unta kun mies kuorsas. Koitin sitä töniä olemaan hiljempaa, mut kun ei tuntunut tehoavan niin mä läksin. Otin peiton kainaloon ja kömmin toiseen huoneeseen patjalle nukkumaan. Siellä sain pari tuntia ihanaa sikeää unta.



Nukkuiskohan sitä muutenkin paremmin jos kohtapian siirtäisi poikasen omaan huoneeseen nukkumaan. Ei heräisi ihan pieniin ähinöihin. Toisaalta siks en oo vielä siirtänyt, kun poika heräilee kuitenkin monia kertoja yössä, niin en tiedä jaksaako sitten koko ajan rampata huoneesta toiseen. Siinä saattais mennä täysin omat unet ja hermot sitten harakoille. Kuinka monen vauveli nukkuu samassa huoneessa? Kuinka monen vauva nukkuu omassa huoneessaan? Galluppia.



Äitykkä. Juu kerroin kun poika oppi taputtamaan :) Vilkuttaa ei ihan vielä osaa, vaikka oon aina välillä näyttänyt mallia. Ihana teiän pikkuisen se Jee-juttu kädet ylhäällä! Laittoi hymyilyttämään :D



Yökyläilyistä oli puhetta. Mein poika ei oo vielä ollu yökylässä. Ei oo oikein helpolla sellaista paikkaa, mihin voisi edes mennä yökylään. Ehkä joskus siskoni luo, vaikka hänelläkin on aika paljon omia menojaan ja juttuja. Tai sitten ehkä joskus serkkujensa luo, siis miehen veljen tykö. Siinäpä ne mahdolliset vaihtoehdot taitaa ollakin.



Sapiina. Noin kolmen tunnin välein mäkin annan pojalle ruokaa.



Peltopyy. Meillä on kans nukahtaminen piiiitkä projekti. Ei sitten millään meinaa nukahtaa, vaikka olisi ihan väsynytkin. Koko ajan pitää vain kontata ja kiivetä, vaikka silmät puoliksi kiinni. Eilen taisi mennä puolitoista tuntia nukuttamiseen. Hohhoijaa.



Olisko jollain hyvin neuvoja miten tuon saisi helposti nukahtamaan?:) Ei nukahda enää ees itekseen pinnasänkyyn. Pienempänä tarvi vain viedä pinnikseen, siellä nuhjas vähän aikaa ja nukahti. Nyt tulee huuto jos jää yksin. Täytyy olla vieressä ja sit se on sitä pungertamista tunti puolitoista ennenkuin hyytyy. yleensä tulee siltikin yhdet tai kahdet pienet väsyitkut. puuh. mitenhän tää on niin vaikeeksi mennyt, olenkohan opettanut jotenkin huonoille tavoille. joku unikouluko tässä tarvisi pitää, huudattaan en kyllä ala. olishan se ihanaa jos nukkumaanmeno kävisi helpommin, eikä tarvis heräillä vähän väliä pitkin öitä. syökin vielä n. kolme kertaa yöllä ja päälle muut heräilyt. onko tämä vain vaihe nyt kun kovasti pitää liikkumista harjoitella, vai onko tämä vain huono tapa? apuva.



JonzQ. Meillä kans poikaa kiinnostaa kaikki vempeleet. Siis pleikkari, stereoitten napit, tietokoneen napit, kamera, puhelin, kaukosäätimet ja sähköjohdot.



Auringonkukka. Johan oli teilläkin ilta. Ei sitä aina tiiä pitäisikö itkeä vai nauraa :)



Meillä ei oo vielä tietoakaan tissistä vieroittamisesta. Hyvin kelpaa pojalle vielä, mikä on ihan kiva. Kaksi hammasta on, mut ei oo onneksi alkanut vielä niillä tissiä puremaan. Tosi terävät ne kyllä on! Kun sais noita yösyöntejä vaan vähemmälle...



Vauvalelut alkaa myös menettää kiinnostusta. Pitäisi kai kohta hankkia jotain uusia, toisaalta niitä kyllä varmaan kertyy 1-vuotislahjaksikin. Mimmosethan lelut sopis tämänikäisille? Mitä teillä on käytössä?



Tämmöiset aamuhöpinät tällä kertaa. Ajattelin ehkä olla reipas tänään, ja käydä pesemässä loput matot tuolla mattolaiturilla. Uikkari päälle niin saa vähän aurinkoa samalla :)



Gerda

kyllä kuulkaa aika menee nopsaan nyt kun on työt alkaneet, ei ois voinu uskoa tuntuu ettei mitään ehi eikä aikaa jää mihinkään..mutta nytkun teemu jäi iskän kans kotiin niin voi mikä kehityspyrähdys onkaan tapahtunut, istuu ja ryömii ja melkein konttaa ja meneekin lujaa. viime viikollahan ei ruoka oikein maistunu niin nyt tuntuu ettei ehi tarpeekis lapikoida sapuskaa suuhun, siis kokoajan tuntuu olevan nälkä. jokunen yökin tässä meni oikein mallikkaasti, mutta vime yönä taas vaihteeksi meni syömisen piikkiin, saas nähä miten ens yö(ite oon töissä ja poitsut täällä keskenään).



teemu e oo ollu vielä yökylässä kertaakaan eikä oikein kunnolla hoidossakaan, valitettavsti ei oo paikkaa mihin viedä, muuten kyllä taatusti oisin jo vieny. mistäs muusta olikaan puhetta, unohtu jo...voi ei, ei tässä päässä pysy mikään asia minuuttia pidempään. toi pikku tutkija kyllä ehtii sen kymmeneen paikkaan nykysin(tarttis vissiin alkaa laittaan noita tavaroita vähän pois).



ai niin joku kysy siitä nukkumisesta, meillä teemu nukkuu edelleenkin meidän huoneessa(ku tässä asunnossa ei oo muuta vaihtoehtoa..GRR...)mut oon onneksi oppinu jo olemaan olla välittämättä ihan kaikesta ähinästä. niin ja toiveissahan on omakotitalo(ei kai sittenkään upouusi paketti vaan vanhempi oktalo, mut pääasia että tilaa tulis)ja pitäkää nyt peukut ja varpaat pystyssä että saatas asuntoasiat järjestykseen. nimittäin tässä ois hyvät mahikset tehä vaihtarit näitten asuntojen kanssa(tosin me ollaan nähty se oktalo vasta päältäpäin mutta näytää OIKEIN kivalta)ja jos onnistus noin niin oishan helppoo ja kivaa..mut nyt on mentävä iltatoimiin ja sitten töihin

Hyvin nukuttu yö takana! Taisi olla ensimmäinen yö kolmeen kukauteen, kun nukkui heräämättä klo 20-05.30! Ihana olo itselläkin, kun jaksoi nousta virkeänä :)



Meillä Onni nukkuu samassa huoneessa meidän kanssa. Ei olla edes suunniteltu omaan huoneesees laittamista. En tiedä, koska siirtyy pois meidän makkarista. Sen suhteen mulla ei ole kiire.



Meidän imetys on saanut vähän toivon kipinää. Eilen Onni suostui tissittelemään aamulla, päivällä ja illalla! Täytyy katsoa miten tilanne tästä kehittyy.



Nyt torkuille kundin kaikkuun :)

Meilläkin mukava lempeä yö takana,ukkeli nykäs 11h yhdellä heräämisellä,oliskohan osasyynä vilkas lapsiperhe,joka oli iltakylässä(1,3v ja 3v.)

Lueskelin äsken vanhoja vauvalehtiä ja poimin sieltä kauniin kirjoituksen,tuli ihan mieleen se Noeman kirjoitus,kun nukkuvaa lastaan ihailee.



" Nukkuva lapsi on erityisen kaunis.

Ehkä se on silkkiposkiin unessa nouseva vieno puna,hiljaisuudessa täydellisenä näyttäytyvä viattomuus tai ajatus siitä,että unten mailla

lapsi on kuin suojassa ja turvassa kaikelta pahalta.

Jotain kovin koskettavaa näyssä on.

Ehkä siihen sekoittuvat aikuisen omat ajatukset ja hartaat toiveet hyvästä:

Nuku lapsi, nuku ja kerää voimia pitkälle tielle, joka edessä odottaa."



Kaunista ja syväunista keskiviikkoa teille!

Jahas, meillä herättiin viime yönä piitkästä aikaa 2 kertaa syömään. Tosin Anni nukahtikin jo klo 20 yöunille, että arvasin asian jo illalla.



Annoin Annille eilen ekaa kertaa " samaa ruokaa" kuin mitä itse syötiin. Tai siis erotin Annille ruuan ennenkuin lisäsin ruokakerman ja mausteet. Vähän muusasin kanaa ja pastaa sauvasekottimella. Tuli vähän paksua, ja neiti jätti syömättä :( ja minä olin innoissani lapselle ruokaa laittanut, että nyt saa samaa kuin mamma. Noh, paremmalla onnella myöhemmin...



Anni ei vielä yksin ole yökylässä ollut. Meillä ei lähellä olekaan ketään kelle vois edes viedä... tai siis kehen luottasin niin paljon, että voin luottavaisin mielin jättää. Niin ja kun toi tissityttö syö vielä yöllä...



Anni on ruvennut nauramaan kun sanon ennen imetystä. Otatko tissiä/maitoo? Näyttää ihan malttamattomalta... hassu juttu, kun vielä jokin aika sitten kiukkus tissille aina välillä.



Mitäkähän piti kommentoida... mikään ei tässä päässä pysy! Noh, palailen jos muistuu taas mieleen.



On muuten ihanaa, kun on pilvinen sää. Satas vielä vettä!



Hertta ja Anni aurinkoinen

Meillä Noora oli sunnuntaina ekan päivän iskän hoidossa kun minä menin 9h töihin. Noorasta tulikin isin tyttö :)

Neiti oli nukkunut 2 päiväunet ja syönyt hyvin joka aterialla ja muutenkin ollut kuin enkeli. Noora on ollut aiemmin vain 2h mummilla hoidossa, muuten ollut vain äitin kanssa.

Maanantaina ja tiistaina käytiin tutustumassa päiväkotiin ja koko loppukuu kans käydään muutamina päivinä viikossa tutustumassa. Noora on sit päiväkodin nuorin taapertaja ja hoitsut vaan tuumas että tulee paljon saamaan syliä ja huomiota muutenkin.



Muuten meillä menee ihan hyvin. Neitin vaan meinaa tapella joka-asiassa vastaan. olen nyt parina päivänä saanut ruoat päälle kun käsiä pitää heilutella joka suuntaan ja hihhuloida muutenkin. Ja suihku on parasta mitä noora tietää, voi sitä ilon kiljahduksia ja naurua :)

Noora ei vielä osaa taputta, mutta huiskuttanut on jo reilun kuukauden.

Meillä kans ei tykätä enää lastenleluista vaan sähköjohdot kiinnostaa.



Eipäs tässä kummempaa..



t.nia ja noora

onko jotenkin tavallista hiljaisempi viikko? noh, ihanat ilmat varmaan verottavat netissä notkujia. ja itse oon huomannut, että kun poika konttaa jo mennen tullen huoneesta toiseen, niin saa sen verran vahtia että eipä oo kauheesti aikaakaan tässä istuskella. paitsi on mulla kyllä jonkun verran siltikin, kun on mies nyt vanhempainvapaan lopulla/isyyslomalla, ni en oo yksin kaiket päivät kotosalla.



tamatu onnea taloasiaan, toivottavasti tärppää ja on ihana oktalo!



noemalle onnittelut hyvistä yöunista, ja onnin tissittelyistä. oon ymmärtänyt, että vielä mielellään jatkat imetystä jos vain sujuu? korjaa jos oon väärässä :)



ja sapiinalla kiva että teilläkin oli hyvä yö. olipas kaunis tuo kirjoitus nukkuvasta lapsesta, minkä laitoit. ah ja huokaus :)



hertta mäkin oon miettinyt et pitäis kokeilla soseuttaa pojalle pikkuhiljaa samoja ruokia mitä itekin syödään. siis sillon kun on jotain pojan ruokavalioon soseutettavaks kelpaavaa tehty. en oo vielä päässyt tuumasta toimeen vaan :D on se toisaalta harmi nähdä vaivaa ja laittaa toiselle ruokaa, ja sitten ei kelpaakaan. mutta kai nää vauvat vaatii vaan totuttelua useamman kerran että alkaa maistumaan.



nia kiva kuulla pitkästä aikaa teistäkin. hienoo, että kotona sujui hyvin töissä ollessasi. en tiennytkään että päiväkotiin voi mennä tollei tutustumiskäynneille monena päivänä. hyvä että on mahdollisuus nähdä paikat ja talon tavat etukäteen.



sitten omia kuulumisia. tänään oli poikasen 8 kk lääkärineuvola. tosin poika on jo lähempänä 9 kk kuin 8 kk. uudet mitat olivat 75 cm ja 10930 g. ei ihme että 74 vaatteet on jo pieniä, paitsi jotkut housut menee vielä. se on nyt 80:sten aika :) täytyy käydä laittaas tonne kasvupinoonkin noi uudet mitat. poika sai myös poliorokotuksen, ei itkenyt tällä kertaa lainkaan, meni tosi hyvin. ei sen kummempia tapahtunutkaan, semmoinen perusneuvolakäynti.



huomenna menen uuteen paikkaan juttelemaan masennuksen tiimoilta. kylläpäs taas jännittää. saa nähdä miten uni tulee.



gerda

On taas ollu jotenki niin paljo tekemistä, ettei muka oo ehtiny tänne. Lukenu oon kyllä :) Nytkin on kiirus joten jos äkkiä jotain...



Ollaan lähös Miron ja kummitätin kans kattoon uutta kirjastoo. Ja illal pitäs men avustajaks kun tääl kuvataan yhtä leffaa, HUI, mua jänskää :) Mut enempi mua jänskää hetken kuluttua oleva hammaslääkäri :( Pakko se kai kuitenki on...



Eilen oltiin leikkipuistos Miron ja hänen " tyttöystävänsä" kans. Tyttiksen äiti oli messis kans. Lapset rakasti keinumista ja kiikkulautaa, mut hiekkalaatikko sai Miron jämähtämään paikoilleen :O Hän istu siin paikallaan kädet ylhääl ja oli sen näköne " hyi, mitä tää kaikki on? tääl on tosi likasta!"



Nyt haisee niin paljo, et mun on pakko lopettaa :) Palailen varmaa huomenissa paremmal ajal. Enkä taas ehdi lainkaa ees miettimää mitä te ootte jutustellu... Noh, katsotaan sitä sitte huomenna :)



Lämmintä päivänjatkoa mamit ja mussukat :) -Jonsku-

Meidän touhottaja-Jesse täytti eilen 9kk. Ihan järjetöntä ajatella että enää 3kk niin herra täyttää vuoden, aika on kiitänyt kyllä valon nopeudella. Eilistä merkkipäivää vietettiin rannalla varjossa ja vähän järvessäkin, Jesse tykkää pulikoida ja roiskuttaa. Eilen merkkasi vähän reviiriäkin rannassa. ;-)



Meillä ei vielä taputeta eikä vilkuteta, tahtia kyllä lyödään pöytää tai vaikka äidin jalkaa vasten. Lelut ei täälläkään juuri kiinnosta. Kenkäteline tyhjennetään sen sijaan useamman kerran päivässä ja luonnollisesti kengät myös " putsataan" huolellisella maistelulla (yäk!). Laatikoiden ja kaappien alahyllyjen tyhjentäminen on kivaa, tiskikoneen tyhjääminen äidin kanssa on vielä kivempaa ja kaikkein kivointa mitä Jesse tällä hetkellä tietää on ovien aukominen ja sulkeminen. Tosin jää aika usein niiden ovien taakse nalkkiin ja sieltä sitten karjutaan ja lujaa. :-) Niin joo ja imuroimisesta Jesse tykkää myös todella paljon, nauraa hekottelee kun suuttimella imuroi pojan masua, kainaloita, varpaita jne. Imuria vasten nousee myös seisomaan ja kävelee tukea ottaen eteenpäin eli tarkkana täytyy olla ettei kisko pojalta jalkoja alta.



Noema: Mites tenttiin lukeminen edistyy? ;-) Hauska ilmaisu tuo huru-ukko, sopii kyllä Jesseenkin hyvin. :-) Muut illat tällä viikolla ovat kylläkin menneet huomattavasti helpommin. Tiistai-iltana pääsin vielä itse kavereiden kanssa kaupungille pörräämään (shoppailemaan, syömään...) ja mies oli pärjännyt täällä aivan loistavasti Jessen kanssa. Olivat peuhanneet hiekkalaatikolla ja sen jälkeen iltapuuro oli maistunut hyvin. Tyytyväinen, kylvetetty poika oli nukkumassa kun tulin kotiin. :-)



Gerda: Meillä on Jesse nukkunut kuukauden päivät omassa huoneessaan ja nykysellään meillä menee kyllä yöt tosi kivasti, yleensä kertaalleen pitää käydä vettä ja tuttia tarjoamassa mutta nyt on ollut jo muutama yö ettei Jesse ole herännyt ennen aamua kertaakaan. Välillä on ollut tosin huonojakin öitä ja kyllähän se vähän kettumaiselle tuntuu toisessa huoneessa ravata. Mutta pääosin meillä nukutaan nykyään paremmin kuin silloin kun poitsu tuhisi uniaan samassa makkarissa. Omat ihanat puolensa siinäkin kyllä... Oli niin kiva aina aamuisin herätä kun ensimmäisenä näki oman rakkaan pikkuisen hymyilevän sieltä pinnojen välistä.



Joko muuten kävit jutustelemassa siitä masennuksesta tänään? Miten meni, oliko apua? Toivottavasti sait nukuttua viime yönä!



Ruokajutuista tuli vielä mieleen että Jesse on nykyään hyvin, hyvin kiinnostunut siitä mitä me miehen kanssa syödään. Toissapäivänä kun syötiin paistettuja perunoita ja kanaa, poika kinkesi syliin ja kovasti yritti saalistaa kaikkea mun lautaselta. Annoin sitten maistaa pottua kun mun perunoissa ei ollut lainkaan suolaa (en välitä oikein suolaisesta) ja potut oli paistettu maidottomassa margariinissa. Tykkäsi ihan hurjasti eikä edes kakonut lainkaan vaikka puri perunalohkosta aika isoja paloja kerrallaan. Kaksi perunanpalaa Jesse sitten mun lautaselta verotti ja olisi enemmänkin syönyt mutten uskaltanut antaa. Paistettu ruoka ei taida edelleenkään olla kovin suositeltavaa tämän ikäisille...? Mitään vatsakipuja ei kyllä ainakaan tullut tuosta määrästä.



Nyt taidan mennä parvekkeelle haukkaamaan vähän viileämpää ilmaa ja kurkkimaan samalla pojan vaunuihin. :-) Lämmintä kesäpäivää kaikille!



Auringonkukka ja ikiliikkuja-Jesse 9kk 1pv

Voimia Gerdalle! Miten sujui? Tosi ihanaa, että pystyt puhumaan asiasta, tuntuisi sen olevan eteenpäin:)



Täällä tissitellään edelleen samaa tahtia, tosin lounaalta olen tissin karsinut pois. Pitää pikku hiljaa alkaa ponnistelemaan loppuvuoden hoitopäivien eteen että tyttö pärjäisi työpäivän verran ilman tissiä. Voihan toki olla, että tissittely loppuu yks kaks esim. ylähampaiden tuloon mutta tällä erää edetään näin. Tissiä siis menee ja saa mennäkin, nyt ollaan hetki ilman lounastissiä ja seuraavaksi sitten ilman päivällistissiäkin. Jos vain yhteispelitys vauvan kanssa sujuu niin aamu, töistä paluu ja iltanukutus -tissit pysyy kehissä... Katsotaan, kaikki aikanaan:)



9 kk aattona tyttö oppi konttaamaan:) Mutta kuten ryömiminenkin niin konttauskin menee taaksepäin:) Onko muilla jäänyt pakki päälle? Saas nähdä, koska neiti löytää ykkösen:)



Sylkeminen on ONNEKSI jäänyt vähemmälle mutta puurot ei tahdo maistua, ei aamulla eikä illalla. Nyt on sentään saatu lisää makuja, tämän viikon ohjelmassa on broileri ja ensi viikolla kananmuna. Ja marjoja ja uusia hedelmiä ollaan saatu myös menemään että parempi vaihe siis ruokailuissa. Vielä kun nuo puurot menis, edes toinen. Saattaa johtua tissittelystä, että ei vielä niin muut mössöt maistu. Senkin takia ihan hyvä vähän vähentää maidon määrää päivässä.



Yöt sujuu entiseen malliin, 2-6 heräystä. Ihan ok... Paremminkin voisi mennä mutta huonomminkin on mennyt. Niin ja Gerda kyseli siitä samassa huoneessa nukkumisestä. Juuu, vieressä nukkuu:) Eikä muutosta ole tiedossa:)



:)mammakka

täällä ollaan taustailtu, lukenut olen lähes joka päivä kotona ollessa, mutta se kirjoittaminen! Nyt on sopivan rauhallinen hetki, pojat nukkuu ja mies lähti koiran kanssa pihalle.



Aika on tuntunut tosiaan lentävän, pojat jo yli 9 kk! Meillä Jere otti tänään ensimmäiset askeleet liikkuvan tuen kanssa, olkkarin pöytää on kyllä kierretty jo kauan. Lisäksi seisoi hiekkiksellä ollessa kaksi kertaa ilman tukea. Kimi taisi katsoa että tuon minäkin haluan oppia kun sisälle tullessa otti kävelytuolista tukea ja lähti liikkeelle. Pojat on seisonut tuen kanssa jo touko- kesäkuun vaihteesta ja kontattu on jo kauan aikaa. Koti alkaa tosissaan muistuttaa lapsiperheen kotia kun kaikki nousee koko ajan korkeammalle :) Kielloille kun meillä on tapana vaan nauraa...Välillä oikein itseäkin naurattaa kun yrittää jotain kieltää ja toiset vaan kikattaa päälle. Tiukkaa linjaa ollaan kyllä pidetty, kerran kielletty on aina kielletty. Muuten voidaan olla pulassa.



Meillä syödään jo ihan tavallista ruokaa pääosin, itse syövät banaania, kurkkua, leipää, riisikakkuja, rusinoita, marjoja yms...Maitotuotteitakin ollaan jo aloiteltu eli piimää juodaan ruoan kanssa päivittäin ja raejuustoa olen lisäillyt ruokiin. Muu maito tulee edelleen äidin omista varastoista eli imetys jatkuu. Olisin jo melko valmis lopettamaan, mutta ollaan lähdössä syyskuun kahdeksi ensimmäiseksi viikoksi Norjan Lappiin telttailemaan niin siellä imetys on huomattavasti helpompaa kuin kantaa mukana nokkamukeja ja korvikkeita. Sen jälkeen taidan kyllä ruveta lopettelemaan.



Pottailua ollaan aloiteltu, unien ja ruoan jälkeen lähinnä ja jotain saatu aikaiseksi. Itse kuulun niihin jotka ei oikein ymmärrä vaippoja enää tietyn vaiheen jälkeen...Vielähän ei ole kiirettä kun ei sitä pidätyskykyäkään ole ja takapakki tulee vielä useasti, mutta eipä siitä haittaakaan ole taida olla.



Toivotaan että saadaan edelleen pysyä tässä porukassa, tunnutte tutuilta kun juttuja olen lueskellut. Mutta me varmaan tunnumme vierailta kun siitä on vierähtänyt niin kauan aikaa kun olemme kirjoitelleet! Toivotan kaikille mukavaa kesän jatkoa ja lupaan kirjoitella useammin jos se teille vain sopii!



Sankku sekä Jere ja Kimi 9 kk 1 vko

Sankku: Mä jus mietin että eikös jollain ollut kaksoset ja siellähän ne oli! Kiva kuulla teistä. Vau, telttaan, mulle oli extremeä olla viikko mökillä (jossa sentään sähköt, ei vettä) yhden pienen kanssa. :)



Neiti osaa näköjään kiivetä rappusia ylös. Ja kovasti nousee tukea vasten joka paikkaan.



Tää jäi nyt tälläiseksi tyngäksi, pitää mennä...

Taas on päivä pulkassa ja ukkeli Nukkumatin mailla. Käytiin tänään Ikeassa pörräämässä ja ostettiin Onnille sellainen hauska suuri lehti pinniksen päälle suojaa antamaan. Näyttää vallan suloiselta tuutiessaan pesässään kuin kaalimato :)



Käytiin tänään katsomassa myös omakotitaloa Vantaalta. Asutaan nyt paritalossa ja tarkoitus olisi siirtyä omakotitaloon. Mitään kiirettä ei pidetä, pikkuhiljaa etsiskellään Sitä Oikeaa. Talo sijaitsi ihanalla yli 2000 neliön puutarhatontilla! Siis aivan ihana piha, noin suuret tontit ovat todellakin kiven alla pääkaupunkiseudulla. Talon pohjaratkaisu ei kuitenkaan täysin miellyttänyt meitä ja laittoakin olisi ollut. Päätettiin siis jatkaa etsintää.



Onni on alkanut vilkuttaa. Tai oikeastaan, ei voida puhua vilkutuksesta, vaan kädellä tervehtimisestä. Poika nostaa käden pystyyn etuviistoon tavalla, joka epäilyttävästi tuo mieleen toisen maailmansodan aikaan saksalaisilla käytössä olleen tervehdyksen. Pitää opettaa heiluttamaan kättä, eihän me muuten voida esitellä ihmisille uutta taitoamme :D



Auringonkukka, tenttiin luku sujuu perinteisillä meiningeillä ;) Eli kiirettä pitää. Tällä aikataululla mun on luettava kirja päivässä ja vielä yhtenä päivänä kaksi, koska lauantaina on ne rapujuhlat. Ressiä pukkaa, mutta yritän muistaa, että tentin jälkeen on voittajafiilis!



Gerda, kiitos imetystsempityksistä! Mielelläni tosiaan imettäisin sinne vuoden ikään ja nyt näyttääkin, että taitaa hommat jatkua meillä kaikista ongelmista huolimatta :) Poika syö rintaa aamulla, päivällä ja illalla! Annan korviketta puoli purkkia aamu- ja iltapuuron sekaan ja vielä yhden tetran nälkään päivällä. Suostuu päivällä syödä rintaa päikkäreiden jälkeen, mutta ei muuten. Tarkka poika :) Voimia sinulle masennuksen kanssa, toivottavasti löydät keskusteluyhteyden uuden terapeuttisi kanssa! On todella tärkeää, että hoitosuhteessa hoitajalla ja hoidettavalla synkkaa. Ilman samaa " aaltopituutta" terapia saattaa olla turhaa. Kuin seinille puhuisi.



Nyt lukemaan vielä!



Noema ja kaalimato

Huomenna mennään sinne rapujuhlille ja Onni jää mummille yöksi ensimäistä kertaa hoitoon. Iso laukku on poitsulla kamaa mukana hoitoon mennessä ja nippu papereita, joihin olen kirjoittanut rytmimme ja muita ohjeita. Juu, ihan kahjo olen :D Olen juuri se hössöäiti elokuvista, joka soittaa 30 min välein tarkistaakseen, että kaikki on OK. Enpä olisi tätäkään ennen lapsen saamista uskonut itsestäni!



Tänään on hoettu äiti sanaa. Ihanan kuuloista :) Meillä ei myöskään vielä taputeta.



Eipä kummempia, heips!



Noema

Ihanan tutulta kuulostaa Noema,samanlaisia lappuja(3xA4)värkkäilin vko sitten äidilleni hermoromahduksen partaalla!!

Helpotti vasta kun oltiin ajettu 50km ja sain tyhjennettyä yhden oluen...heh.

Juu,en minäkään olis itsestäni uskonut tällaista.

Toki eka krt vaikein,tokakin,sit uskon että jo vähän helpottaa,luottaa täysin hoitajaan ja enemmän tietysti siihen että vauva " pärjää" .

Mukavia rapujuhlia ja muista:NAUTI OIKEASTI JOKA SEKUNTISTA JA MIEHESI SEURASTA!!



Rentouttavaa viikonvaihdetta myös kaikille muille!



Sapiina ja Pokko(eilen 9kk!)

meilläkin sanottiin -ÄITI! ekan kerran eilen,siis niin että pokko kai sitä tarkoitti,kun riensi kylppäriin,kurkisti ovelta ja katsoi silmiin. Ihanaa.

Ei taputeta meillä ei,eikä vilkuteta.

Mökille ollaan viikonlopuksi lähdössä ja piti pino vielä käydä lukasemassa läpi. Meillä ei vielä vilkuteta, ei. Tai molempia käsiä yhtäaikaa, muttei sillain oikein.



Anni on oppinut liikkumaan hiissaamalla peppua jalkojen kanssa istuen (siis on sekavaa, mutta jos ymmärsitte), ei taija tämä neiti ryömiä tai kontata ollenkaan. Hassun näköistä kun menee vähän eteenpäin ja pyörii ympäri istualtaan.



Sankku: tervetuloa taas mukaan, ei sua ole unohdettu!



Noema: pidä hauskaa rapujuhlissa!



Ei kai kummempaa. Lähden tästä pakkaileen loput tavarat valmiiks.



Hyvät viikonloput kaikille!



T: Hertta ja Anni

Välillä tuntuu siltä että mihin nämä päivät oikein hupenee, kun tuntuu ettei mitään saa aikaiseksi. Tosin sitten sitä ajattelee että olenhan ruokkinut kaksi lasta 5x, ruokkinut itseni, ruokkinut koiran, tehnyt ruoat, vaihtanut vaipat, pessyt hampaita, ulkoillut koko porukan kanssa, imettänyt 5x molempia poikia yms. yms. joten sinnehän se aika menee. Eikä siis kulu vaan itsekseen hukkaan :)



Onko muuten kukaan saanut marjoja pakkaseen, siis metsämarjoja? Kun tuntuu ettei mustikkaa tai puolukkaa ole missään. Vadelmia on jonkin verran mutten ole vielä ehtinyt mettään. Koko viime talven oli pakkasessa marjoja, ja nyt kun niille ensi talvena olisi vielä kovempi tarve ei mitään.



Mulla kuluu huominen päivä töissä. Lupauduin keväällä tekemään muutaman kesä lauantain ja olen käynyt muutenkin tuurailemassa. Tuntui ihanalta olla töissä, mutta on tämä kotona olokin ihanaa! Ja varsinkin kun pojat oppii koko ajan uutta ja sitä saa sitten seurata kaiket päivät! Moni marrasäideistä ei ole tainnut vielä töihin palailla?

Nyt täytyy lähteä valmistelemaan iltatoimet, pojat kun on yleensä yöunilla jo seitsemän aikoihin.



Mukavaa viikonloppua, Sankku ja pojat

Ah ihanaa, nyt voi rentoutua kun sain Jessen nukkumaan. Oon ollut tämän päivän aamua lukuun ottamatta ihan kaksin pojan kanssa kun mies on ollut taas golffaamassa ja iltapäivästä lähti Helsinkiin. Kiirettä kyllä pitää tuon pojan kanssa. Mitään ei saa tehdä rauhassa pojan hereillä ollessa kun heti kun yritän puuhata jotain omia juttujani niin kohta on pienet kätöset jalkoja vasten ja aneleva katse kertoo että syliin pitäisi päästä. :-) Vessaankin konttailee vauhdilla perässä ja jos laittaa oven kiinni, parku oven takana on niin sydäntä särkevä että oon ihan suosiolla jättänyt oven rakosilleen nykyään. Kauankohan tämä eroahdistus oikein kestää...? Tykkään kyllä ihan hirmuisesti sylitellä tuota ihanaa pikku-vesseliä, mutta rajansa kai kaikella. ;-)



Lukutoukka-Noemalle (oot aivan uskomaton!) toivotan oikein hauskoja rapukestejä!! Nauratti muuten kovasti se kuvailemasi Onnin tervehdys, piti oikein miehellekin siitä kertoa ja hauskaa oli hänelläkin. Toivottavasti mies ei ala silti salaa Jesselle opettaa samanlaista tervehdystä, ei kuvasta kuitenkaan meidän(kään) perheen aatteita. ;-)



Sankku: Lämpimästi tervetuloa takaisin! Tosi mukavaa lukea juttuja kaksosten arjesta, hattua nostan sinulle! :-)



Nyt syömään kun vihdoinkin saa ihan rauhassa ruoastaan nauttia... :-)