Vitsi kun musta ois kivaa,kun joku aikuinen ihminen olis mun

Onnellinen ydinperhe minulla on (lue: ukko saunaillassa), mutta silti minulla olisi aikaa rupatella jonkun yksinäisen kanssa =o). Joten; mitä sinulle tänään kuuluu? Oliko rankka päivä? Mitä haluaisit tehdä kanssani, jos järjestettäisiin meille vähän vapaata lapsista? Kiinnostaisiko käydä vaikka kiinalaisessa syömässä ja elokuvissa tai karaokessa?

Erityisesti huomasin kuinka minua käytettiin hyväksi,kun isät ei olleet kotona ja tarvittiin seuraa,mutta entäs jos viikonloppuisin olisin tarvinnut seuraa,niiin eihän silloin voinut tavata,kun isukit oli paikalla.



Lisäksi oli nämä ydinperhekaverit,jotka olivat kiinnostuneita vain ja ainoastaan yksinhuoltajaelämästä,eivät minun elämästäni aidosti.



Niin ja ne jotka pelkäsivät,että vien heidän miehensä.Huvittavaa suorastaan.



Kyllä yksinhuoltajana huomasin mitä on yksinäisen äidin arvostus!!!!!No ehkä vähän parempaa,kuin sata vuotta sitten,mutta raahaa kyllä edelleen muiden jäljessä.

Todellakin tuntuu välillä vähän hyväksikäytetyltä, kun minun kanssa vietetään aikaa vain silloin kun ei ole muutakaan tekemistä (lue: mies kotona). Meitä ei myöskään kutsuta mukaan ydinperheille tarkoitettuihin illanviettoihin, koska ei meitä mielletä perheeksi. Myöskään meillä ei käydä koko perheen voimin kylässä, vaan ainoastaan äiti ja lapset. Ja lisäksi minä olen aina se, joka joustaa yhteisten menojen suunnittelussa ja tinkii omasta vapaa-ajastaan tai muuttaa lasten vuorokausirytmiä.