Liimakorva
Laitoin tämän kysymyksen jo tuonne Vauvat 0-12 kk -puolelle ja sainkin pari vastausta, mutta ajattelin kokeilla vielä tätäkin kautta, josko löytyisi vaikka enemmänkin kokemuksia...
Onko liimakorvasta kokemuksia? Pojan 8 kk-neuvolassa katsottiin korvat ja toinen korva oli ihan kunnossa mutta toinen todettiin liimakorvaksi. Mitään hoitoa ei saatu, vaan uusi tarkastusaika kuukauden kuluttua.
Paraneeko liimakorva itsestään? Aiheuttaako se pojalle kipua? Yöt ovat levottomia, mutta sitä ne ovat olleet kohta 5 kuukautta, joten en ole osannut yhdistää levottomuutta korviin. Ihan terveeltä poika muuten on vaikuttanut, ei kuumeilua eikä muita oireita kuin parin viikon nuhaisuus, jota oli jatkunut pari viikkoa ennen kysiestä neuvolakäyntiä.
Eka ajatus itsellä oli, että nyt tulee sitten putket korviin... Neuvolassa oli kiire ja poika huusi hullun lailla, enkä ehtinyt miettiä asiaa kunnolla ja kysellä enempää ja vasta kotona alkoi asia kaivertaa mieltä.
Mitä kokemuksia teillä muilla on liimakorvataudista? Johtaako se aina korvien putkitukseen? Ja miten pian toteamisen jälkeen?
Kommentit (4)
Meillä on ollut liimakorva kolmella lapsella, kaikki ovat olleet korvalääkärin hoidossa. Kahdella vanhimmalla korvat putkitettiin (siihen aikaan leikattiin samalla kitarisatkin) ja vaivat loppuivat siihen. Nuorimman liimakorvaa seurattiin viime talvena 2-3 kk ja se parani itsestään. En tiedä oliko mitään vaikutusta sillä, että alussa pidettiin muutama viikko kokonaan maidotonta dieettiä ja sitten aloin vähitellen antaa jugurttia ja juustoa yms. Maito oli kokonaan poissa tuon 2-3 kk. Lisäksi syötin Gefilus-kapseleita ja vähän aikaa Frantsilan Karvakorva-tippoja.
Neuvolassa myönsivät, että ovat kuulleet ennenkin että maidon poisjättämisellä on ollut vaikutusta korva-asioihin.
Tuo maidon poisjättäminen olikin mielenkiintoinen pointti. Pojalla on muutenkin maitoallergian oireita ja olenkin itse vähän aikaa sitten siirtynyt maidottomalle dieetille koska imetän vielä. Gefilustakin alettiin jo käyttää, joten saa nähdä, tuottaako se tuloksia ihottumaan ja korvatilanteeseen. Karvakorvatipoista en ennen ollut kuullutkaan, ehkä niitäkin voisi kokeilla...
Tutuiltakin olen viime aikoina kuullut, että liimakorva tosiaan on voinut aika useassakin tapauksessa parantua itsestään. Miksikähän sitä muuten yleensä seurattaisiinkaan ensin muutaman kuukauden ajan, ellei olisi toiveita että se paranisi ilman putkia. Muutenhan kaikille varmaan laitettaisiin suoraan lähete putkitukseen.
Ensin oli liima toisessa ja sitten tuli toiseenkin Ja oli paha korvatulehduskierre.
Tuon liiman ei pitäisi sattua tms. Mutta voi alentaa kuuloa.
Putkitus auttaa sitten siihen. Meillä pojalla putkitettiin korvat reilu kk sitten ja sen jälkeen ei ole ollut tulehduksia tms mitään korvaoireita. eli kaikki korvien suhteen vallan mainiosti. Putkitusta ei kannata pelätä, se on nopea ja pieni toimenpide ja ei aiheuta mitään jälkivaivoja. Yleensä samana päivänä kun putkitettu saattaa olla hieman ärtynyt mutta sitten pitäisi olla ok.
pääsisi poistumaan korvasta. Kannattaisi varata aika oikealle korvalääkärille, joka tutkii asian. Meillä oli esikoisella korvatulehduskierre vajaan vuoden ikäisenä, korvalääkäri totesi liimakorvat ja laittoi lähetteen putkitukseen. sanoi silloin (lapsi oli 11kk), että tämän korvat ovat niin tukossa, ettei kuule paljon mitään. Jos olisi aikuinen, käyttäisi kuulolaitetta. Eli se korvien jatkuva tukossa olo vaikuttaa pikku hiljaa myös lapsen kehitykseen. Meillä hyvin alkanut puheenkehitys jäi sitten puoleksi vuodeksi täysin jumiin. Joillakin lapsilla saattaa liikkuminen heiketä joksikin aikaa kun tasapainoaisti ei toimi hyvin. Meillä putkitusta jouduttiin pari kertaa siirtämään, kun lapsella oli myös keuhkoputkentulehdus. Ja putkituksen aikanakin oli muutama korvatulehdus, mutta nyt ei ole ollut yhtään putkien poistumisen jälkeen.Toivottavasti ei tulekaan. (nyt ikää jo yli 3v).
Antibiootit eivät -ainakaan meillä - poista liimakorvaa. Ainoana hoitona meillä oli putkitus eli ilmastointi korvakäytävään. Jos liimakorvaa ei hoideta ollenkaan, korvaan saattaa tulla pysyvä kuulonalenema.