MAALISTEN -05 to&pe
Kommentit (13)
AAARRGHHHH!!!!!! Mun ihana 4vee on raivonnut viimeiset puolituntia, kun tukka on huonosti. Ei käy letit, pitää olla saparot, on ihan sotkuiset, miksi pitää olla kihara tukka jne. Koittaa laittaa pinnejä vessassa, mutta ne menee huonosti. Kiljuu nyt niille pinneille. Kohta mä ratkeen raivosta itse, kun joudun tota kuuntelemaan. Tosin välillä hymyilyttää sikana, kun 4vee kiljuu raivoisasti, että voi hertsintsyygeli. Nyt sillä on oikeasti about 20 pinniä päässä, eikä tukka vieläkään tarpeeksi siisti.
Yleensä tyttö olisi jo kerhossa, mutta tänään se jää väliin neuvolan takia. Huoh mikä päivä tulossa! Santtu menee kyllä puistotädille neuvolan ajaksi.
Täältäkin Kalamamille varoivainen onnentoivotus! Aikanaan Santun kanssa sain ihan haalean viivan testiin, mutta niin vaan vauva syntyi. Kävin aika nopeasti ultrassa, kun kesäloma painoi päälle ja olisin tietty halunnut nautiskella lomasiidereitä, mutta jäi sitten nauttimatta. Oireita ei tainut olla muuta, kuin menkkamainen jomotus vatsassa. Aikanaan esikoisesta ei tullut mieleenkään, että olisin raskaana. Silloinkin ainoa oire oli se jomotus. Kävin jopa luontaistuotekaupassa ostamassa jotain vatsaan hierottavaa salvaa, jonka pitäisi helpottaa pms-oireita :) Ei käynyt mielessäkään, että olisin raskaana, kun raskautumisen piti olla mulle vaikeaa. Puolisen vuotta siihen meni ja Santun kohdalla tärppäsi ihan ekasta kierrosta. Että oli se iso yllätys sekin.
Meillä oli eilen 1,5v lääkääri. Oli nuori tyttö lääkärinä ja tuntui olevan ihan pihalla. Saatiin antibiottikuuri varpaassa olevaan tulehtuneeseen haavaan ja muuten kait kaikki oli kunnossa. Ymmärrystä löytyi nuorta lääkäriä kohtaan kovasti, kun mun 25v. sisko valmistui nyt keväällä lääkäriksi ja olen kuullut juttuja, että ei se ihan helppoa aina ole mennä vieraaseen terveyskekskukseen upouutena lääkärinä.
Pikaisia paranemisia kaikille sairastaville!! Mun tarttee nyt varmaan mennä laittamaan ton kiljukaulan tukkaa, että saadaan rauha taloon. Taitaa käydä ylikierroksilla sen neuvolankin takia.
T. lappu & tukkaongelma
Ensinnäkin Kalamamille täältäkin onnittelut haaleasta plussasta! Pidän peukkuja pystyssä, että se siitä vahvistuu ja saa sitten aikaan sen parhaan mahdollisen tuloksen ;-)
Lapulle osanottoni kiljukaulan kanssa tappelemisesta... Meilläkin käytiin tänä aamuna 4-v:n kanssa show, kun collegepaita ei ollutkaan hyvä. Olisi pitänyt saada Spiderman-college, joka oli tietysti pesussa... Mä oon ihan kypsä tappelemaan joka aamu collegeista, niinpä yleensä sanon nuorelle herralle, että käy valitsemassa puseronsa ite. tänään ajattelin sitten säästää aikaa ja valita valmiiksi. Virhe, mikä virhe...
Tuulialle myötätunnot eilisestä päivästä. Ei kuulostanut kivalta, toivottavasti tänään menee paremmin. Tuon vaa' an kanssa pelaamisessa on juuri se tylsä puoli, että paino jotenkin laahaa joko perässä tai edellä, ts. vaikka edellisen päivän olisi ollut kuinka " kiltisti" , saattaa vaaka seuraavana aamuna näyttää lisää. Ja jos on mässännyt, sitten voi kuitenkin olla vähemmän. Sitä on sitten pirun vaikea motivoitua, kun ei tiedä, mitä uskoa...
Insinööriäidin pohdintoihin lapsiluvun täynnä olemisesta yhdyn minäkin. Kauhean vaikea miettiä, että nyt niitä ei sitten enää tule. Itselleni annoin jo takaportin, eli teen ihanihanihan lopullisen päätöksen parin vuoden päästä - ajatus oli, että jos silloin tuntuu siltä, että vielä yksi lapsi olisi kiva, voisi yrittää, josko kävisi niin ihana säkä, että voisi olla kotona, kun esikoinen aloittaa koulun. Elättelen toiveita, että parissa vuodessa minun krooninen vauvakuumeeni olisi ohi, kun elämä isompien lasten kanssa on niin helppoa ;-) MInä en voi vielä luopua vauvanvaatteista kuitenkaan, kun odottelen, josko siskoni raskautuisi tässä jossain vaiheessa...
Mitähän vielä... Maalismuksusta sen verran, että hänen uudet bravuurisanontansa ovat " iat, tatta haisee" , joka tarkoittaa tietysti, että " yäk, kakka haisee" ja toinen sitten ruokapöydässä: " iat, pahaa" . Kivoja sanontoja oppii hoidossa ;-)
Tänään olenkin etätyöpäivällä, joten tahti on vähän normaalia leppoisampi. Illalla on sitten esikoisen uimakoulu. Muuten ei ihmeempää.
Nyt taas hommiin!
Terhi&muksut
mikä neuvolassa käynti. Meidän 4v. ei suostunut tekemään mitään. On yleensä ihan kiltti ja rauhallinen tyttö, mutta nyt kasvoi pirunsarvet päähän. Ensin kiltisti piirsi jonkun kuvan, mutta sitten se riemu alkoi. Ei saanut tarkastaa näköä eikä kuuloa, ei saanut ottaa pituutta, eikä painoa, ei suostunut tekemään MITÄÄN. Raivosi ja itki, heittäytyi maahan kiljumaan (ei never tee sellaista). Mä oli ihan kypsä ja sitten terkkari jo kehottikin meitä ottamaan yhteyttä psykologiin. No mulle se ehkä vois tehdä ihan hyvää. Ai, niin ja ei sitten lapsi saa katsoa telkkarista mitään muuta kuin lastenohjelmia. Mä olen ollut aika vapaamielinen tässä asiassa, mutta nyt pitäisi siis pitää tv kiinni aina. Eipä noita neuvoja tietty tarvitse ihan kirjaimellisesti ottaa. No tulipas nyt 4v. juttuja, mutta kun oli pakko purkaa.
Nyt lapset nukkuvat ja mä saan onneksi hetken rauhoittua. Että tässä oli kivaa esimerkkiä mitä tuleman pitää... (no ehkä muilla on pidempi pinna tai yhteistyökykyisemmät lapset)
Olipa kuitenkin kiva kuulla, että muillakin tapellaan hölmöistä asioista. Kiitos Terhi.
T. lappu hermoheikko
Ihan ekana Kalamamille onnitteluja! Toivotaan ainakin, että plussa on ja pyssyy, vaikk haalea olisikin ollut. Niin minäkin asian ymmärsin kuin Tuulia oli sen ilmaissut, että jos kaksi viivaa näkyy, oli se toinen kuinka haale vain, niin plussaa tarkoittaa.
Sitten Hurtta kyseli iltariennoista. Eipä olla sen kummemmin sit sitäkään asiaa suunniteltu. Ajatus heräsi, mutta toteutus ontuu. Pitää nyt oikein alkaa pohtia, että mitä ja milloin. Lähinnä silloin tiedustelinkin vaan, et oisko yhtää innokkaita osallistujia. Mitään sen kummempaa suunnitelmaa ei vielä ollut. Mutta kiva, että osaa kiinnostaisi!
Minultakin kaikille sairastaville paranemissäteitä! Niin se Kaisakin sitten pääsi tutustumaan korvatulehduksen kiehtovaan maailmaan. Vai onko hänellä ennen ollut? Mietin vaan tuota oireettomuutta, että toivottavasti ei harosilmälääkäri (hyi minua!) tehnyt vikadiagnoosia, kun ei nuista terveyskeskuslääkäreistä koskaan tiedä. Mekin saatiin sillon viime talvena ihan salettiin turha lääkemääräys korvatulehdukseen meidän omalääkäriltä. Kun yksityisellä kuitenkin lääkäri sanoi, ettei mitään tulehdusta ole ollutkaan. Sama omalääkäri ronkki naapurimme maalistaaperon korvaa niin, että sieltä vuosi verta ja väitti sitten, että siellä onkin tulehdus, kun nuin vuotaa. Eikä siis kuitenkaan ollut. Käyttivät hekin muistaakseni vielä yksityisellä.
Nyt Helmin vointi on korva- ja silmätulehduksen oslta ihan ok, mutta lääkkeet laittoivat masun sekasin ja siitä taas seurauksena on kakkaa tunnin välein ja peppu puhkipalanut. Kipeetä kankkuaan huutaa sitten vähän väliä ja on tuo meinikin muutenkin melko itkuista. En tiiä välillä, että mihin sattuu vai sattuuko mihinkään, mutta toisinaan Helmi voi huuttaa melkeen putkeen tunninkin. Eikä auta sylissä pitäminenkään. Ja jos auttaa, niin vähän jos yrittää laksea maahan tms. niin johan alkaa huuto uudestaan. Tosi hermolepoa! Ja ruoka maistuu tosi huonosti...
EliisaKu kyseli miehen siskon miehestä. No tää on semmonen tapaus, että he ovat tutustuneet Internetissä ja seurustelleet vajaan vuoden. Nyt tämä mies sitten tuli ekaa kertaa Suomeen, eli näkivät toisensa esnsi kertaa livenä. Mies on 2 viikkoa täällä ja sitten he lähtevät Uuteen-Seelantiin ja sisko on siellä n. kuukauden. Mutta siis eivät asu vielä yhdessä ja sitten jos yhteen muuttavat, niin ei vielä tiedä, mihin asettuvat.
Mä olen muuten tehnyt nyt tuon painon pudostuksen kanssa niin, etten käy viikolla ollenkaan puntarilla. Vain sen viikottaisen punnituksen. Mulla kun on kokemusta laiharista jo ennestään ja monesti se on mennyt siihen stressaavaan tilanteeseen, että puntarilla käydään pahimmillaan jokaisen suupalan jälkeen, niin ajattelin nyt välttää tuon stressin ja armahtaa itseni. Sehän siinä just onkin, et paino laahaa perässä. Jonain viikkona kun olen ollut tosi tiukkana, saattaa olla pudonnut vain 200 g ja sitten seuraavalla 2 kg. Ja kun jo pelkästä suuresta lasillisesta mehua paino nousee hetkellisesti ties kuinka monta sataa gramaa, niin en edes jaksa alkaa stressaamaan nuilla asioilla.
Nyt pitää lopettaa. Helmi huutaa sängyssä liian lyhyiski jääneiden päikkäreiden jäljiltä. Tiedossa ihana ilta!
lehtovi ja Helmi
...kuulosti sen verran " ihanalta" tuo neuvolareissu. Mitenköhän ne lapset aina keksiikin käyttäytyä huonosti juuri silloin, kun ei pitäisi? Jaa että psykologille... No, huhhuh. Jos meidät olisi lähetetty psykologille aina, kun nuori herra saa " mä en tee mitään, mitä pyydetään" -kohtauksen tai muuten uhmailee, ei muuta tehtäiskään, kun juostaisiin siellä...
Ja telkkarista vain hyviä lastenohjelmia... No, hyvä pyrkimys, mutta valitettavasti meidän lasten käsitys hyvistä ohjelmista ei vastaa mun käsitystä ;-) No, meillä on pyritty kyllä rajoittamaan katselemista, ts. katseluaikaa ja sitä, ettei katsella kovin paljon isompien ohjelmaa, mutta eiköhän sitä meidänkin terkkari saisi katselutavoista sanomista...
Kauhulla ootan meidän maalisneidin uhmaa. En nimittäin muista, että Nuutti olis ollut läheskään yhtä temperamenttinen 1,5-v:nä kuin pikkuneiti...
Terhitaas
Ensinnäkin Kalamanille täältäkin plussaonnea!!! Ihania uutisia :-) Kipeätä porukkaa on myös paljon, meilä toistaiseksi aika terveinä oltu tämä syksy (kop kop ja kop).
UHMA.-AIHEESEEN: Meilläkin tuo neiti omaa jo melkoisia elkeitä ja tässä viimeisllään raskaana, kun koittaa saada hänelle esim. ulkohaalaria päälle, ei itku ole usienkana kaukana. Tavarat lentelevät ja nenän asennosta näkee, millä tuulella ollaan. Ja muille tietenkin ollaan ythä aurinkoa ja hymysuuta vaan :-) Jos minulle th ehdottaisi jotain psykologin käyntiä, en tiedä alkaisinko siinä paikan päällä itkeä vai saisinko totaalisen räjähdyksen. Tsempitykset täältäkin siis lapulle.
Tässä alkaa kuulkaas jo miettiä, millloin pääsee tositoimiin tämän pikkukakkosen kanssa. Tänään on siis 38+1 ja alunperin kuukautisten mukaan la olisi tänään. hui!!! Kipua odotellessa tässä mennään siis. kaikki on valmiina, tosin miehestä en ihan tiedä. Aika on kuultanut muistot ja en muista, oliko tämän maalistaaperon loppuraskauden kohdalla hermo mennä mieheen näin paljon. Minulle alkaa olla jo aika sama, vaikka muuttaisi asumaan työpaikalleen, se kun tuntuu olevna hänen toinen kotinsa. argh näitä raskaushormoneita ;-)
Nyt äkkiä päikkäreille, päivän ainut oma hetki, joka tietenkin pitää aina ensin käyttää sähköpostien lukuun ja muihin nettijuttuihin ja sitetn vasta kaikki muu vähäpätöisempi.
Jolla, joka taas pitkästä aikaa täällä linjoilla varmasti ahkerasti lähitulevaisuudessa..
ps. ELiisaKu: olen ihan unohtanut kiittää sinua siitä mahdollisuudesta tulla teille kotiin testaamaan tuplarattaitanne, jota tarjosit minulle pari viikkoa sitten. Menin kutienkin ja tilasin samat kärryt testaamatta ja ne odottavat nyt käyttöä tuolla eteisessä.
Kiitos onnitteluista! Ensin ajattelin, että en kerro vielä kenellekään mutta enhän mä ihan kokonaan voinut asiaa sisällänikään pitää ja siksi kerroin teille!!! Tosiaan varovaiset onnittelut on paikallaan kun tässä vaiheessa voi tapahtua vaikka mitä ja tosi alussahan tässä ollaan. Mutta pitäähän siitä haaleasta plussastakin iloita : ) Ja testissä luki et haaleakin viiva tarkoittaa plussaa kuten Tuuliakin sanoi. Ajattelin ostaa lauantaina apteekin testin ja kokeilla vielä sen kanssa. Sit luulis plussan pikkuhiljaa vahvistuvan jos se sitä on.
Mut kauheasti mua jännittää tää juttu tai pelkään lähinnä et se menee kesken. Se olis niin kamalaa! En mä Henristä osannu mitään pelätä mutta nyt kuulostelen kaikkia oireita ja mulla on juuri sitä vatsasärkyä, mitä joku kuvailikin. Ei kyllä tunnu yhtään menkkakivulta. Tänään on kp 31/29 eli myöhässä nyt menkat ainakin on. Ihan vain itseäni lohdutan....
Henristäkin on sen verran iloista kerrottavaa et hän on parin päivän aikana ruennu juttelemaan enmmän. Kertoo nyt jos on kakka housuissa ja sanoo moneen asiaan ei. Myös täällä ja tuolla on aktiivisessa käytössä. Aamulla sanoi myös innoissaan rekka kun mentiin rekan ohi. Jospa hän nyt rupeis enemmän puhumaan. Meillä kun on oikeastaan enimmäkseen tullut sitä siansaksaa. Huolissani en kuitenkaan ole kun ymmärtää niin paljon vaikka lastentarhanopettaja huolissaan on ollutkin. Kyllä se puhe vielä kehittyy!
Viime yö meni jo paremmin kun otettiin kahden aikoihin suosiolla Henri meiän viereen nukkumaan. Siinä nukkui kiltisti aamuun asti. Hän jostain syystä herää nyt yöllä ja pelkää jotain. Reppanaa käy kyllä yöllä sääliksi. Mä olen vaan aina ajatellut et me ei oteta viereen nukkumaan mut ei sitä jaksa yöllä huutoakaan kuunnella joten suosiolla kannetaan sänkyymme. Saa sit itsekin nukkua.
Taas tuli omaa napaa. En yhtään muista, oliko jotain galluppia????
Poistuu takavasemmalle.
Kalamami
Ps. Tuulia? Kuinka rankkaa dieettiä noudatit raskausaikana? Sulla nousi paino niin vähän et mietin josko munkin pitäis ryhtyä dieetille. Mulla oli meinaan viimeksi sokerirasituksessa arvo pykälän päälle rajan. Nyt joudun taatusti kokeeseen jos raskaus tästä etenee...
Hurjasti onne KALAMAMILLE!!!! Aika uskomatonta, että teillä onnisti heti ensimmäisestä yrityksestä! Toivotaan että kaikki menee hyvin! Joko olet katsonut laskurista, että mikä on laskettu aika? Aika kivaa odotella ensi kesään!
LAPULLA oli vähän kestämistä neuvolassa! Taisi olla huono päivä niin 4-vuotiaalla kuin NEUVOLATÄDILLÄKIN! Onneksi noita neuvolakäyntejä ei kuitenkaan liian usein ole! Täytyykin pitää mielessä, että uhma-aikoina neuvolaan voisikin mennä isä... =)
LEHTOVI; jos jaksatte kehitellä rientoja, niin ilmoitelkaa! Kiinnostuneita ollaan! Oliko täällä muita asialle lämmenneitä?! Kun en aina pinoja pääse lukemaan, niin hoituisiko tiedotus myös sähköpostitse?
JOLLALLE vielä jaksamista loppusuoralle!!
Tänne ei kuulu mitään uutta. Lauri on päiväunilla, joten mamma kahvittelee, surffailee ja lukee naistenlehtiä, ihanaa!!
Terkuin Hurtta
en ole loukkaantunut tai kiukkuinen terkkarin psykologi ehdotuksesta. Hyvähän se on, että meistä pidetään hyvää huolta ja meidän terkkari on aina oikein ystävällinen täti. Mutta kovasti vaan jäi ihmetyttämään tämä kommentti. Kuten Tel jo totesi, niin kyllä saisi alvariinsa rampata psykologilla, jos joka uhmasta sinne passitettaisiin.
Juttelin asiasta mun äidin kanssa ja kaverini kanssa (joka on myös terkkari) ja kummatkin vähän naureskelivat asialle, koska tuntevat meidän tytön tosi hyvin. Mun äiti (puheterapeutti ja nähnyt työssään paljon ongelmaisia lapsia) sanoi, että kyllä hän sanoisi mulle suoraan jos aihetta olisi psykologille.
En nyt vielä kuitenkaan meinaa lähteä tytön kanssa psykologin pakeille, kun yleisesti meillä kuitenkin menee ihan hyvin ja käsittääkseni muutkin vanhemmat joskus riitelevät lapsiensa kanssa. Ja uhmikset VOIVAT olla toisinaan vaikeita.
Nyt on tullut niin kovasti omaa napaa, että hiljenen tälle päivälle. Kiva kun jaksoitte lukea!
T lappu ja uhmis
Täällä kaikki hyvin..paitsi, että olkkari on remontissa ja yks huone siis vähemmän käytössä ja kaikki kamat sullottu sieltä yläkerran kahteen huoneeseen... Mä tykkään tilan-tunnusta ja nyt siis on ahdasta ja sotkuinen fiilis kämpässä koko ajan :/
Rempassa menee kuulemma koko talvi, kun tuo ukko tahtoo tehdä kaiken niin kunnolla ja hyper huolellisesti..aaaaaargh!!!
No myö tytöt lähdetään huomenna mun ystävän luo viikonlopuks evakkoon ja parin viikon päästä junalla siskolle viideksi päiväksi. Aattelin nyt uskaltautua tuon typykän kanssa jo reissaamaan, kun hän nukkuu yöt, eikä yrjöile ihmisten asuntoja kokonaan. Viime syksynä oltiin viimeksi yökylässä ja se oli yhtä hel*ettiä koko reissu!!! Ihana päästä katsomaan muutakin, kuin himan seiniä ja päästä Tampereelle shoppailemaan..mulla on paino niin tippunut, että kaikki vanhat vaatteet näyttää säkiltä ylläni..ja ukko lupas tulla autolla meidät sieltä siskolta hakemaan kotiin, joten ei tarvitse junassa/bussissa roudata kamoja takas. Kortit tulee vinkumaan, mut vinkukoot..mie oon ansainnu jotain uutta ja nättiä itelleni! :D
Onnea muuten kaikille synnyttäneille/synnyttäville/plussanneille!
Mulle tosiaan riittää tämä yksi lapsi. Ei hermot kestäis toista..meillä on nyt vahva esiuhma ja puren jo nyt hampaita yhteen, joten varsinaista uhmaikää odotan kauhulla.. ;) Tavarat lentelee ja huuto on kauhea, kun joku asia ei mene niinkuin pitäis :/
Jahas, en muista pätkääkään oliko galluppeja tai muuta..tässä tuli vaan näitä omia kuulumisia, mutta terveisiä kaikille maaliksille ja jaksuja uhmisten kanssa ja hyviä vointeja raskautetuille!
Surffaan nyt tapettien ihmeelliseen maailmaan
T: Sola
(ja etenkin raskas kauppareissu) raskaat huvit!
Kotikadun aikana pistelin menemään yhden siiderin, joten jos teksti on outoa siinä selitys...
Kävin Jumbossa pari tuntia sitten. Olihan reissu. Ekassa risteyksessä meinas tulla kolari bussin kanssa. jepjep ei ois kyl ollu mun syy. Sitten pikkupoika leikki pallolla tien reunassa ja kuten arvata saattaa pallo karkas auton eteen. Eiku järjetön äkkijarrutus! Tilannenopeus oli max 30km/h. Isommalla tiellä vastaantulija ohitti traktoria ja meikä joutu väistää melkein ojaan kolarin välttämiseksi. Juuri ennen parkkihallia annoin tietä pyöräilijälle joka sit kiitokseks näytti mulle kieltä. Oli siis AIKUINEN ihminen. Täysiä kauppakärryjä työntäessäni sain vielä jonku ihme krampin toiseen jalkaan ja kaikki käännökset oli tuskaa. Sain outoja katseita irvistellessäni kärryjen kanssa kassalle. Kotimatka sujui jo rauhallisemmmin. Saapi mies hoitaa ens viikon kaupat mä en taida uskaltaa ;)
Maalisneitimme, joka on ollut unelmanukkuja on alkanut temppuilemaan nukkumaan menon kanssa. Hypää sängystä pois ja nauraa kihertää kun viedään takasin. Jos mä vien ei pysy sängyssä mutta jos iskä palauttaa sänkyyn niinei temppuilua. Mulla ei pinna kestä ton tyyppistä touhua yhtään. Että myös odotan kauhulla sitä uhmaikää!
Osaa pikkuneiti olla ihanakin halutessaan: hänestä on kehittynyt mestari tiskikoneen tyhjennysapulainen. Vie lusikat yms. laatikkoon ja osaa (uskomatonta mutta totta) laittaa ne oikeisiin lokeroihin! Lapsityövoima kunniaan. HYI minua.
Ensi viikon olen nettipimennossa. Olen suorittamassa tutkintooni kuuluvaa näyttöjaksoa. En varmaan iltasin jaksa kirjoitella. Maalisneitikin pääsee tutustumaan päiväkotiarkeen kun menee varahoitoon muun ryhmän kanssa, raukka pieni. Ei varmaan ymmärrä yhtään miksi hänet " hylätään" . Mieheni kyllä sanoo että ei sen jälkenn enää kotihoito kiinnosta neitiä...
UUsia saniója meillä on PIPPA = pingu, puuu=purkka. Josta tulikin G mieleen ´: syökö taaperonne purkkaa? Meillä alko muiden perässä sitä haluta ja annoin epäröiden. Nyt osaa sitä jo itse pyytää ja hetken syötyään tuo purkan roskiin.
Onnittelut täältäkin Kalamamille. Tervehtymistä sairastupiin. Jaksamisia loppuraskauksiin. Itselläni on kuten joku muukin kirjoitti, haikein mielin tullut annettua pois kaikki vauvatavarat. Meidän perhe on nyt täysilukuinen. Mies ei asiasta enää keskustele joten itsekin kyllä ajattelen etten välttämättä jaksaisi vauva-arkea. Mutta haavellahan voi aina.
Romaani seis!
No täällä ihan tavallista arkea ollut kuten aina kun kotona vaan on.
Sen verran kun meillä se korvatulehdus oli ja sit ku lääkekuuri loppu ni ni nuha alko taas viikon päästä kuurin loputtua:S Ja tällä viikolla lääkäris käytiin koska Emilia huusi 2 tuntia illalla nukkumaan menon jälkeen oli siis jo nukahtanu ja sit heräs itkeen ja kaivo korvaansa. Mut ei siellä sit ollu tulehdusta. Nyt on sit ongelmana kun ei söisi siis yhtään mitään sylkee vaan kaikki pois minkä saa meneen suuhun:S Maito kelpaa mut mikään muu ei:S Onko muilla kokemusta onko tää vaan joku vaihe?
T.Satu
Ps. En muist just nim.merkkii mut onnea raskautumisesta siskolla myös apteekin testillä oli haalea tuo toinen viiva ja kävi sit oikeen labrassa ja sit varmistu et oli raskaana.
Ihan lyhyesti.
Helmillä taas kuumetta. Piti hakea kesken päivän pois. Myös pehva on verillä. kun maha sekasin antibiootista. Aamulla noustaan edelleen poikkeuksellisesti kukonlaulun aikaan ja mikään ruoka ei maistu. Eli Empalle sympatioita täältä. Kaikkee koitan antaa, mutta joka kerta tuloksena on kauhee huutokonsertti.
Mutta ei pahaa ilman jotain hyvääkin. Siskoni Thaimaasta soitti tänään ja kertoi olevansa 7+ rv:llä raskaana!! Ja minä kun olin heittänyt täysin rukkaset tiskiin heidän suhteensa. Mutta että näinkin voi käydä. Ja raskaus on kuulemma ihan harkittu. Ei vahinko, mitä mä tietty naureskellen ihan ekana tiedustelin...nolo.
Loppuu lyhyeen. Menen puuron keittoon, josko tämä meidän taapero jotain suostuisi syömään.
lehtovi ja Hemulsson