Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan lempannut/unohtanut ystävää pois elämästäsi
05.04.2006 |
Ja miksi niin kävi?
Itsellenä syyt eivät ole olleet kovin suuret, mutta niin on häpeäkseni kyllä käynyt joitakin kertoja. Siis vaan vaivihkaa tiet ovat eronneet enkä ole saanut enää otettua yhteyttä.´
yksi opiskeluaikojen ystävä vaan alkoi tuntua hirmuisen levottomalta, itse aloin jo vakiintua. Meillä ei lollut kertakaikkiaan mitään yhteistä puhuttavaa. Arvomaailmamme eivät edes sivunneet toisiaan. Hääkutsuun hän soperteli jotakin, että on niin kiirettä aina etten oikein tiedä jne. Toinen opiskeluaikojen ystävä jäi hyvin samoista syistä. Saimme lapsen ja minusta hänen ravintolassa juoksemisensa tuntui jotenkin ahdistavalta, koska itse en ole ravintoloissa koskaan viihtynyt. Ja yksi ystävä jäi, koska hän alkoi vaatimaan tapaamisia jatkuvasti, siis alkoi ahdistamaan. Mitä teet taas huomenna entäs ylihuomenna... ihan kiva tyyppi, mutta alkoi oksettamaan. Tämä vika jäi itsellenikin vähän epäselväksi, mikä siinä oli niin vastenmielistä.
Kommentit (4)
toinen teki aika ison mokan itse ja syytti mua ja yhtä kaveria hänen pettämisestään, haukku pystyyn ja uhkaili kaikenlaista. Pyys kaverilta anteeks (ei saanu) mut kiertää kaukaa. Ilmesesti ymmärs ettei kannata edes yrittää sellasen tekstin jälkeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon sanonut niistä jo vuosi sitten kaikille joiden toivon tulevan.
vaivautunut millään lailla selittämään asiaa. Pari kertaa yritti soittaa, en vastannut. Törmäsin kaupassa ja molemmat oltiin todella vaivautuneita! En aio soitella, enkä pitää yhteyttä häneen!
joko luottamuksen pettäneet tai sitten noi joulukorttiystävät. Hyvä induktori on se, että kun itse lopettaa yhteydenpidon, niin mitään ei kuulu paitsi kahden vuoden päästä joulukortin alareunassa lukee että hei kirjoitellaan ja nähdään!!! Jee jee.