Onko muut ottaneet joskus time out ystävyydestä?

kerro enempi ap

"Onko muut ottaneet joskus time out ystävyydestä?"

Onko sinulla ongelmia äidinkielen osaamisessa? Se on suomeksi "aikalisä".
Onko muut ottaneet joskus aikalisän (tai tauon tms.) ystävyydestä?

Aikalisää en ole ottanut, vaan olen katkaissut suhteet kokonaan. Ei toimimaton kaveruus muutu miksikään taukojen avulla.

Olen, alkuvuodesta 2000. Ei olla nähty sen jälkeen.

en, mutta olen ottanut etäisyyttä. Yksi kaveri muuttui äitiyden myötä ihme besserwisseriksi, jolla oli kokemusta ja tietoa ihan kaikesta, oikea oman elämänsä expertti. Lisäksi ihme alentuva sävy aina "Kyllä säkin sitten, kun saat omia lapsia" jnejne.

Tuntui ettei koko henkilö halunnut olla ystäväni kuin vain tilanteissa, jolloin hän oli kyllästynyt mieheensä ja lapsiinsa ja tarvitsi jonkun jolle valittaa aiheista.

Se on aikalisä!

Aikalisä toimii vain urheilussa, ihmissuhteissa se on kuin ystävyyden passiivista kuolinapua.

Eräs ystäväni alkoi käyttäytyä oudosti jo muutama vuosi sitten. Kaverisuhde odotti vaan sitä, että hän saa syn pistää sen tauolle. Tykkää vissiin testata kavereitaan ja pitää heitä varpaillaan. Itse saa kyllä tehdä ja sanoa mitä vaan, mutta auta armias, jos hänen korkeuttaan loukkaa, niin saa tuntea sen nahoissaan. Aina on muissa vika, eikä koskaa pyydä siksi anteeksi. Puolisossakin on vika, kun itse pettää...

Tervemenoa vaan...

Olikohan meillä sama ystävä? Olisin voinut kirjoittaa sanasta sanaan saman tekstin kuin 8.

Itse olen laittanut välit poikki ystäväni kanssa, jonka pillin mukaan olisi pitänyt tanssia. Esim. minulle ei sallittu myöhästymisiä tapaamisissa, mutta hänelle kyllä. Myöskin jos jokin tapaaminen minulle ei känyt, viestiin ei tullut enää vastausta -> tunsin ystäväni niin hyvin, että tiesin että häntä vitutti se. 

Hän ei koskaan sanonut, jos tein jotain "väärin" tai otti mussa joku aivoon, mutta sitten kun itse nostin jonkun ns epäkohdan esiin hänen käytöksessa, sitten tuli täyslaidallinen tekstiä mitä itse olin tehnyt väärin. Eli siitäkin loukkaannuttiin, kun olin loukkaantunut hänelle. Toisekseen tyyppi on verbaalisesti erittäin lahjakas, sovittelut päätyivät aina siihen että minä pyysin anteeksi häneltä. Myös "paikan osoittaminen": sanoo parhaaksi ystäväksi, mutta se ei näy. Menee toiselle ystävälleen kylään, ja postaa faceen juttuja "olet rakkain, olet paras". Eikä siinä mitään, ystäviä pitääkin olla monta, mutta mun mielestä siinä osoitettiin paikkaa just sillä, ettei vastaavia kuvia meistä ollut facessa ja toisekseen "paras ystävä"-jutut kuuluu mun mielestä jonnekkin ala-asteelle...

Monta asiaa, mutta ystävyyden laitoin poikki kahdesta syystä; melkein kymmenen vuotta kestänyt ystävyys ns polki paikallaan; samat jutut toistuivat koko ajan ja kyllästyin olemaan varpaillani. Yleensä suhteissa tapahtuu jotakin kehitystä, mutta tässä ei. Toisekseen käyttäytymisessä epäyhtenäisyys on minusta outo asia. Eli yksi päivä ollaan parasta ystävää, seuraavana päivänä olet ehkä kaveri. Nykyään varon ihmisiä jotka muuttavat käytöstään lähes joka päivä (vrt. tutustut uuteen ihmiseen, miltä tuntuisi jos hän ei moikkaisi sinulle kuin kerran viikossa? kärjistetty esimerkki, mutta kuitenkin). 

Kirjoitin hänelle pitkän mailin, sillä arvostan kuitenkin ystäviäni sen verran, että jos välit katkaisen niin kerron siihen syyn. Se voi antaa mahdollisuuden itsereflektioon ja toisaalta voin itse sitten päätellä paluupostista että olenko tulkinnut jotain väärin tms. Tässä tapauksessa tosin jätin paluupostit lukematta, sillä olen tehnyt sen jo niin monta kertaa ilman mitään ymmärrystä vastapuolelta... Joskus on oikea ratkaisu ottaa aikalisä, tai ehkä jopa laittaa kokonaan välit poikki.

Aloittaja, voisiko olla että ystäväsi on kuitenkin sinulle kateellinen jostain? Itse olen saanut kuulla paljon besserwisserjuttuja lapsiperhe-lähipiiriltä "kyllä sinä sitten tiedät elämästä jotain kun on lapsia" jnejne... Ja on käynyt selville, että he ovatkin kateellisia minulle vapaudestani mennä ja tulla. Tämä siis vain yksi esimerkki. Tai toisaalta voi olla myös että sinussa on jokin piirre joka on aina ärstttänyt kaveriasi, ja nyt hän voi hyvän "tekosyyn" varjolla dissailla sinua? Kaikissahan on huonoja piirteitä, niiden kanssa täytyy vain tulla toimeen.

Toi vika oli itse asiassa kirjoittajalle 7.

t. 10

Reilu 5 vuotta sitten otin reilusti etäisyyttä yhteen parhaimpaan lapsuudenystävääni, koska tuntui muuttuneen ihmisenä täysin. En kokenut, että olisi arvostanut minua, vittuili ja suhtautui alentuvasti. Elin muutenkin hyvin vaikeaa elämäntilannetta silloin, enkä jaksanut enää yhtään ylimääräistä paskaa ihmissuhdetta. Pian välit kuitenkin katkesivat kokonaan, enkä olekaan ollut missään tekemisissä tämän entisen ystäväni kanssa aikoihin. Sen jälkeen elämäni on muuttunut paljon ja olen ruvennut miettimään pitäisikö tähän ystävään ottaa taas yhteyttä ja katsoa sujuisiko ystävyys taas vuosien jälkeen. Tavallaan kaipaan häntä, mutta toisaalta jotenkin mietityttää, että jos jonkun kanssa joskus oli paha olla, niin onko se asia voinut mihinkään muuttua tässä ajassa vai tuhlaisinko aikaani. Vaikka voihan sen ihmissuhteen kuitenkin katkoa taas uudelleen, jos tuntuu siltä. Niin läheisiä meistä tuskin kuitenkaan koskaan enää tulee, mitä joskus olimme.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2015 klo 18:51"]

Reilu 5 vuotta sitten otin reilusti etäisyyttä yhteen parhaimpaan lapsuudenystävääni, koska tuntui muuttuneen ihmisenä täysin. En kokenut, että olisi arvostanut minua, vittuili ja suhtautui alentuvasti. Elin muutenkin hyvin vaikeaa elämäntilannetta silloin, enkä jaksanut enää yhtään ylimääräistä paskaa ihmissuhdetta. Pian välit kuitenkin katkesivat kokonaan, enkä olekaan ollut missään tekemisissä tämän entisen ystäväni kanssa aikoihin. Sen jälkeen elämäni on muuttunut paljon ja olen ruvennut miettimään pitäisikö tähän ystävään ottaa taas yhteyttä ja katsoa sujuisiko ystävyys taas vuosien jälkeen. Tavallaan kaipaan häntä, mutta toisaalta jotenkin mietityttää, että jos jonkun kanssa joskus oli paha olla, niin onko se asia voinut mihinkään muuttua tässä ajassa vai tuhlaisinko aikaani. Vaikka voihan sen ihmissuhteen kuitenkin katkoa taas uudelleen, jos tuntuu siltä. Niin läheisiä meistä tuskin kuitenkaan koskaan enää tulee, mitä joskus olimme.

[/quote]

Ystäyydessäkin on se tietty luottamus, ja kun sen kerran katkoo, ei se ystävyys tule koskaan olemaan samanlainen. Todennäköisesti ex-ystäväsi ei ole hiffannut mitään, muuten olisi varmasti jossain vaiheessa ottanut itse yhteyttä. 

Mä olen jättänyt taakse ihmisiä, jotka tuntuvat liian työläiltä - liian negatiivisia valittajia, liian ongelmaisia, ilkeitä, jne. Aiemmin saatoin ottaa jonkun tällaisen "projektiksi", mutta tajusin että siitä ei paljon iloa mulle riitä. Nyt haluan itse olla paras mahdollinen ihminen, positiivinen, aito ja auttavainen niille, jotka ovat sitä mulle myös takaisin. Joskus on ikävä joitakin asioita näistä vanhoista tyypeistä, mutta oloni on parempi.