Ollaanko oikeasti ainoa pariskunta, joka ei "suojele" puhelintaan?
Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.
Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).
Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.
Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?
Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?
Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.
Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?
Kommentit (223)
Meillä kanssa tiedetään kaikki ristiin rastiin, eikä ole kyllä ollut tarvetta vahtiakaan puolin tai toisin juttuja.
22 vuotta yhdessä.
miten suhtaudutte lapsienne viestimiin?
ja 8 v naimisissa ei nyt niin kauhean pitkä aika ole.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:08"]
Meillä on ihan samanlaista. Joten, ette ole ainoita. On mukavaa, kun ei ole salaisuuksia.
[/quote]
No niimpä. Miehellä on tiivis kaveriporukka, kuten mullakin on , ja hän hörähtelee usein lukiessaan heidän ryhmäkeskustelujaan. Mä saatan kysyä et mikä naurattaa? Ja mies ojentaa puhelimen luettavaksi. Oon mäkin ne kaverit tuntenut +10 vuotta nii ei sieltä hirveesti mitään yllätyksiä tule. Jos mies yhtäkkiä kieltäytyisi näyttämästä tai kertomasta kenelle tekstaa, oisin tosi ällistynyt.
Emme tiedä toistemme käyttäjätunnuksia mihinkään, sillä emme niitä tarvitse. Jos saan sellaista postia, joka voi puolisoa kiinnostaa, kerron siitä hänelle. En tunne pientäkään tarvetta käydä hänen faileissaan salaa enkä luvalla.
Sitä hiton väliä, että siellä puhelimessa, sähköpostissa tai facebookissa saattaa olla ystävien kirjoittamia henkilökohtaisia asioita, tai vaikka vain vastaanottajalle tarkoitettuja työasioita, tai mitä tahansa muuta luottamuksellista.Rautalangasta väännettynä: kysymys on muidenkin kuin teidän kahden yksityisyydestä.
musta on mukavaa, että mulla on jotain ihan omaa. esim. oma puhelin.
se ei kuitenkaan tarkoita sitä että pettäisin miestäni tai jotain muuta vastaavaa.
samoin on miehellä, en edes osais käyttää sen iphonea saati tiedä salasanaa.
kunnioitan myös puolisoni yksityisyyttä, samoin lasten.
Mekin voidaan ihan rauhassa "tutkia" toistemme puhelimia, mutta eipä oikeastaan ole tarvetta ollut. Yhdessä 14 vuotta.
Paremman avioliiton perheleirillä kehitettiin juurikin kertomaan kaikki salasanat.
Ette ole ainoita, tiedän muutamia jotka toimii samoin.
Mä en pystyisi samaan, en halua että mies näkee mitä kirjoitan kavereille, AV:lle jne vaikkei siellä mitään salaisuuksia viljeltäisikään. Olen länsimaisen kulttuurin aivopesty lapsi ja pidän jotain yksityisyysmahdollisuutta suorastaan perusoikeuden tasoisena juttuna, muuten tunnen että menetän itsestäni jotain.
Vaikka on ollut 8 vuotta naimisissa, ei todellakaan voi sanoa tietävänsä toisesta kaikkea.
On olemassa luottamussuhteita esimerkiksi ystävien kanssa. Nämä asiat ei ole tarkoitettu puolison silmille. Kai nyt omaa yksityisyyttäkin saa parisuhteessa olla. Et vaikuta kovin itsenäiseltä, oletko läheisriippuvainen?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:05"]
Mies tietää mun kännykän salasanat, sähköpostin salasanan ja facen salasanan.Samoin mä tiedän hänen.
Kyllä, olen lukenut hänen viestejään. Ihan huvin vuoksi. Silleen, että mies istuu vieressä. Oon tullut huoneeseen silleen, että mies ettii mun puhelin kädessään jotain viestiketjua mistä tarvitsee tietoa (esim. sanon, että mennään vanhemmilleni tänään syömään, mies kysyy monelta, mä sanon et voitko tarkistaa mun puhelimesta).
Jaetaan rahat, sänky, koti, ajatusmaailma, arvot. Puhutaan päivittäin monista vaikeistakin asioista.
Minkä hiton takia sen puhelimen pitää olla jotenkin varjeltu valtiosalaisuus, jonka yksityisyyttä pitää vaalia tiukemmin kauan odotettua esikoispoikaa? Miks täälläkin riehutaan siitä, miten iso synti jonkun puhelimen tutkiminen on?
Mulla ei ole _mitään_ salattavaa, jännää tai yksityistä, mikä pitäos pitää miehen silmiltä. Ei näköjään miehelläkään. En oikeastaan käy miehen facessa, mutta jos haluaisin, niin pääsisin. Mitä hiton väliä?
Kun on oltu 8 vuotta naimisissa, tietää toisesta ihan kaiken ja on nähnyt toisen esim. ripulipaskalla ja oksennustaudissa, itkemässä, leikkaamassa varpaankysiä pytyllä tai tuijottamassa hääohjelmia (mun miehen salainen pahe) nii eiköhän ne rajat oo kadonnu jo.
Kysymys kuuluu, mitä te suojaatte toisen katseilta sieltä puhelimesta? Ja miksi?
[/quote]
entä sun ystävän asiat ja salaisuudet?
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:13"]Sitä hiton väliä, että siellä puhelimessa, sähköpostissa tai facebookissa saattaa olla ystävien kirjoittamia henkilökohtaisia asioita, tai vaikka vain vastaanottajalle tarkoitettuja työasioita, tai mitä tahansa muuta luottamuksellista.Rautalangasta väännettynä: kysymys on muidenkin kuin teidän kahden yksityisyydestä.
[/quote]
Näin.
No meilläkin puhelimet ja monet salasanat ovat yhteistä aluetta. Toisaalta molemmat kunnioittavat toisiaan eivätkä lähde lukemaan toistensa facebook tai steam kirjoituksia. Molemmilla on ystäviä joiden kanssa saatetaan puida hyvinkin henkilökohtaisia asioita viestein. Ne ystävän kertomat asiat eivät ole automaattisesti puolisolle jaettavia asioita.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 16:10"]
miten suhtaudutte lapsienne viestimiin?
ja 8 v naimisissa ei nyt niin kauhean pitkä aika ole.
[/quote]
Öö miten toi naimisissaoloaika vaikuttaa yhtään mihinkään? Lapset on tietysti eri asia. En ole heidän kanssaan naimisissa. Meillä ei vielä ole lapsia, mutta tietysti heillä olisi oikeus yksityisiin puhelimiin ja salaisuuksiin kavereiden kanssa. En kyllö millääm voi ymmärtää, miten esim. murkkuikäisen tekstailut pojista kuuluisi mulle samoin tavoin kuin mieheni, jonka kanssa olen naimisissa. Tietysti tehtäisiin säännöt selviksi sometilwistä ja kännykästä (ikinä ei saa laittaa mitään vähäpukeisia tai asiattomia kuvia, ei päihteitä tms. itsestäänselvyyksiä) mytta aivan varmasti tekisin selväksi, että jos esim. kiusataan tai ahdistellaan pitää näyttää puhelin, varsinkin nuoremmilla. Jos lapsi vaikuttaisi ahdistuneelta tai mulla olisi syytä epäillä, että puhelimessa on esim. jotain rikollista tai hän on sekaantunut johonkin vaaralliseen tai häntä vikittelisi joku vanha setä, 100% varmuudella lukisin. Me se kännykkö oltais ostettu, ja on suoraan sanottuna säälittävää jos esim. huumeiden käyttö tulee täytenä yllärinä kun ollaan kunnioitettu lapsen yksityisyyttä suojelemisen sijaan.
Ette ole ainoita. Meillä ei ole mitään salattavaa toisiltamme, eikä olla kumpikaan niin hysteerisiä "yksityisyydestä". Molenmpien ikä alkaa kakkosella ja yhdessä oltu muutama vuosi.
Meillä tämmöstä kanssa, paitsi ei ole tarvetta ollut toisen puhelimeen ryhtyä, mutta eipä noita koneita peitelläkään. Hääohjelmia en kyllä katso, yök. "kakoo voimakkaasti"
Meillä kaikki muu on yhteistä, mutta puhelimessa menee raja. En todellakaan halua että mies lukisi esimerkiksi viestittelyä äitini kanssa jossa hän kaataa avioliittonsa ongelmat minun niskaan. Asia ei miehelle kuulu, se on äitini yksityisasia. Eli pitämällä puhelimen yksityisenä suojelee myös muiden yksityisyyttä.
Meilläkin tiedetään toinen toistemme salasanat jne., saa selata toisen puhelinta surutta yms. MUTTA ainoa asia mikä minua nolottaa on se jos mies selaushistoriasta huomaa että selaan niin paljon AV-palstaa! Argh!
Meillä on ihan samanlaista. Joten, ette ole ainoita. On mukavaa, kun ei ole salaisuuksia.