Kokemuksianne IVM -hoidosta ?
Moi,
Meillä ainoa mahdollisuus enää todennäköisesti tuo IVM hoito.
IVF/ICSI ei sovi koska mulle tulee aina punktion jälkeen tuo hyperi.
Haluaisinkin nyt kuulla kokemuksianne ja mielipiteitänne tuosta IVM hoidosta - siinä ymmärtääkseni munasolut kerätään raakoina jonka jälkeen ne kypsytetään laboratioriossa ja sen jälkeen hedelmöitetään normaalisti. Hormoneja ei siis tarvitsisi käyttää.
Mulla kehittyy puregonilla aina kasapäin noita munasoluja (ihan liikaa), joten siksi tämä vaihtoehto varmaan sopii senkin puolesta meille.
Missäköhän Turussa näitä IVM hoitoja tehdään ?
Kaikki tieto on tervetullutta. Kiitokset jo etukäteen, kanssasisaret =).
T. Giselle
Kommentit (9)
saatiin hirveän ronkkimisen ja huumailun jälkeen jopa yksi munasolu. hirveä pettymys oli. Ja se yksi ei edes sitten hedelmöittynytkään, joten kyllä oli mieli matalana. eli en ole mikään hyvä esimerkki ko toimenpiteestä. Nyt jo mietin että tuleekohan mulle yhtään solua kun siirrytään pian ivf:ään vai olenko joku soluton pco tapaus..
Ei kai siitä teille ainakaan haitta ole kokeilla. Varmaan huomattavasti elimistölle helpompi kun IVF ja hyperit ja muut. Eli joka tapauksessa varmaan kannattaa kokeilla, eikö?
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mistä johtui, että sinulta saatiin IVM-hoidossa kerättyä vain yksi munasolu? Olen itse menossa ensi viikolla keräykseen ja PCO:sta johtuen näyttäisi siltä, että kerättävää olisi tosi paljon. Minulle ei uskalleta juuri tuosta PCO:sta johtuen kokeilla ainakaan heti IVF-hoitoja, kun pelkillä Clomeillakin saatiin n. 30 munarakkulaa aikaiseksi :(
Terkuin, Hopefully
Ainakin väestöliiton sivuilla lukee,että ivm:llä ovat saaneet yhtä hyviä tuloksia kuin ivf:llä. Itse harkitsisin sitä, jos en pitkään aikaan tulisi raskaaksi. (yritystä takana kolme vuotta ja nyt olen luomusti raskaana oleva pco-potilas!)
Siis kyllä ne ronkki ja ronkki ja siinä itse toimenpiteen aikana sitä ei kukaan voi tietää kuinka monta solua niistä rakkuloista oikeasti saadaan.
Kai se lääkäri ajatteli keräävänsä toistakymmentä solua.
Mä en todellakaan tiedä mistä tällainen johtui, nyt rupes itseasiassa hieman vaivaamaan. Olen pitänyt huonoa kokemusta huonona tuurina.
Se tehtiin väestöliitossa ja todella ansioitunut gyne piti sellaisena kokeiluna ennen ivf:ää, eli minä sain sellaisen käsityksen, että eroja on ivf:llä ja ivm:llä ja todella kevyesti siellä suhtauduttiin siihen että ivm ei toiminut. Hieman sellaisella asenteella, että tulipahan koitettua. Siksi en ole aiemmin osannut itsekään ajatella että siinä olis ollut mitään erityisen outoa. Mutta ehkä siinä olikin..
Minulle tehtiin IVM syksyllä 2003. Helsingin VL:ssa
Valitsimme kyseisen hoidon, sillä siinä ei stimuloida munasarjoja hormoneilla. Itselläni PCO-tyyppiset munasarjat, joten vaarana olisi ollut hyperstimulaatio.
(Tässä hoidossahan sellaista vaaraa ei ole).
IVM on myös halvempi, sillä ei tarvitse hankkia yli 600eur lääkkeitä.
Ultrassa käyntejä oli muistaakseni 2, ennen punktiota joten useaan kertaan ei tarvinnut lääkärissä juosta.
Punktio ei eroa normaalista IVF-punktiosta, on vain punktiota tekevälle haasteellisempi munasolujen pienuuden vuoksi. Minulla se kesti n. 15-20min.
Onnistumisprosentti IVM- vastaan IVF on hieman huonompi, joka johtuu siitä, että IVM :ssa saadaan yleensä vähemmän alkioita kerättyä sekä sitä myöten vähemmän pakkaseen.
Minulla munasoluja saatiin kerättyä huimat 28kpl,( kiitos PCO:n) joista 4kpl selviytyivät siirrettäväksi. Kaksi siirrettiin ja kaksi jäi pakkaseen.
(Siirtoon jos päästään ovat raskausmahdollisuudet samat kuin IVF:ssa).
Meillä ensimmäinen hoitokerta onnistui, molemmat siirretyistä alkioista kiinnittyivät.
Kaksostyttömme ovat tällä hetkellä 3v.
T: Tuplatutti
Olemme siis ensimmäisessä IVM-hoidossa Väestöliitossa ja tämän hetkiset kokemukset ovat olleet positiiviset. Olen päässyt mielestäni melko helpolla verrattuna IVF-hoidoista lukemiini kokemuksiin. Minulla ei siis ole ollut ennen puntiota minkäänlaista lääkitystä, ultrat tehtiin KP3 ja KP7 ja eilen KP9 tehtiin punktio. Punktion oli hiukeita kipulääkemääristä johtuen melkein kivuton. Eilen iltapäivällä vatsa oli turvoksissa ja jomotti munasarjoista, mutta nyt olo on jo suhteellisen normaali. Sairaslomaa sain alkion siirtoon asti, eli loppu viikon.
Munarakkuloita minullakin oli PCO:sta johtuen paljon, joten punkio -toimenpiteen kesto oli noin 15 minuuttia. Munasoluja saatiin kerättyä yhteensä 12 kappaletta, jota pidettiin jo melkeisen hyvänä saavutuksena. Puntion jälkeen aloitin siis vasta hormonit (Progynova + Lugesteron). Nyt munasoluni ovat kasvamassa labrassa ja mies vie siittiöt tänään klinikalle. Munasolujen hedelmöitys tapahtuu huomenna ja lauantaina on alkion siirto, jos siis kaikki menee hyvin, ja jotain siirrettävää on saatu aikaiseksi. Nyt siis vaan makailen sohvalla, syön karkkia ja toivon parasta :)
Terkuin, Hopefully
Kiva lukea kokemuksianne.
Minäkin varasin meille ekan suunnitteluajan Turun väestöliitosta ensi viikolle, sittenhän se selviää voidaanko tätä hoitomuotoa meille tehdä. PCO:ta mulla ei ole, mutta muniksia on IVF:ssä tullut kuitenkin aina ' liikaa' , eli sen suhteen pitäisi olla OK.
Turun väestöliitosta sanottiin että itse punktio tehdään Helsingissä - luulin että siittiöt viedään samana päivänä, eikö se olekaan niin ? Harmittaa vaan jos siellä Helsingissä sitten joutuu juoksemaan useampanakin päivänä, ensin punktio, sitten spermanäyte ja sitten vielä siirto saman viikon aikana, huh. Matkaakin kun täältä on ihan kiitettävästi =(.
Mutta parempi tämä silti meille jos säästyn siltä kauhealta kivulta ja turvotukselta punktion jälkeen :o). Olihan se niin että tässä hoitomuodossa ei sitä hyperin riskiä ole ?
Ainakin Helsingissä VL tekee niitä. Omaa kokemusta ei asiasta ole, ikävä kyllä. Mutta tosta hyperistä oli pakko sanoa, kokeilitko koskaan clomit+puregon yhdistelmää? Mulla alkaa tänään sellainen koktaili, uudella klinikalla uusi lääkäri oli sitä mieltä että se ehkäisee aika hyvin hyperiä (itsellä oli viimeksi kiikun kaakun). Siis alkuun 5 päivää clomeja, sit vasta puregonia. Tietty nyt hirvittää että tuleeko tällä yhtään muniksia...