Ärsyttää, kun poika itkee läksyjen kanssa

Ei kuulosta normaalilta

Miks lapset tekee lapsia, huoh.

On, monilla muillakin. Sun tehtävä on istua vieressä ja tsempata! Neuvoa, ei tehdä puolesta!

Meillä oli tytöllä tuollaista. Paljastui hahmotushäiriö ja nyt on terapiassa. Kolmannelle mennessä vähän helpotti, kun matikkakin on vaan matikkaa, ilman turhia kuvia mansikoista ja mustikoista...

Hanki selkäranka. Ne läksyt on siksi että lapsi oppisi asioita ja tekemään tavoitteellisesti töitä. Teet karhunpalveluksen, jos opetat lapsen siihen että asiat hoidetaan märisemällä. Opeta hänet tekemään työnsä.

Ettei lapsella ole oppimisvaikeuksia? Meillä muksu teki tuota samaa ja kun sai helpotetun kirjan niin loppu se itkeminen :)

Jouduin soittamaan kerran ambulanssin kun tyttäreni (13v) sai ahdistuskohtauksen eikä saanut happea ja pyörtyi kun läksyt olivat niin vaikeita.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 19:33"]Miks lapset tekee lapsia, huoh.
[/quote]

Miten tämä nyt liittyy asiaan?
Itsellä samanlainen tyttö kotona, välillä hermostuu kovin ja saattaa itkeä läksyjen takia.
Hermo siihen menee itsellä kun katsoo toisen raivoamista, mutta en mä hermostumistani lapseen kohdista, sanon että teen tätä omaa juttua nyt hetken ja kun on itse rauhoittunut ja tarvitsee apua niin tulee pyytämään. Joka kerta tulee pyytämään apua ja läksyt saa itse tehtyä.

Minkä ikäinen lapsi ap

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 19:41"]

Minkä ikäinen lapsi ap

[/quote]

10 vuotta.

En minä ole sanonutkaan, että en haluaisi opettaa hänelle kärsivällisyyttä ja tavoitteellisuutta ja muita jaloja ominaisuuksia. Opetan mielelläni, mutta kun toinen itkeä tihrustaa, niin joskus on konstit vähissä. Ei oikein voi joka toinen päivä palkita rahalla tai herkuilla, jos läksyt tekee hyvin. Toiseksi kun ei aikuisiakaan aina huvita työnteko ja työnsä on tehtävä, niin onko se oikein houkutella joka päivä läksyjen pariin? En mielelläni tee puolesta, mutta neuvon, jos itkemättä kuuntelee ja yrittää itse.

Mulla on hermoilija 11 v. Istun vieressä ja tsemppaan. Se on kyllä tosi raskasta ja kyllästyttävää välillä.

Ihmetyttää, että jos koulunkäynti ja läksyjen teko on jo muutekin vaikeaa, niin sitten pitää vielä kouluaikana ottaa "omaa lomaa".

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 19:53"]

Ihmetyttää, että jos koulunkäynti ja läksyjen teko on jo muutekin vaikeaa, niin sitten pitää vielä kouluaikana ottaa "omaa lomaa".

[/quote]

Kyllä me olemme ottaneet joka vuosi omaa lomaa. Lähiomaisen hautajaisten ja perukirjoituksen takia oltiin viimeksi ns. lomalla ensin 3 päivää ja sitten vielä seuraavalla viikolla 2 päivää.

-ap

Meillä on samanlainen poika. Jos joku asia on hankala, niin menettää heti hermonsa. Joskus raivoaa niin että kirjat lentää ja joskus taas itkee lohduttomasti. Ikää nyt 12 v. On ollut tuollainen koko ikänsä. Yhtään ei auta, että opettajan mielestä on vain laiska, kun ei opi. Joka ilta pitää läksyt tehdä yhdessä.
Joskus ottaa päähän, kun tulee töistä väsyneenä ja sitten pitää koota itsensä ja alkaa keksimään kiertoteitä, joilla lapsi oppisi läksynsä. Joskus mietin,että antaa olla, jättäköön ne läksynsä tekemättä. Eikö se ole opettajien tehtävä opettaa? Tai entä jos olisin mamu enkä osaisi opettaa?
Ja kyllä, on selvitelty, olisiko jotain oppimishäiriöitä, mutta virallista diagnoosia ei ole saatu. Ihan on normaalin rajoissa. Epäilen kyllä, että köyhä kunta ei voi myöntää ongelmaa, kun sitten pitäisi järjestää tukitoimia.

Mä olin lapsena tuollainen, varsinkin matikan läksyt pisti itkettämään, kun en vaan kertakaikkiaan osannut enkä ymmärtänyt. Itku tuli herkästi, eikä asiaa ainakaan auttanut selän takana hermostuvat ja huutavat vanhemmat, jotka "auttoivat" läksyjen teossa. Harmittaa kun minulta ei lapsena testattu mitään hahmotushäiriöitä tai oppimisvaikeuksia, olisivat saattaneet selittää asian. Että vaikka aloittajaa ärsyttää, niin koita vaan tsempata ja kuunnella lasta. 

Tsemppaa vaan ja auta miettimään. Meilläkin on huutaja muksu. Pärjää koulussa hyvin, mutta huutaa kuin hinaaja jos ei tajua läksyjä.

Meillä myös samanlainen kolmasluokkalainen tyttö.onneksi ei kovin usein ole noita mutta jos ei heti onnistu niin alkaa pillittää.ei kysy apua vaan itsekseen tihrustaa.ärsyttää kun on aina ekana se itku tulee vaikka apua saisi muilta perheenjäseniltä mut ei voi myöntää ettei osaa.rima korkealla itsensä suhteen.
no on muissa asioissa myöa samanlainen.huoh..

Mä olin lapsena samanlainen. Muistan monet kerrat kun keittiön pöydän ääressä itkeä tihrustin matikan laskujen äärellä. Mutta tähän oli niin yksinkertainen ja helppo ratkaisu: mun ihanat isä ja äiti jaksoivat istua vierellä, tsempata ja auttaa niin kauan että tehtävät tuli kunnolla tehtyä. "Ongelma" meni sitten ohi kun aloin luottamaan itseeni ja taitoihini enemmän. Kohta alkaa yliopisto-opinnot haluamallani alalla, ja tästä voin hyvin suureksi osaksi kiittää vanhempiani. Eli: kärsivällisyyttä.

[quote author="Vierailija" time="24.08.2015 klo 23:03"]Vähän ohi aiheen mutta itse en ikinä muista että vanhempi olisi istunut vieressä silloin harvoin kun tein läksyjä. Jo tuo että isä tai äiti yleensä on auttamassa kotitehtävissä on hatunnoston paikka!
[/quote]

Kiitos! Samoin minulle on uutta tämä. Ei minuakaan neuvottu kotona kuin ekalla luokalla. Vanhemmat eivät monesti edes olleet kotona, kun tein läksyjä koulun jälkeen. Tuskin olisivat osanneet auttaakaan, koska laskeminen oli aika paljon muuttunut 50-60-luvulta 80-luvulle. Meillä oli usein yhtälölaskuja, joita vanhempani eivät tienneet. Onneksi minulla on omien tietojen puitteissa mahdollista auttaa.

-ap

Minä en tekisi puolesta. Jos lapsi ei osaa, niin vie tekemättömät laskut kouluun ja sanoo opettajalle ettei osaa. Saa tukiopetustunteja ja mahdollisesti joku tulee tarkistamaan ettei ole hahmotushäiriötä. Nyt siirrät ongelmaa eteenpäin ja pahennat tilannetta.

Lapsen pitäisi tunnilla oppia ja kotona hyödyntää oppimaansa. Jos lapsi ei ymmärrä tunnilla niin lapsi ei osaa tehdä läksyjä. Jos teet läksyt puolesta, lapsi ei edelleenkään osaa mitä pitäisi oppia. 

Ymmärsitkö? Älä tee niitä läksyjä puolesta.