Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Elämää ilman tuttia?

27.10.2008 |

Hei!



Odotuspuolelta kurkkailen tänne vauva-palstalle. Olen miettinyt otsikon aihetta...onko ketään, joka ei alusta alkaenkaan tahtonut vauvalle annettavan tuttia?



Olisi mukava tietää kokemuksia, sillä itse olen miettinyt, kun 4/09 olisi määrä pikkuiseni syntyä, että voisiko olla täysin mahdollista elää ilman tuttia..



Sivri

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
27.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän tyttömme (nyt 8kk) ei kelpuuttanut tuttia laisinkaan, ja hyvin on sujunut. Välillä on ollut hankaluuksia saada tyttö nukahtamaan, varsinkin jos herää kesken unen, niin olisi kätevää kun voisi vaan tunkea tutin suuhun jne. mutta ilmankin ollaan selvitty. Tietty meillä on ollut eri tilanne, kun tyttö ei todellakaan ole tuttia halunnut, mutta uskoisin, että kaikki pärjäävät ilmankin, ainoat ongelmat voivat tulla juuri nukuttaessa tai muuten vain rauhoittamisessa, mutta kyllä niiihin keksii muitakin keinoja.



Mukavaa odotusta sulle!



täysikuu

Vierailija
2/10 |
27.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!

Itsekin ajattelin jo ennen lapsen syntymää, että en välttämättä haluaisi opettaa tutin syömiseen lainkaan. Laitoksella ja muutaman kerran sen jälkeenkin tarjosimme tuttia, mutta se ei tytölle kelvannut ja aika nopeasti lopetimme yrittämisen.

Tutittomuudessa on sitten ollut sekä hyviä, että huonoja puolia. Yöt on meillä koko ajan nukuttu tosi hyvin, vähintään neljän tunnin siivuja, liekö sitten vaikuttanut se, että yöllä herätessä vauva ei kaipaa pudonnutta tuttia.

Mutta aika nopeasti tutin korvikkeeksi tuli oma peukalo, joka edelleen menee suuhun väsyneenä ja ennen nukahtamista. Tapa, josta ilmeisesti on paljon vaikeampaa vierottaa kuin tutista ja voi vaikuttaa jopa purentaan + peukalon iho menee helposti rikki varsinkin kun tulee hampaita.

Tutti olisi myös ollut muutamia kertoja avuksi mm automatkoilla kun on tullut iso hermostuminen.

Liekö myös liittynyt siihen, että tyttö ei syö tuttia, mutta myöskään tuttipullo ei kelpaa, mikä on sitten vaikeuttanut äidin mahdollisuuksia olla liikkeellä ilman vauvaa. Varmasti tuttipullo olisi kelvannut, jos sitä olisi jatkuvasti tarjottu, mutta meillä on menty ihan imetyksellä pääsääntöisesti.

Ilman tuttia on täysin mahdollista elää ja jotkut vauvat kuten meillä taitavat tehdä valinnan ihan itse



Crispiina

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
27.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä mietin kans aikoinaan etukäteen että ei automaattisesti tuttia, aluksi en sitä tarjonnutkaan. Parin viikon iässä aloin kuitenkin kaivata jotain helppoa rauhoituskeinoa, eli tuttia. Yritettiin tarjota, useita eri tuttimalleja parin kuukauden ajan, mutta kun ei niin ei. Ei kelvannut.

Nyt 9kk iässä on oikeastaan tyytyväinen että se ei kelvannut, kiva kun ei tarvii miettiä tutista vieroitusta sitten. Mut jonnekin puolen vuoden ikään asti tuntui kyllä lähes päivittäin että sais se tutin huolia..!!!

Tuttipullosta on syönyt kuitenkin hyvin koko ajan.

Ja peukkua ei ime.

Vierailija
4/10 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kovasti ollaan yritetty tarjota pojalle (nyt 4kk ja rapiat päälle) jos jonkinmerkkisiä tutteja, mutta imaisee ehkä muutaman kerran ja sitten räkii ulos. Vauva on syönyt pullosta melkein alusta asti, eli ehkä hermo menee kun ei sieltä tutista tulekaan sapuskaa :)



Peukkua ei ole onneksi (ainakaan vielä) hoksannut tunkea suuhun mutta koko kättä jyrsii ilmeisestikin kutisevien ikenien takia. Itse olen aikoinani syönyt peukkua ja oma äiti onkin sanonut, että kokeile ihan mitä tahansa jos se vain estää sen peukun imuttelun että niin vaikea sitä oli saada loppumaan kun sormea ei oikein voi viedä pois kuten tutin.. :)



Itsekin olen useastikin toivonut että itkun yllättäessä voisi vain tunkea tutin suuhun (esim. kaupassa), mutta syli ajaa usein saman asian. Ja eipähän tarvi ainakaan sitä vieroitusta sitten aikanaan ajatella :) Nyt ei enää edes tarjota tuttia.



Tunnen myös muita perheitä, joissa lapset eivät ole joko itse huolineet tuttia tai sitä ei ole edes tarjottu kun vanhemman lapsen kanssa on huomattu pärjättävän ilmankin eikä toinenkaan ole sitä tuntunut kaipaavan. Toki on myös niitä perheitä joiden yksi lapsi on pärjännyt ilman tuttia ja toinen syö sitä vielä 4-vuotiaanakin.



Mutta eiköhän tässäkin asiassa lapset ole yksilöitä, toisilla on vain kovempi imemisen tarve kuin toisilla ja silloin tutti varmasti pelastaa paljon! Pidemmän päälle se jatkuva tissin lutkuttelu ilman ruokailun tarvetta kun voi alkaa harmittamaan äitiä..

Vierailija
5/10 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei annettu kummallekaan lapselle (-04 ja -08) aluksi tuttia, kun halusin että alkavat ensin imeä kunnolla rintaa.



Esikoisen kanssa alkoivat levottomammat yöt parikuisena ja silloin yritimme tuttia tarjota, kun tuntui että se olisi helpottanut nukkumista. Eipä tuo kuitenkaan tytölle kelvannut - ennen kuin sitten lähempänä puolen vuoden ikää, kun alkoi hampaita tulla. Silloin rupesi huolimaan tutin, ja kyllähän se monesti auttoi nukahtamaan sekä helpotti siinä vaiheessa, kun yösyönnit loppuivat. Muuten kuin nukahtamistarkoituksessa ei tuttia käytettykään ja tyttö jätti sen melkein itsestään pois vuoden iässä.



Tällä kakkosella alkoivat myös levottomat illat ja yöt reilun kuukauden iässä ja siinä vaiheessa yritimme ihan oikeasti opettaa syömään tuttia (tämä poika oli pienenä melkoinen huutaja), kun siihen saakka olimme vain satunnaisesti tarjonneet. Mutta tälle kaverille ei tutti sitten koskaan kelvannutkaan. Nyt on kahdeksankuinen, emmekä enää tuttia tarjoakaan, kun olemme oppineet olosuhteiden pakosta muita keinoja rauhoittaa poikaa. Eipähän tarvitse sitten vierottaakaan. Peukaloa tahtoo syödä satunnaisesti, mutta ongelmaa siitä ei ole tullut.



Suma summarum: Ilman tuttiakin pärjää, vaikka toisinaan siitä olisi myös apua. Toiset eivät huoli tuttia sitten millään, toiset syövät sitä kohtuudella ja luopuvat siitä helposti. Ja toiset ovat siitä tosi riippuvaisia vielä nelivuotiainakin. Kukin perhe valitsee tiensä, tai sitten valinnan tekee vauva itse.;-)

Vierailija
6/10 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse ajattelin myös raskausaikana, että en tuttia tarjoa heti ja toivoin, ettei sitä tarvittaisikaan. Meillä oli kuitenkin erittäin hankala ja itkuinen alku ja tutti tuli tarpeeseen. Neuvolatätikin ensimmäisellä kotikäynnillä suositteli tuttia, kun näki tytöllä olevan kova imutarve.

Viimeisimmässä kaksplus lehdessä oli hyvä artikkeli tutista ja sen käytöstä. Sen mukaan huonoa omatuntoa ei missään nimessä tutin käytöstä tarvitse tuntea. Se auttaa vauvaa, jolla on kova imutarve sekä tutkimusten mukaan tutti ehkäisee myös kätkytkuolemia. Ainoa haitta on oikeastaan vieroitus. Kuitenkin otollisin aika tuttivieroitukseen on 10kk iässä, jolloin sen ei pitäisi olla mahdottoman hankalaa.

Paljon tunnen myös lapsia, jotka eivät koskaan tuttia suostuneet imemään ja hyvin on niissä perheissä tutittomina pärjätty.

Kaksipiippuinen juttu ja riippuu tosi paljon vauvasta. Turha on kuitenkaan tutti asiaakaan niin hirveästi etukäteen vatvoa. Huomaat sitten kyllä mikä juuri sinun vauvallesi on paras ratkaisu. :)

Mukavaa raskausaikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämän kakkosen kanssa tutti olisi ollut siinä mielessa enemmän tarpeen, että pojan huuto kyllä on häirinnyt esikoisen nukkumista välillä. Esikoisen kanssa ei niin haitannut, vaikka yöllä itkeskelikin. Varmaan seuraavan kerran toivomme, että pojalle kelpaisi tutti siinä vaiheessa, kun yritän lopetella yöimetystä. Meillä ei huoli myöskään tuttipulloa lainkaan...

Vierailija
8/10 |
28.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on tyttö 6kk ja itsekin ajattelin aluksi, että parempi jos ilman tuttia pärjätään. Pari kuukautta menikin hyvin, tyttö söi hyvin tissiä eikä tuttia kaipaillut. Välillä tietysti se olisi ollut kätevä, esim. kun alkaa marketissa ruokaosoksilla itkemään eikä tissiäkään oikein voi esiin vetää... Myöhemmin alkoi sitten lutkuttaa ensin kättään ja nyt peukaloaan oikein urakalla. On kyllä käynyt mielessä, että olisi se tutti ehkä vähän puhtaampi kuin kädet..puhumattakaan sitten vähän isompana! Eka kerran koitin sitten tarjota tuttia parin kk:n iässä, se ei sitten kelvannutkaan millään. Koitin ahkerasti tarjota tuttia aina käden tilalle, mutta hyvä ettei laatta lentänyt silloin harvoin, kun tutin edes sai suuhun asti. Ja jos sai, niin ei osannut sitä imeä. Ja sellainen ongelmakin on tullut vielä, että ei sitten osaa kyll'ä tuttipullostakaan juoda ollenkaan. Kuolisi varmaan nälkään, jos olisi pullon varassa! Silloin kun ei tissi ole saatavilla, ollaan jouduttu syöttämään maito tai vesi lusikalla. Ja "muutaman" kerran ollaan kuultu vanhemmilta sukulaisilta se sama fraasi "antakaan nyt raukalle tuttia, kun noin kättään imee" ja arvatkaa ärsyttääkö... ;) Kun ei ota niin ei ota..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
29.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei oo pojalle kelvannut tutti kun yhden kerran suussa pitänyt, ja täyttää jo 3 vuotta :D

En mitenkään yrittänyt tutittomaksi, mutta kun ei tutti kelvannut niin ei kelvannut. Ei ole myöskään sormiaan koskaan imenyt, tuttipullokin oli vain hetken. Rintaa halus 11kk ja siitä aika nopeesti päästiin jo nokkamukiin.

Meilläkin oli vaativa vauva, johon neuvola opasti antamaan tuttia. Rankkaahan tuo hetkellisesti oli kun ei kelvannut kuin rinta suuhun. Tutti oli pelkästään leikkikalu, tutti osasta piti kiinni ja hampaiden tulon aikaan pureskeli niitä toisia osia. Yhessä vaiheessa imeskeli unipupun korvaa mutta sekin meni nopeesti ohi.

Nyt on toinen tulossa ja kyllähän tuota miettii, että suosiolla jättää sen tutin antamatta, kun ei esikoisellakaan sitä ole ollut.

Vierailija
10/10 |
29.10.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta sanompa vielä minäkin, että meidän 7kk tyttö ei ole koskaan tuttia syönyt. Ekan kuukauden aikana en keksinyt mitään syytä tutin antamiselle koska tyttö nukahti muutenkin helposti eikä muutenkaan ollut tyytymätön. Kun sitten n. 1,5kk iässä iltakitinät alkoivat toden teolla niin mikään tuttimalli ei enää kelvannut. nyt olen ihan tyytyväinen että tuttia ei missään vaiheessa annettu.