Itkeekö muiden vauvat paljon?

Tosta tuli elävästi mieleen vanhin tyttöni, josta just totesin toiseen kyssäriin. että piti taputtaa säkkijärven polkan tahtiin sen peppua että sai röyhtästyä. (auttaa muuten mulle itsellekin jos olen hotkinut jotain tai niellyt ilmaa ja on tukala olo...)

Hän oli hyvin itkuisa vauvana ja jännitti paljon leikki-ikäisenä. Vauvana sai rentoutumaan, kun keinutin ja lauloin, ja myöhemmässä iässä tarvitsi selän hierontaa voidakseen rentoutua illalla nukkumaan. Ilmeisesti vaan sellainen hermosto, eikä pieni ihminen osaa itse vielä tietoisesti itseään rentouttaa, näin aikuisenahan se on jo mahdollista. Nyt hän on jo murrosikäinen, ja tarvitsee vain jalkaterien tai käsien hieromista silloin tällöin.

Eli kokeile vauvahierontaa, lainaa vaikka kirjastosta opaskirja siihen. Jos osaat ranskaa, kirjoissa on enemmän valinnan varaa.

Kyllä meidän poika on aina itkenyt paljon. On muutenkin aina vaatinut mielestäni enemmän viihdyttämistä kuin muiden vauvat. Ei ole koskaan viihtynyt yksikseen kuin hetken tai ei ollenkaan.



Nyt tilanne on kuitenkin ollut menossa parempaan päin, hän täytti juuri 6 kk. Olemme mieheni kanssa miettineet, että olemmeko tehneet asiasta vaan suuren numeron eli josko hän oikeasti on ihan " tavallinen" vauva ja itkee saman verran kuin muutkin. Eräälle vauvapsykologille asiaa mietiskellessäni hän oli sitä mieltä, että poika on tavallista vaikeammin viihdytettävää sorttia ja ns. vaativa vauva (hän on siis tavannyt poikani pariin otteeseen). Kaikki vauvat ovat omanlaisiansa -onneksi niitä iloisiakin hetkiä on runsaasti, muuten tuskin jaksaisin.

Täytyy kokeilla tuota hierontaa vielä enemmän, tähän asti kaikki hieronta on päättynyt hirveään huutoon: tyttö ei siis yhtään nauti siitä. Kutittelusta ja ihailevista katseista kyllä nauttii, että niillä hemmottelen. Yritimme koliikkiin apua vyöhyketerapiasta, mutta kun kolme kertaa oli keskeytynyt ihan hirveään huutokohtaukseen, totesimme että ei siitä taida meille apua olla.



Toisaalta iloisista ja aurinkoisista hetkistä nauttii sitten tosi paljon, ja tuntee ylpeyttä kun vauva oppinut jotain uutta. Mutta kyllä tuo itku ja huonotuulisuus on lidille uuvuttavaa ja raskastakin :(



Parempia aikoja odotellessa, kiva kuulla että muilla helpottanut!



terv. Belllis

Minulla on 2 kuukautta vanha poika, joka on ollut myös ns. vaativa vauva. Alkuun tuntui, että meillä on vaan rytmi sekaisin, sillä poika nukkui päivisin 3-4 tuntia ja söi ja taas nukkui. Yöllä sitten valvottiin 1-3 tuntia ja koko aika oli yhtä kitinää. Sitten n. kolmen viikon ikäisenä tuli mukaan päivä kitinät. Käytännössä meillä kitistiin aina kun oltiin hereillä. Pahimmillaan valvoimme kokonaisia öitä kunnellen kitinää ja kanniskellen vauvaa.



Aloitimme heti oireiden pahetessa vyöhyketerapian. Nyt terapeutti on käynyt kuusi kertaa. Olen kuullut, että jotkut vauvat tarvitsevat sen kuusikin kertaa ennenkuin helpottaa. Tosin terapeutti sanoi, että jos kuudennen kerran jälkeen ei tapahdu muutosta, niin tästä hoitomuodosta ei ole apua meille.



Olemme myös kokeilleet disflatyl -tipat sekä Rela -maitohappobakteeritipat. Kaksi kertaa olemme käyneet lääkärissä ja nyt viimeksi saimme Primperan nimistä suolistolääkettä. Lääkärissä meitä kehoitettiin imettämään vauvaa kolmen tunnin välein, vaikka tuo itkisi kuinka. No, tuota neuvoa en noudattanut vaan oikeastaan päin vastoin, olen alkanut imettämään täysin lapsen tahtisesti. Pitelen vauvaa aina ruokailun jälkeen vatsallaan polvieni päällä ja taputtelen pyllylle.



Iltaisin nukutan vauvan viereeni rinnalle ja annan nukkua ns. " perhepedissä" läpi yön.



En tiedä mikä näistää vai kaikkiko nämä yhdessä ovat elämästämme tehneet edes hitusen siedettävämpää. Tosin jokainen päivä on omansa. On hyviä, vielä parempia, mutta valitettavasti myös huonoja päiviä, mutta toisaalta niinhän meillä kaikilla:).



Kaikki sympatiani kaikille " vaativien" vauvojen äideille ja isille. Se on äärettömän rankkaa, kun vauva itkee ja itkee ilman mainittavaa syytä. Voimia teille (meille) kaikille!

T:Maisa

...itketään paljon. Poika on kohta puolivuotias ja koliikki-itkujen (4,5 kk asti) jälkeenkin on edelleen todella itkuinen. Tämä on ollut varmasti vauva-ajan raskain asia, kun poika on harvoin tyytyväinen. Sylissäkään ei aina ole kiva. Silloin tuntuu itseltäkin pahalta, kun omasta mielestä " kaikkensa" on jo yrittänyt; vasta nukuttu, syötetty, vaipat vaihdettu, leikitty, viihdytetty, nauratettu, hypytetty, juteltu, muuten vain sylitelty..Kun vauva itkee paljon päivittäin, niin on vaikea tietää mikä milloinkin on asiana. Täytyy vaan kellon mukaan laittaa päiväunille ja syöttää, että joku rytmi ja tolkku elämässä säilyisi.



Lääkärissäkin on käyty pari kertaa ja kommenttina oli, että meillä on " vaan" tavallista vaativampi vauva. Tietenkin on todella hyvä asia, ettei ole löytynyt mitään vakavampaa itkujen syyksi, ainakaan vielä. Kyllä sairaan lapsen kanssa on varmasti paljon raskaampaa. Meillä on vain ollut nuhaa ja ihottumaa, jotka nekin varmasti itkettävät välillä.



Yöllä herätään yhä tunnin parin välein, johon ei auta kuin tissi tai syli ja kolmen tunnin yhtäjaksoista unta ei ole monesti ollut kohta 6 kk:n aikana. Naurattaa (tai suututtaa) joidenkin kommentit, joilla vauva herää " jopa" kaksi kertaa yöllä syömään ja ollaan niin väsyneitä..! Kaikilla on tietenkin omat kokemukset ja tuntemukset oikeutettuja. Varmasti on vaativampiakin vauvoja kuin meillä. Mutta yöunien katkonaisuus vaikuttaa tietenkin omaan jaksamiseen.



Olen vaan monesti miettinyt, kun vauvan itku alkaa itkettää itseäkin, että huonomminkin asiat voisi olla. Se vaan ei hirveästi lohduta silloin, kun on todella väsynyt vauvan itkuun.



Tämä ei nyt antanut mitään vinkkejä aloittajalle, mutta kerroin vaan, että yksin et ole asian kanssa. Toivotaan voimia kaikille, niin jaksamme paremmin. Eiköhän ne itkut helpota joskus...

Onko vauvasi rintaruokinnalla vai pullolla?

- Meillä tutteli-merkkinen korvike sai ilmeisesti aikaan jonkinlaisia masuvaivoja, joka ilmeni hyvin tyytymmättömänä vauvana ja raivareina. Kun merkkiä vaihdettiin (NAN) niin kitinät loppuivat.

Kumma kyllä, myös d-vitamiini tipoista tuntui tulevan jotain vaivaa, merkin vaihto auttoi tähänkin.