HUHTIkuisten JUHANNUSviikko

Olin aamulla jopa hieman ajoissa täällä töissä, joten pinoa oli aikaa tulla aloittelemaan. Lueskelin viime viikon pinoa, ja on niin kivaa, kun kesä näkyy, tuntuu ja maistuu viesteissä. Ja kyllä nämä veitikat alkavat olla jo " isoja" , kun pussaillaan, tanssitaan, höpistään, kiipeillään jne.



Viionloppu teki tehtävänsä, eli koneen äärellä on nyt huomattavasti rentoutuneempi mamma. Lauantain kävimme PIhlan kanssa valokuvauksessa, ja se meni loistavasti. Sitten söimme yhden kyläkoulun pihalla koko perheen voimin eväitä ja sitten minä lähdin bussilla Helsinkiin päivää viettämään. Ja olipa ihanaa tapailla ystäviä ja herkutella! Lapset olivat olleet isille kuin enkeleitä, eli kaikki meni upeasti. Sunnuntaina vietimme perheen kesken aikaa. Leikimme pihalla, kastelimme kukkasia (ja itseämme), kävimme uimassa, grillasimme jne. Pihla oli ekaa kertaa " uimassa" . Putkien ja infektioherkkyyden vuoksi emme ole häntä uimaloihin raahanneet. Vaan harjoituksen puute ei neidissä näkynyt. Järveen juostiin vauhdilla ja vesi ulottui välillä kainaloihin asti. Pihlan mielestä oli aivan liioiteltua, että äiti piti kädestä kiinni. Vesileikit maittoi kaikille ja tuli kyllä niin hyvä mieli!



Uinnin jälkeen sitten siivoilin Pihlan ripuleita. Meidän neitillä on aina vatsa kuralla, kun hän tekee hampaita. Nyt kun 4 poskihammasta on pusattu, alkaa kulmahamapaiden teko. Pientä kiukkuakin se teettää, mut yöt meillä on kyllä nukuttu 8-7 ilman kitinöitä (koputtelen puuta!)



Odottelen jo Juhannusta innolla. Vietämme perjantaita kavereiden luona ja matkaamme sitten pappani mökille. Siellä pari yötä ja sitten POhjanmaalle sukulaisiin. Sukulaisten tykönä on ihanaa olla. Lapsilla on kymmeniä leikittäjiä ja vanhemmat saavat kuunnella kehuja omista kullannupuistaan. Eikä luvattu sadekaan meikäläistä haittaa. Saapahan hetkeksi hengähtää helteiltä.



Mukavaa viikkoa!

Aah, ihana keli! Me ollaan oltu koko viikonloppu ihan pihalla, ollaan syötykin ulkona. Helka on saanut juoksennella pelkissä shortseissa ilman vaippaa - pesuun ne vaatteet ois joutaneet joka tapauksessa ulkona rymyämisen jäljiltä, pienet pissavahingot ei siis haittaa.



Tämä aasinsiltana siisteyteen... No, me kun on eletty melkein koko Helkan elämän ajan remontin tai muuton tai molempien keskellä, niin ei Helka tosiaankaan ole turhan tarkka pienistä sotkuista :) Esimerkiksi ruokatavat (niin mitkä tavat?!): Helka maistaa kaikkea aluksi vähän, tai pyörittelee ruuan paloja käsissään ja asettelee sitten palaset haukun tai syömäkelvottomaksi toteamisen jälkeen pöydälle lautasen molemmin puolin. Tämän jälkeen seuraa aktiivisen syömisen kausi, lusikka ja haarukka ovat välillä käytössä, mutta pääasiassa homma toimii kauhomalla molemmin käsin. Kun vatsa alkaa olla täysi, lentää muki pitkin pöytää, ellei äiti tai isi ole nopea, vaihtoehtoisesti alkaa ruuan lällyttely käsissä, jännän näköstä juu kun makaronit pursuu sormien väleistä. Ruokalapun tyttö kuitenkin aina haluaa, jotain siisteyden pilkahduksia kuitenkin!



Kiipeilyä harrastetaan meilläkin, ja sen kyllä huomaa. Viime viikolla tyttö tuli yhtenä päivänä hoidosta silmä mustana, kun oli tippunut penkiltä. Ja joka päivä kopisee johonkin, isompia tai pienempiä vahinkoja. Meidän piti ottaa ikkunoista kahvat irti, koska Helka osaa nousta ikkunan alla olevalle penkille ja avata ikkunan!! Niin ja triptrappiin se osaa itse kiivetä istumaan, jos tuoli on jätetty irti pöydästä. Arvatkaa vaan ottiko sydän pari ylimääräistä kierrosta, kun sen verran käänsin selkäni, että hain ruokaa jääkaapista, niin Helka oli menossa jo syöttötuolin ylätasolla! Kyllä se sinne ihan itse kampesi istualleen, kampeaa kyllä poiskin, mikä on harvinaisen ärsyttävää. Aina kun pahin nälkä on ohi, tyttö alkaa vääntyillä ja kääntyillä ja nousta seisomaan syöttötuolissa ja yrittää päästä pöydälle.



Viimeisin kommunikaatiokehitys on nyökyttäminen. Eiei -päänpuistelun se on osannut jo pidemmän aikaa, nyt viikonloppuna se oppi myös nyökyttämään joojoon merkiksi :) Helpottaa aika paljon, kun voi kysyä tarkentavia kysymyksiä:

Helka: ÖH! (*osoittaa sormella pöydälle*)

Äiti: haluatko kurkkua?

Helka puistelee päätään pontevasti puolelta toiselle

Äiti: Haluatko juustoa?

Helka nyökyttää päätään ja maiskuttaa suutaan.



Suomen kesän pahin puoli on itikat. Likka on ihan kupattu, tänä aamuna toinen silmä oli melkein umpeen muurautunut, kun eilen joku tyhmä hyttynen oli onnistunut imaisemaan siitä. Siitäköhän johtui, viime yönä ei juurikaan nukuttu, Helka piti mekkalaa kolmesta kuuteen... Ja sitten myöhästyttiin hoidosta ja töistä. Ehkä vielä joskus, jonain päivänä, meilläkin nukutaan ihan koko yö kunnolla. Ihan hyvin meillä on nyt yöt menneet jo parin kuukauden ajan, mutta edelleen pari havahtumista yössä on normaalia. Muutama yö on tainnut mennä melkein kokonaan ilman herätyksiä.



Nyt taas ruokatunnilta töiden kimppuun.

Ihanaa kun on lämmin, mutta töissä se ei ole niin kivaa. Mutta en valita, ei näitä kelejä niin hirmuisesti ole.



Mua nauratti kun luin muiden hippusten tekemisiä... Juu, meillä myös tanssitaan. Päivänä eräänä tuli radiosta Lordia ja herralla alkoi peppu heilumaan ja polvet notkumaan, suloisen näköinen jammailija. Pussaa myös, suu ammollaan märkiä kuolapusuja ja antaa lentosuukkoja:) Puhetta ei edelleenkään paljoa tule; mummi, pappa, muumu (=muumi), puh (=Nalle Puh), väyväy (=koira) ja vääkvääk (=ankka). Siinäpä ne. Kummasti silti asiansa selväksi tekee:) Oskari ei kiipeile, ei ole edes yrittänyt kiivetä sohvalle tai sängylle tai muuallekaan. Portaita yrittää nousta siis pystyssä, vähän kyllä täytyy äidin auttaa vielä.



Ja tuosta siisteydestä, ei ole meilläkään mikään turhantarkka poika. Ruokaa litistellään sormissa ja levitellään pöydälle. Toisaalta jos pöydältä löytyy vaikka joku leivänmuru se saatetaan noukkia ja antaa mulle nenännyrpistyksen kera:)



Errj, meillä on vähän toisinpäin nuo nyökyttelyt/puistelut. Oskari on osannut jo jonkin aikaa nyökyttää, mutta nyt yhtäkkiä on tullut eiei-puistelu kuvaan. Ja nyt sitten puistetaan päätä kaikelle! Laitanpa vastaavan tilanteen:



Oskari: Öh! (sormi osoittaa naksukulhoa)

Äiti: Otatko naksun?

Oskari: Puistelee päätään

Äiti jatkaa hommiaan, Oskari alkaa kiljumaan/itkemään, äiti antaa naksukulhon josta Oskari tyytyväisenä noukkii naksun.



Meillä on nyt kolmatta päivää kuumeiltu ja tänään suusta löytyi eka poskihammas. Vielä ei ole kuume laskenut ja poju on vähän kipeän oloinenkin, että en tiedä tuleeko sieltä toinen samaan syssyyn vai onko joku tauti iskemässä. Meillä hampaat on tehty aina kuumeen kera, yleensä kuumetta on 3x3 päivää ennenkuin hammas puhkeaa. Toivottavasti nyt menisi ohi.



Minäkin odotan juhannusta, menemme vanhempieni mökille. Miehen kanssa mennään jo torstaina ja meille tulee sinne yksi ystäväpariskunta. Oskari menee yöksi mummille ja he tulevat sitten perjantaina mökille. Lauantai-iltana tullaan varmaan kotiin kun menen sunnuntaiksi töihin, huoh. Mutta sitten onkin viikko töitä ja alkaa kesäloma! Tehdään pikainen Tallinnan risteily heti loman alkuun, niin voi sitten sanoa että oltiin vähän matkoillakin:)



No mutta, nyt pitää mennä laittamaan ruokaa, kohta kotiutuu kaksi nälkäistä miestä:) Ihanaa juhannusta kaikille hippusille ja mammoille!



toivottelevat Miiru ja Oskari

Raapustelin juuri jutut, jotka bittiavaruuteen haihtuivat, no josko uusi yritys.



Nyökkäilystä on ollut puhetta, Anton nyökyttää koko vartalolla, siis poju hytkyy nyökkäysten tahdissa, höpsö. Eieieie, on osattu meillä kauan, tomerasti poika ravistaa päätä kun ei jotain tahdo/jostain tykkää. Meillä kommunikointi sujuu näin:



Anton istuu potalla/syöttötuolissa:



" oletko valmis"

päänravisus tai nyökkäys/käsien ojennus

" hyvä poika"



tai vaihtoiehtoisesti



tomera päänravistus ja samaan hintaan lusikka lentää seinaan tai poika lähtee potalta omin avuin pois>pissat lattialla



Eli hieman on meidän kommunikointimme vielä hakusellaan, joskus toimii joskus ei. Errj, meilläkin Anton kiipeää pois syöttötuolista pöydälle,kun on nälkä mennyt ohi. Muutenkin tämä kiipeily on pop. Tänään kiipesi omassa huoneessa olevalle pöydälle ja kovin oli tyytyväinen.



Vielä siitä siirrosta, hyvin nukkui poju taas viime yön, tosin esikko reppana tuli 03.30 meidän huoneeseen ilmoittamaan, että pikkuveli haluaa meidän sänkyyn.Kun menin katsomaan, siellä rynkyteltiin onnellisena sänkyn laitoja, toivottavasti ei ota tavaksi...Minulle se siirto otti koville, jotenkin tuntuu, että ei ole kohta mitään jäljellä vauvasta, vaikka pienihän tuo on vielä.



Mutta näihin tunnelmiin lopetan ja menen lukemaan, hyvää yötä



T:Mareila+Anton

Aamu alkoi huonosti, Anton löi päänsä patteriin ja sai syvän haavan otsaan =( Voi kuitenkin hyvin, joten seuraan tilannetta. Ei ole oksentanut/ollut väsynyt tai sekava, päikkäreillekkin meni ihan normaaliin aikaan ja ruoka maistui. Ei muuten ole mikään helppo hoitaa Antonin haavoja, kotin puhdistaa sitä ja laittaa laastarin aamulla, jouduin huutamaan miehen avuksi, kun Anton kiemurtelin niin kovasti.



Tänään mies lupasi tulla ajoissa kotiin, mennään koko perhe uimaan =) Huomenna meneekin mies golfiin, joten illan saa olla taas yksin.



Tänään on jännä päivä, meidän hyvä ystävämme, pyrkii kauppakorkeakouluun, on viittä vaille valmis juristi, nyt siis päätti hankkia myös kauppakorkeasta tutkinnon. Hän on lukenut kovasti ja tosiaan toivon, että pääsee. Sori meni ohi aiheen, jännittää vaan tosi paljon.



Okei, nyt taidan mennä laittamaan uimakamoja ja eväitä ja pesemään ulkopöytiä ja tuoleja, josko ton parvekkeen saisi kuntoon, vihdoinkin...Aina jossain jotain siivoamista, mukavaa päivää kaikille



T:Mareila+Anton

Joo, kuten Mareilan Antonilla, on meidänkin Pihlalla naama ruvella. Hän juoksi eilen innoissansa veljeänsä karkuun, kaatui ja iski naamansa rapattuun takkaamme. Nenä ja huuli oli naarmua täys ja verta tuli. Käytin neitosen lekurilla, sillä huomasin, että sieraimessa oli sittä rappausta jumissa. muutenkin tuo osuma kävi juuri leikattuun sieraimeen ja huuleen, niin että leikkausarvet turposivat. Onneksi lääkäri sanoi, että kaikki ok. Äiti tässä vaan saa harmaita hiuksia, kun saa olla sydän kurkussa koko ajan.



Tänä aamuna nukuimme koko perhe sitten pommiin. Heräsimme puoli kahdeksan, jolloin lapset ovat normaalisti jo hoidossa. IHmeesti sitä sitten vain touhusimme niin, että olin vain 7 min. töistä myöhässä.



Hoitsu oli ihmeissään, kun neiti tuli hoitoon naama turvoksissa :=)

Pikaista paranemista Antonille ja Pihlalle - liekö nyt sitten ensimmäiset " sota" -arvet ansaittu? Helville ainakin jäi siitä keväisestä pöydänreunaan kolahtamisesta arpi silmäkulmaan. Melkein samaan paikkaan, missä itsellänikin on arpi (tosin olen pienenä suutuspäissäni hakannut itseäni haarukalla otsaan... Joten odotan innolla, miten Helvi aikoo minua kiristää tekemään tahtonsa mukaisesti.) Näistä viimeisistä porraskiepsahteluista ei sitten ole näkyviä vammoja tullutkaan.



Sormet ja varpaat ristissä, peukut pystyssä ja puuta koputellen seuraan nyt Helvin unia. On neiti nukkunut parisen viikkoa aivan ihanasti klo 20.00-noin 7.00. Tämä rytmi saa vaikka jäädäkin! Meillä on siirrytty (ainakin toistaisekjsi) ihan yksiin päiväuniin, jotka alkavat joskus klo 12-14 välisenä aikana ja kestävät noin 1,5h.



Nyt telkkaria, jäätelöä ja nukkumaan. Öitä!

ma=(tissi)maitoa

ssi=isi

krrrrrrr=kirja

mää=piimää



Näistä ma ja krrrrr ovat sanoja, joita käytetään aktiivisesti, muita toistetaan, kun ensin sanon mallin. Tästä se kai alkaa?

Voi voi Helkaa ja Antonia ja Pihlaa (Toivottavasti tuli nyt oikeat vauvat haavereineen...) !! Amanda kyllä kans kaatuilee tuon tuostakin mutta mitään pahempaa ei ole vielä sattunut, pari kertaa on huuli ollut vähän auki. Tuo oli hauska tuo Helvi-suomi -sanakirja =)



Miiru, tulipa Lordista mieleen että päivänä eräänä esikoinen ja keskari tulivat luokseni syyllisen/ovelan näkösinä. Esikoinen sano että emil halus että me piirretään käsiin (yhellä kaverilla oli ollut sellanen leikkitatuointi). Ja jestas kun mä näin ne kädet, esikoinen oli molemmille kirjottanut isoilla kirjaimilla käsivarsiin: LORDI HARD ROK HALLELUULIA. Mä en oikeesti tiennyt itkeäkö vai nauraa, mielessäni taisin kyllä hekottaa täysillä mutta yritin vähän pitää puhuttelua...



Amanda harjottelee kävelemistä ahkerasti mutta voi hyvänen aika kun ne askelet on epävarmoja, liikuttavan näköstä. Ajatella että oliko se nyt Helvi, joka on jo 5kk kävellyt!!



Tänään on erityinen päivä, laitoin Amandan ekaa kertaa omaan sänkyyn isojen kanssa samaan huoneeseen. Saa nähdä tuleeko vallan katastrofaalinen yö. Mutta nukahtaminen sujui kaikkia oletuksia paremmin. Ensin A luuli että kyseessä on joku mahdottoman hauska uusi leikki mutta kun tajusi että sinne pitäis nukahtaa niin pelkäsin pahinta itkukonserttia. Sitä ei kuítenkaan tullut, A pörisi, höpisi kovaa ja lauloi vielä kovempaa (Esikoisella on yks sellanen ärsyttävä saksalainen lastenlaulu joka kuuluu: Papa, bist du müde, Papa was ist los mit Dir. Sitäkös A hoilotti, ihan oikeella sävelellä ja sanat meni " pappa, bitttttu myyyymeee, pappa pappa miimiidii" . Isot nukahti tapansa mukaan viidessä minuutissa ja Amandakin hyvin pian makkaratyynyä halien.



No mitäs muuta Svenska Fotbollsförbundet on saanut 1500 lippua lauantain Ruotsi-Saksa -otteluun ja nyt mies yrittää tietty saada sellasta. Olishan se mahtavaa päästä katsomaan kun saksalaisilla ei enää tässä vaiheessa ole mitään mahista saada lippuja kotijoukkueen peliin... Harmi vaan kun on niin kaukana meistä.



Nyt mä meen, kivaa juhannusviikkoa kaikille teille ja perheille!

Tulin vielä nopsaan kertomaan kuulumisia, oltiin poitsujen kanssa uimassa. Tällä hetkellä on aika rentouttavaa käydä uimassa, esikoinen pärjää lasten altaassa hyvin ja Anton ei karkaa viltiltä ja viihtyy siinä ihmetellen =) Ja Anton on tosi kova uimaan, tykkää kovasti kontata vedessä, tahtoo vaan kovasti mennä aina vaan syvemmälle.



Kent: Minähän siirsin Antonin esikoisen kanssa samaan huoneeseen ja ylläri yöunet on parantuneet tosi paljon, vaikka muuta epäilin.



Antonilla on muutama sana mitä toistelee kennä=kenkä, äiti, tinne=sinne (eli minne vaan minne A haluaa/veli menee) lii=lintu, vee=veli, eje=Jere, isi. Nämä nyt ainakin.



Hurja tosiaan ajatellla, että osa hipuista on kuukausikaupalla kävellyt, A senkuin konttaa menemään, no kerkeää sitten myöhemmin. Mutta nyt menen syömään, mies sai grillaukset valmiiksi =)



T:Mareila+Anton

Väsyttää niin maan p........ mutta tämän viimeisen lomaa edeltävän päivän jaksaa vaikka päällä seisten. Ja yllättäen sadekin maistuu mukavalta helteiden jälkeen.



Me käytiin eilen hakemassa yksiyisellä vesirokkorokotus. emme saanneet neuvolasta aikaa ennen lomaa, joten painelimme yksityiselle, sillä tapaamme perjantaina ystävää, jonka lapsella saattaa olla rokko itämässä. Rokotus sinänsä meni molemmilta lapsilta ok, mutta odottelutilassa Pihla mennä vipelsi taas aivan päättömästi. Ulos yritti livahtaa, meni kaikkiin huoneisiin kurkkimaan ja juoksi päin ihmisiä. Pikkuruisessa vessassa yritin vaihtaa kakkavaippaa, mutta neiti rimpuili ja venkoili niin, että meinasin saada kakat päälleni. Kommentti ihmisiltä: " ai miten ihanan tomera tyttö" . Ja äiti ajattelee hikisenä, että " kaikkea muuta, kuin ihana" . Joo, aivan mahdotonta on tuo meno. Hirvittää mökille meno, sillä meillä on mökin maasto kivikkoista ja hyvin mukulaista muutenkin. ONkohan kohta taas pää auki:(



Mutta jos sitten mennään, niin ei kyllä taasen puhetta juuri tuoteta. äi-i=äiti, aa-u=aatu, kaa=lentskari, anna, kakka ja sitten kokoelma eläinten ääniä. Konsonantit on kaikki aikalailla sellaisia kurkkukurlauksia ja isiä huolettaa, kun ei ymmärrä pihlaa ollenkaan. Mutta toivomme toki, että halkiosta huolimatta puheesta tulisi aikanaan edes jokseenkin ymmärrettävää - jo ennen terapiaa siis.



Kyllä nauratti nuo teidän hard rok halleluuliat ja saksalaiset lasten laulut.. Aina jos muistaiskin tallettaa näitä arjen hauskuuksia johonkin muistiin.



Toivottavasti juhannus on kaikilla hauska ja turvallinen (päidehuoltolaitoksen työntekijän huolia). Meitsi alkaa nyt lomailun, joten palaillaan reilun viikon päästä asiaan!

Uuh. On niin kuuma, ettei päässä liiku mikään. No, onneksi on jussi tulossa, kyllä se tästä vesisateeksi muuttuu ;)



Minusta on hurja ajatella, että Amanda jo laulaa täyttä päätä ja puhuu vaikka mitä. Helka kun ei vielä sano oikeastaan mitään selvää sanaa. Pari kuukautta sitten oli vielä joitakin merkitykselliseltä kuulostavia sanoja, ätä ja ish, nyt ei niitäkään. Autot on kyllä drr, samoin pyörä, taaperokärry, mopo ja kottikärryt. Pierun, kärpäsen ja heinällä viheltämisen merkiksi Helka päristää. Kaikki asiat, joita Helka tahtoo oikein kovasti, on TÄÄ! Vähempi tahtominen on ÖH! Lisäksi se pitää yleistä mekkalaa, lallattaa ja nannattaa mennessään.



Meille on tulossa kavereita jussiksi kylään, ja ollaan hullun lailla siivottu majoituspaikkoja. Aitat on nyt siivottu, samoin rantamökki. Sisustus vielä puuttuu osittain, mutta voi miten kivat varsinkin niistä aittahuoneista tuli! Maalaisromantiikkaa oikein. Tänään pitäis ehtiä siivota talo, ihan hirvee homma. Minä en nykyään ehdi ollenkaan pestä pyykkiä pois, koko ajan on järkyttävä pyykkivuori vaikka kuinka huudattais pesukonetta. Rannan ulkohuussikin pitäis saada käyttökuntoon, mutta katotaan nyt kuinka enää ehditään. Kivaa kun nyt pystyy majoittamaan kavereita!



Hauskaa juhannusta kaikille, minä en varmaan ehdi täällä vierailla ennen ensi viikkoa.

Ihan ensiksi mukavaa lomaa lomailijoille =) Viettäkäähän rentouttava loma.



Pitäisi jotain siivouksen tynkää tehdä, ei huvita ei ja Anton ei suostunut nukkumaan kuin 1h (sylissä senkin) eli väsy ja kiukku on meillä kylässä =( Aamullakin heräsi normaalia aikaisemmin, kun mies ei päässyt sängystä ylös ja kello luonnollisesti vaan soi, ärsyttävää...Aamu on mennyt siinä, että Anton roikkuu lahkeessa ja kitisee, loppupäivä menee samalla tavalla todenäköisesti.



No eipä tässä muuta, sori tämä vali vali, mutta siitä huolimatta



OIEKEIN HAUSKAA JUHANNUSTA KAIKILLE



T:Mareila+Anton

Yö meni meillä ihan ok, eli Amanda heräs klo 01 ja hain sitten viereeni. Mulla ei juuri nyt ole mitään intressejä eikä jaksinkia unikouluihin ja muihin. Pääasia että tottuu ajatukseen että omassakin sängyssä voi nukkua. Äh, Amanda on ruvennut saamaan niitä yöllisiä kauhukohtauksia... Esikoisella niitä oli puolitoistavuotiaana, keskimmäisellä ei koskaan. Eli herää jossain vaiheessa yötä ja karjuu + itkee hysteerisenä 10 - 30 minuuttia. Mikään ei auta, silmät on kiinni eikä A herää, huutaa vaan. Me laitettiin taas valot päälle ja yritettiin herätellä mutta ihan tuloksetta. Lopulta rauhottui kun pidin rimpuilijaa tiukasti kiinni vatsani päällä ja hoin vaan että äiti on tässä. Toivottavasti ei ole mikään kauhean pitkä kausi...



On se niin kiva huomata ja lukea miten hiput kasvaa. Ja siis ihanaa tuo kommunikointi ja omat mielipiteet jne mistä monet täälläkin ovat kirjottaneet. Joskus tuntuu että sitä ei tajuakaan miten paljon nuo pienet jo hiffaavat asioita. Amanda kun tänään taas oli lempipuuhassaan eli soittamassa meidän sähköpianoa niin sitten kun se oikeen sai aikaan mahtavia ääniä niin mä pistin volyymit pienelle. Vitsi mikä ilme, otsa meni kurttuun, suu törrölle ja silmät tapitti läpi mun pään. Amanda sano hyvin vihasesti " ääh" ja väänsi ite volyyminapin täysille ja jatkoi tyytyväisenä musisointiaan =) Musta on myös ihanaa huomata miten erilaisia sisarukset voi olla keskenään ja miten niillä tuntuu olevan ihan eri kiinnostuksen kohteet.



Mitä tohon puheeseen tulee niin luulen että juuri Amandan tapauksessa elämä sen kanssa helpottuu huomattavasti kun puhuminen rupee sujumaan. On varmaan huomannut että äidiksi on sattunut sellanen surkimus jolle pitää rautalangasta vääntää että tajuaisi mitä toinen haluaa...



Eipä siis muuta, meillä on edessä ihan tuikitavallinen viikonloppu täällä.



Ps: Vaakamom, jos olet linjoilla, mikäs se sun miehen suunnitelma oli jos Englanti ja Ruotsi pelaa tasan? Lensikö telkkari parvekkeelta vai saiko kenties vain tällin vasaralla ;-)

Nostelen pinoa, kun oli valahtanut aika alas. Tulkaahan kertomaan juhannus kuulumisianne. Palaan illalla



M&A

mutta pitää kertoa Amandan nukkumisista eli nyt se on kolme päivää nukahtanut omaan sänkyynsä mutta tullut sitten jo aika aikasin meidän viereen. Eilen kuitenkin nukahti ihan yksikseen sänkyyn klo 20:30 ja heräs ekaa kertaa klo 05:30 eli 9 huimaa tuntia!! Eipä ole tolla tavalla ennen nukkunutkaan. Tuntu ihan epätodelliselta, varsinkin kun siinä yön kuluessa oli kaikenlaista hälyä huoneessa, isot lapset vaelteli ja kolisteli, mies kolisteli tietokoneella jne. Toivottavasti tämä jatkuu =)



Meidän täytyy nyt vaan keksiä joku fiksu sänkyratkasu, oikea pinnis on sivuvaununa parisänkymme vieressä ja haluan pitää sen siinä koska varmaan seuraavat x vuotta on harvassa ne yöt ettei joku tulisi meidän huoneeseen. Sänky on myös niin iso että kukaan lapsista ei pienenä siinä ole viihtynyt mutta sitten se on liian lapsellinen isolle. A nukkuu nyt matkasängyssä joka on mukavasti pienempi ja kotosampi ja siinä on kunnon reunat. Ja kaikki lapset siis samassa huoneessa, varmaan keskimmäisen täytyy olla joku 4-vuotias ennen kun voi siirtyä yläsänkyyn ja sillon Amanda saa siirtyä sinne alas ja esikoinen omaan huoneeseen. Mutta siis nyt seuraava vuosi-puolitoista pitäisi keksiä joku fiksu ratkasu.



No niin, siinä meidän sänkyasioita, kiva kun luitte ;-)

Miialle iski lauantaina kuume, eikä vieläkään oo laskenu..Tai no, eilen oli päivällä jo vain vähän päälle 37, mut sitten taas nousi ja nytkin ihan hohkaa kuumaa tuo tyttö. Ruoka ei oo maistunut oikein ja ymmärtäähän tuon, ei mullekaan paljo maistuisi jos ois kuumetta 38 ja yli:(



Kuitenki jotain yritetty syötelläkin ja juotettu paljon,ja nestemäistä panadolia annettu. Mutta ei auta..Mitähän tässä seuraavaksi pitäis kokeilla? Tänään meillä on kyllä neuvola, jospa ne siellä osais sanoa, et lähdetäänkö ihan lääkäriin vai vieläkö seurataan kotona.



On se ikävää seurattavaa, kun pieni on niin kipeänä, onhan tuo vielä leikkinyt melko normaalisti, mut silmistä näkee, että kuumetta on ja aika paljon.



Taas oon yksinään hereillä, väsyttäis kyllä, mutta tyttö on meidän sängyssä, niin eipä sinne pajoa kolmatta mahdu, kun Miia oikein levittäytyy:) Tuntuu että mies ei ,sikeäuninen kun on, ymmärrä että mulle tuo nukkuminen on vaikeempaa ja olettaa että oisisn aina yhtä pirteä, kuin hänkin, vaikka oonkin nukkunut useita tunteja vähemmän. Ja mies itse nukkuisi vaikka päivät läpeensä, kun lomalla on, jos en kävisi herättämässä. Välillä tuntuu että meillä on jo kaksi lasta, kun on Miia ja tuo mies..



Toivottavasti teillä meni juhannus kivasti, en ehtinyt vielä pinoa lukea..

Pitää lähteä kuumeen mittaukseen.