Mikä olisi hyvä ikäero lapsille?
Meillä on kohta 6 kk:n ikäinen poika ja olemme tässä miehen kanssa miettineet että milloin alkaisimme suunnittelemaan toista lasta. Joten kertokaapa te joilla on kaksi tai useampi lasta, että mikä teidän mielestänne on ollut hyvä ikäero ja etenkin, miksi? Myös te, jotka haaveilette vähintään kahdesta lapsesta, niin millä perusteella suunnittelette lasten ikäeroa? Viime kädessähän se on muusta kuin itsestä kiinni, mutta voihan siihen yrittää vähän vaikuttaa. Olisi kiva lukea monenlaisia näkemyksiä.
Kommentit (5)
esikon ja toisen lapsen ikäero on pikkasen yli 2 vuotta. Se ikäero oli minusta todella hyvä ikäero. Esikoinen osasi ja ymmärsi jo itse paljon asioita ja kokoajan oppi lisää (esim pukeminen, syöminen, wc-käynnit) ja kun nuorempi kasvoi ovat he olleet parhaat ystävät ja leikkikaverit. Toisen ja kolmannen ero on vajaa 4 vuotta ja se on minusta ollut myös hyvä ikäero. :) Vanhemmat lapset ovat jo hyvin omatoisia ja vanhemmista lapsista on jo kovasti apuakin vauvan kanssa ja ovat kovasti ihastuneen pikkusiskoon ja tottakai myös toisin päin. Varsinkin nyt kun esikoinen on päivät koulussa ja kuopuskin on jo reilun vuoden ikäinen, on keskimmäisestä ja kuopuksesta myös seuraa toisilleen ja touhuavat hekin yhdessä. Minä luulen, että se ikäero mikä lapsille tulee on usein hyvä ikäero, varsinkin jos vauva ja isommat lapset ovat terveitä ja perustyytyväisiä. Jos on koliikkia, allergioita tms niin asia on varmasti toinen ja vauva-arki voi tuntua tosi raskaalta oli lasten ikäero mikä on.
Tsemppiä ja onnea vauvayrityksiin sitten kun sen aika on! :)
..tai ainakin niin olemme ajatelleet :) Itse kyselin tuota samaa asiaa jokin aika taaksepäin ja olemme päätöksemme tehneet n. kk sitten. Meillä on esikoinen nyt 5kk ja pikkuveli tai -sisko on enemmän kuin tervetullut! Saa nähdä milloin tärppää.. Mitään yltiöpäistä yritystä ei ole ( vielä ;) ollut eli saa tulla kun on tullakseen. Arki otetaan vastaan sellaisena kuin tulee, mitään stressiä ei oteta siitä, et onko meillä sitte kaks "vauvaa" vai ei. Esikoinen kasvaa ajallaan ja osaa sen mitä osaa kun (jos) uusi vauva syntyy. Nämä hetket ovat kerran elämässä, niistä pitää nauttia! :)
eli on kaksi tyttöä ennestään, ikäeroa heillä pari päivää vaille 1,5v. Meillä tosin kuopus syntyi halkion kera, joten eka vuosi oli kyllä TOSI rankka sen vuoksi (ja vielä toinenkin vuosi.)
Silti en ole katunut, mutta kolmatta en olisi pienellä ikäerolla jaksanut sen erikoisvälineillä syöttö rumban, korvakierteen ja leikkausten kanssa. Nyt tytöt ovat 4,5v ja 3v ja ovat kuin paita ja peppu. Hetkeäkään en kadu, oli kyllä sen arvoista kun näkee miten paljon toisilleen merkitsevät ja viihtyvät yhdessä.
Toukokuussa tulee kolmas, joten ikäeroa kuopuksen kanssa on reilu 3,5v. ja esikoiseen reilu 5v
Tytöt odottavat innoissaan että saavat pienen taloon ja pääsevät hoitoavuksi, eli puolensa kai tässäkin :D Kiva päästä kokemaan se näinkin että tytöt saavat olla eritavalla mukana raskaudessa ja sitten vauvanhoidossa :)
Mut pointti oli että alku voi olla rankkaa, koska sieltä voi tulla sen helpon esikoisen (meillä esikoinen oli super helppo) seuraan vähän vähemmän helppo kuopus :D Mutta se maksaa itsensä kyllä takaisin sitten kun lapset alkavat keskenään leikkiä :)
T:Neiti, rv 7+6
Ekan ja tokan ikäero 1v5kk, tokan ja kolmannen 1v2kk ja nyt kolmosen ja nelosen ikäeroksi tulee 1v6kk.
+ Lapsista seuraa toisilleen
+ Meillä olleet niin pieniä sisaruksen tullessa että pahaa mustasukkaisuutta ei ole ollut. Ottaneet toisensa hyvin vastaan.
+ Halusimme lapset nyt. Ura sitten myöhemmin. Joskin olen välillä tehnyt keikkaa äippäloman aikana.
- Elämä aika jatkuvaa yövalvomista
- Raskaudet rankkoja kun on pieniä lapsia joita "pitää" vielä kannella ja vaihdella vaippaa yms.
- Välillä tuntuu että talossa on 3 uhmaikäistä lasta, vaikka meillä sylitetellään ja annetaan huomiota kaikille.
Tässä nyt mitä ensimmäisenä tuli mieleen.
AIHA ja tytöt kohta 4v, 2½v, 1v3kk ja poitsu masussa rv34+1
Meillä tytöillä melkein päivälleen 1v2kk ikäeroa. Esikko oli 4kk kun aloin kuumeilla kakkosta ja jouduin jopa pätevästi perustelemaan haluamisiani, kunnes mieskin oivalsi.
Suurin syy miksi halusin pienet ikäerot, oli että on sitten *seuraa toisistaan* kun hieman kasvavat. Toiseksi vaikuttavin oli se, että menee *yövalvomiset samaan putkeen*. Kolmanneks vaikutti se, että *mä haluan tehdä töitäkin*. Nyt nuorena *jaksaa* paremmin lasten kanssa ja töitä ehtii sitten myöhemminkin tekemään.